Miksi UBS SmartWealth laittoi lapun luukulle? Vastaus ei ole aivan ilmiselvä
Sveitsiläinen pankkijätti UBS ilmoitti hiljattain hieman yllättäen sulkevansa brittisijoittajille suunnatun viime vuoden alkupuolella lanseeratun UBS SmartWealth (“SmartWealth”) digivarainhoitopalvelun, siirtävänsä ainakin osan aiemmin sisäisestä kehitystiimistä talon ulkopuolelle ja lisensoivansa SmartWealthin teknologian yhdysvaltalaiselle varainhoitopalveluita ja -teknologiaa tarjoavalle SigFigille. Sopimusehtojen mukaisesti SmartWealthin koko teknologia siirtyy lopulta SigFigille. 1)SigFig on vain yksi UBS:n monista portfolioyhtiöistä ja yhteistyösopimuksista. Muita UBS:n (osa)portfolioyhtiöitä ovat muun muassa data-analytiikkayhtiö Visible Alpha, ohjelmistotalot Symphony ja iCapital ja regulaatioteknologiaan erikoistunut AcadiaSoft. Suurin eurooppalainen toimija tällä saralla on Santander, jonka Santander InnoVentures -yksikkö on myös sijoittanut SigFigiin vuonna 2016. Uutistoimisto Reutersin mukaan UBS päätti sulkea vasta viime vuoden alussa Iso-Britanniassa lanseeratun uuden varainhoitopalvelun, koska sille UBS:n sisäisen selvityksen mukaan ole riittävästi kysyntää lyhyellä aikavälillä. Koko palvelua ei kuitenkaan päätetty heti ajaa alas (vrt. Hedgeable), vaan SmartWealth ei enää ota uusia asiakkaita. 2)Koko SmartWealth liiketoiminnan välitys alasajo ei olisi ollut UBS:n kannalta järkevää, joten he päätyivät hieman pehmeämpään vaihtoehtoon. Asiakkaat olivat ilmeisesti kuitenkin pitäneet…
JP Morganin uusi palvelukokonaisuus antaa esimakua arvopaperinvälityksen tulevaisuudesta
Yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chase kertoi hiljattain julkaisevansa uuden You Invest -sijoituspalvelukokonaisuuden. Uuden palvelun ensimmäinen osa, You Invest Trade, on nyt julkaistu ja You Invest Porfolios -robovarainhoitopalvelu julkaistaan mitä ilmeisimmin ensi vuoden tammikuussa. 1)JP Morgan Chase on kertonut seikkaperäisesti uutta sijoituspalvelukokonaisuutta koskevista kehityssuunnitelmistaan lehdistötiedotteessaan. Yhdysvaltainen Vanguard ilmoitti nyt tarjoavansa monen muun jenkkitoimijan tavoin maksutonta kaupankäyntiä omilla ETF-tuotteillaan lähes heti sen jälkeen, kun JP Morgan kertoi tuovansa uuden sijoituspalvelun kymmenien miljoonien asiakkaidensa mobiili- ja verkkopankkeihin. Käsittelin seikkaperäisesti muutama viikko sitten sitä, mistä JP Morgan Chasen uudessa palvelu- ja liiketoimintamallissa on oikeastaan kysymys. JP Morganin avauksessa ei ole kyse vain “hintasodan” vauhdittamisesta tai milleniaalien houkuttelemisesta sijoittamaan, vaan pohjimmiltaan JP Morgan pyrkii mitä todennäköisimmin suojelemaan asemaansa vähittäisasiakkaidensa – erityisesti perinteisten tiliasiakkaidensa – keskuudessa. Vähittäisasiakkaiden arvopaperikaupankäynnin portaistaminen on isossa kuvassa JP Morgan Chaselle merkityksetöntä tulosmielessä, mutta heillä on valtavasti voitettavaa. JP Morganin lähestymistapa ja uusi sijoituspalvelu ilmentävät merkittävämpää finanssialan kehityskaarta, joka näkyy esimerkiksi vähittäisasiakkaiden kaupankäynti- ja varainhoitokuluissa. JP Morganin avaus on myös epäsuora hyökkäys Robinhoodin,…
Traditional Brokerage Business Under Attack: JP Morgan Takes the Spotlight with You Invest
A couple of days ago numerous news outlets, including CNBC, Bloomberg, Reuters, and CNN, reported that JP Morgan Chase is launching a new kind of DIY investing service model next week that will be embedded as a part of the current Chase Mobile banking app and online banking service – an entirely new digital trading platform to acquire more investors and their assets (back) to JP Morgan. Releasing new functionalities and improvements for existing banking apps is not anything new, but JP Morgan’s announcement came with an incredible twist. JP Morgan Chase chose to tackle the traditional discount brokers and new zero-commission brokers heads on with a new kind of bundled trading offering under their new You Invest investment management service line: free or discounted trades (i.e., a kind of price band model that is ultimately dependent on your loyalty/service level) 1)“Clients can get 100 free trades every year if they maintain an account…
Kryptorahastot tulevat pian myös Pohjoismaihin – tervetuloa!
Finanssimaailmassa on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todella paljon. Suursijoittajien suosimat sijoitusvälineet ja sijoitusstrategiat ovat löytäneet tiensä myös piensijoittajien keinovalikoimaan, kun muun muassa ETP-universumin muutos jatkuu, faktorisijoittamisesta on tullut helpompaa ja yksinkertaisempaa, digitaalisen varainhoidon ratkaisut avaavat ovia aiempaa edullisemmalle ammattimaiselle varainhoidolle ja entistä useampi sijoittaja on tietoinen tavoiteohjautuvan sijoittamisen eduista muihin vaihtoehtoihin nähden. Erilaisten finanssi-innovaatioiden – tuotteiden, palveluiden, toimijoiden, (liike)toimintamallien jne. – kasvulla ei näytä olevan rajoja, mutta suuret institutionaaliset ja järjestelmätason muutokset eivät ole aivan jokapäiväisiä. Vuoden 2009 alussai sai alkunsa todennäköisesti eräs mielenkiintoisimmista talouskokeiluista, kun bitcoin, maailman ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta 1)Suomessa puhutaan joskus myös virtuaali- tai digivaluutoista, mutta tässä yhteydessä käytän vain sanaa kryptovaluutta. Luokituksista on olemassa monenlaista kädenvääntöä, koska määritelmillä on merkitystä ilmiötä tarkasteltaessa., syntyi. Bitcoin on kuollut jo yli 300 kertaa ja Bitcoin-protokollan PoW-konsensusalgoritmin sähkösyöppöys on monien mukaan perustavanlaatuinen ongelma, vaikka totuus onkin toisenlainen. Bitcoiniin ja kryptotalouteen liittyy mielenkiintoisia ideologisia kysymyksiä, joita en kuitenkaan tässä yhteydessä sen tarkemmin käsittele.…
Sijoitussäästötilien käyttöönottoa ei ole syytä turhaan viivytellä
Historiallisen alhainen, jopa negatiivinen, korkotaso, joukkovelkakirjojen matalat tuotot ja pankkitileillä makaavat miljardit ovat jo muutaman vuoden ajan ohjanneet suomalaissijoittajia ja -säästäjiä etsimään nykyistä tuottavampia sijoittamisen ja säästämisen muotoja. 1)Putkuri, H. & Savolainen, E. (2016). “Matala korkotaso koettelee pankkeja“. Euro & Talous, 19.5.2016 Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus sijoittamista ja säästämistä kohtaan näkyy myös ajankohtaisessa uutisvirrassa. Nykyisen sijoittamis- ja säästämisympäristön haasteet ovat luoneet perinteisille ja uusille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä erilaisten sijoitus- ja säästämispalveluiden käyttöönotosta ja käytöstä on pyritty tekemään aina vain helpompaa ja yksinkertaisempaa. Suomessa osakesijoittamisen suosion lisääntyminen näkyy etenkin sekä osakkeenomistajien että arvo-osuustilin määrän kasvuna viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana. Edes nykyinen verrattain alhainen inflaatio ei kuitenkaan pelasta perinteistä talletustilisäästäjää pitkällä aikavälillä, sillä alhainenkin inflaatio nakertaa säästäjien jo ennestään alhaisia tuottoja jatkuvasti. Erilaiset pankkitilit ovat kaikesta huolimatta edelleen suomalaisten suosiossa, joka näkyy lähes suoraan suomalaiskotitalouksien lähes 90 miljardin euron talletuskannasta. Suomessa kotitalouksilla on ennätysmäärä velkaa, kotitalouksien varallisuus on vähäistä, Samaan aikaan olemme hiljalleen…
Omaisuudenhoitorintamalta ei mitään uutta?
Olen viimeisen muutaman vuoden ajan seurannut verrattain aktiivisesti omaisuudenhoitoalalla tapahtuneita muutoksia ja keskustelunavauksia. Robovarainhoito eli automatisoidut digitaalisen varainhoidon (ja sijoitusneuvonnan) ratkaisut ovat herättäneet minussa eniten mielenkiintoa, sillä robovarainhoitoon liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä ja avoimia kysymyksiä. Varainhoidossa ja laajemmin omaisuudenhoidossa puhaltavat muutoksen tuulet, jotka ilmenevät muun muassa (pörssinoteerattujen) indeksirahastojen suosion räjähdysmäisenä kasvuna 1)Keoun, B. (2018). “BlackRock Profit Surges 27% as Exchange-Traded Funds Fuel Growth“. The Street, 12.4.2018, uusien sijoitus- ja kaupankäyntistrategioiden esiinmarssina 2)Weingram, S. (2018). “Commentary: Factor investing – is keeping it simple shortsighted?“. Pensions & Investments, 11.4.2018 ja varainhoidon uusina liiketoimintamalleina. Varainhoidon muutos on moniulotteinen kokonaisuus, joka liittyy ennen kaikkea digitalisaatioon ja globalisaatioon. Olin maaliskuun alussa yhdessä Kalle Anttilan kanssa Yle Puheen Pörssipäivässä Mikko Jylhän vieraana keskustelemassa muun muassa robovarainhoidosta. Robovarainhoito on toistaiseksi eräs mielenkiintoisimmista varainhoitoalan muutosajureista, josta ovat kiinnostuneita niin globaalit omaisuudenhoitajat kuin myös pienemmät paikalliset varainhoitajat. Muutoksesta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon, mutta käytännössä on todella hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mistä tosiasiassa…
Credit Suisse teki sen taas – jippii!
Vuosi 2018 käynnistyi markkinoilla varsin myönteisissä ja rauhallisissa tunnelmissa, mutta nyt yli yhdeksän vuotta viivasuoraan jatkunut nousumarkkina näyttää ainakin hetkellisesti päättyneen. Maailmalla eletään laaja-alaisesti noususuhdannetta, jonka vuoksi pienimmätkin merkit inflaation kiihtymisestä voidaan tulkita suhdannehuipun lähestymiseksi ja suhdannekierron taittumisesta laskuun. Kiihtyvä inflaatio merkitsee ennen kaikkea sitä, että keskuspankeille voi muodostua ennenaikaista painetta toimia eli käytännössä nostaa ohjauskorkojaan. Korkojen nousupaine heijastuu myös joukkovelkakirjamarkkinoilla, sillä korkojen noustessa joukkovelkakirjalainojen tuotto-odotus pienenee. Keskuspankkipolitiikan muutokset, Kiinan tilanne, Italian parlamenttivaalien vaikutukset, Brexitin aiheuttamat epävarmuudet ja Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan aiheuttama uhka pelottavat sijoittajia kaikkialla. 1)Rahoitusmarkkinat ovat verrattain uusi innovaatio ihmiskunnan historiassa. Erinomainen johdanto rahoitusmarkkinoiden historiaan ja historian opetuksiin on David Chambersin ja Elroy Dimsonin toimittama Financial Market History: Reflections on the Past for Investors Today (2016). 2)Deutsche Bank ennakoi useimmat näistä riskeistä jo viime vuonna. Markkinastrategit ja -analyytikot näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että olemme jossain vaiheessa suhdannekierron huippua, mutta joidenkin mukaan olemme jo huipulla ja ainakin Yhdysvaltojen härkämarkkina on taitekohdassa.…
Pörssipäivän jälkilöylyt
Osallistuin tämän viikon tiistaina Yle Puheen Pörssipäivä -radio-ohjelmaan Danske Bankin sijoituspalveluista vastaavan johtajan Kalle Anttilan kanssa. Tarkastelimme kahta hyvin erilaista ilmiötä eli algoritmistä kaupankäyntiä (robottikauppa) ja robovarainhoitoa, kuten toimittaja alussa Mikko Jylhä sanoitti. Kaksi aivan eri asiaa, kaksi aivan eri keskustelua tunnissa. Onnistuimme mielestäni hyvin – kiitos Mikon – käymään nämä kaksi asiaa riittävän laajasti läpi, mutta tietysti jostain asiasta olisi voinut sanoa enemmän ja jostain toisesta hieman vähemmän. Sain ohjelman jälkeen rakentavaa ja myönteistä palautetta muutamalta ystävältäni (ja vaimoltani). Olisin voinut puhua “hieman” hitaammin, olisimme voineet käydä yhdessä Kallen kanssa enemmän läpi algoritmisen kaupankäynnin historiaa ja esitellä laajemmin algoritmisen kaupankäynnin ympärillä käytyä julkista keskustelua. Pidemmälle ja syvällisemmälle keskustelulle olisi varmasti ollut aihetta, sillä emme aloittaneet niin sanotusti ensimmäisistä periaatteista eli esimerkiksi siitä, miksi osto- ja myyntilaitojen välillä nyt ylipäätään on eroa (ns. bid-ask spread) ja miten pörssin tarjouskirja nyt ylipäänsä toimii. 1)Mikko kysyi meiltä pörssissä usein tapahtuvista pienistä toimeksiannoista eli käytännössä…
Varainhoidon suuresta murroksesta on saatu vasta esimakua
Finanssialalla on käynnissä suuri murroksen ja mullistuksen tila, jota Pekka Puustinen on kutsunut vaihdantavallankumoukseksi. 1)Puustinen, P. (2013). Vaihdantavallankumous: Finanssipalvelun uusi logiikka. Helsinki: Talentum Vaihdantavallankumous on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, sillä “useimmilla toimialoilla ymmäretään jo, että arvo syntyy asiakkaiden oman toiminnan seurauksena tavaroita tai palveluja käytäessä”. 2)Puustinen 2013, s. 18 Käynnissä on siis varsin suuri murros ja mullistus, kun “tuoteskeskeinen näkemys vaihdantaan sekä perinteiset asiakkaan ja yrityksen roolit muuttuvat perusteellisesti”. 3)Puustinen 2013, s. 23 Suomessakin on keskusteltu useaan otteeseen toimialan tuotekeskeisen liiketoimintalogiikan ja kulttuurin vaikutuksista asiakkaisiin. Kyse ei siis ole siitä, ettei toimialalla olisi jo aiemmin koettu muutoksia, mutta tällä hetkellä tilanne on toimijoille monella tavoin erilainen. Ympärillä koettua muutosta ei voi helposti selittää vain yhdellä yksittäisellä tekijällä, mutta useimmiten muutos tiivistyy yhden monitulkintaisen kattokäsitteen – digitalisaation – alle. McKinseyn Karel Dörner ja David Edelman huomauttavat artikkelissaan, “What ‘digital’ really means?“, digitalisaation merkitsevän eri ihmisille hyvin erilaisia asioita. Moni korostaa digitalisaation teknologiakeskeisyyttä.…
Mitä naissijoittajat haluavat?
Kauppalehdessä joulukuun alussa ilmestyneessä kolumnissaan Riitta Lindegren kokee ongelmalliseksi sen, että “naisille opetetaan sijoittamisen alkeita kirjoissa ja seminaareissa, mutta nimenomaan naisille räätälöityinä”. Lindegrenin mukaan “naisille on kautta aikain uskoteltu, että sijoittaminen on heille liian vaikeata” ja setelikasvojen miesvaltaisuus kertoo oletettavasti koko rahamaailman maskuliinisuudesta. 1)Naisten kasvokuvat seteleissä ovat minusta sukupuolten tasa-arvon kannalta täysin epäolennainen asia, mutta onneksi nykyaikana kuka tahansa voi halutessaan saada esimerkiksi luottokorttinsa haluamallaan naiskuosilla tai vaihtaa taustakuvaksi ihailemansa naisen kasvot. Pitänee vakavasti harkita esimerkiksi Rose Wilder Lanen, Deirdre N. McCloskeyn, Dambisa Moyon, Isabel Patersonin, Joan Robinsonin, Ayn Randin, Margaret Thatcherin tai Elinor Ostromin kasvokuoseja. 3)Livingston, E. (2016). “Why putting women on banknotes should make us feel uneasy“. The Guardian, 26.4.2016 Matti Keloharjun ja Antti Lehtisen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan Suomessa osakesijoittajista miehiä on 58 prosenttia, jonka lisäksi miesten hallussa on noin 70% kaikesta osakevarallisuudesta. 2)Tämän lisäksi miesten ja naisten keskinäiset omistus- ja varallisuuserot kasvavat kaikissa Keloharjun ja Lehtisen tutkimuksen varallisuusluokissa miesten eduksi. Naiset itse eivät kuitenkaan vaikuta kokevan sijoittamista kovinkaan vieraaksi aihealueeksi. 4)ks.…