Kryptorahastot tulevat pian myös Pohjoismaihin – tervetuloa!

Finanssimaailmassa on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todella paljon. Suursijoittajien suosimat sijoitusvälineet ja sijoitusstrategiat ovat löytäneet tiensä myös piensijoittajien keinovalikoimaan, kun muun muassa ETP-universumin muutos jatkuu, faktorisijoittamisesta on tullut helpompaa ja yksinkertaisempaa, digitaalisen varainhoidon ratkaisut avaavat ovia aiempaa edullisemmalle ammattimaiselle varainhoidolle ja entistä useampi sijoittaja on tietoinen tavoiteohjautuvan sijoittamisen eduista muihin vaihtoehtoihin nähden.

Erilaisten finanssi-innovaatioiden – tuotteiden, palveluiden, toimijoiden, (liike)toimintamallien jne. – kasvulla ei näytä olevan rajoja, mutta suuret institutionaaliset ja järjestelmätason muutokset eivät ole aivan jokapäiväisiä. Vuoden 2009 alussai sai alkunsa todennäköisesti eräs mielenkiintoisimmista talouskokeiluista, kun bitcoin, maailman ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta 1)Suomessa puhutaan joskus myös virtuaali- tai digivaluutoista, mutta tässä yhteydessä käytän vain sanaa kryptovaluutta. Luokituksista on olemassa monenlaista kädenvääntöä, koska määritelmillä on merkitystä ilmiötä tarkasteltaessa., syntyi. Bitcoin on kuollut jo yli 300 kertaa ja Bitcoin-protokollan PoW-konsensusalgoritmin sähkösyöppöys on monien mukaan perustavanlaatuinen ongelma, vaikka totuus onkin toisenlainen.

Bitcoiniin ja kryptotalouteen liittyy mielenkiintoisia ideologisia kysymyksiä, joita en kuitenkaan tässä yhteydessä sen tarkemmin käsittele. 2)Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua aiheeseen, esim. Golumbia, D. (2016). The Politics of Bitcoin: Software as Right-Wing Extremism. Minneapolis, MN: University of Minnesota Press; Antonopoulos, A. M. (2016). The Internet of Money: A Collection of Talks By Andreas M. Antonopoulos, Volume I. Merkle Bloom; Ammous, S. (2018). The Bitcoin Standard: The Decentralized Alternative to Central Banking. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons. Nostan kuitenkin sen, että monissa kryptovaluuttoja ja niiden tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa ilmenee erilaisia epäilyksiä nykymuotoista globaalia finanssijärjestelmää kohtaan ja erityisesti taloudellisen riippumattomuuden ihanne. Taloudellinen riippumattomuus ilmenee ainakin kahdella eri tasolla; jotkut haluavat rikastua ja toiset puolestaan näyttävät ainakin vakuuttelevat uskovansa siihen, että lopulta kryptovaluutat voisivat jopa korvata nykyisen kaltaisen rahajärjestelmän.

Kiinnostus kryptovaluuttoja ja muuta kryptovarallisuutta kohtaan näkyy muun muassa Googlen hakutilastoissa. Kryptovaluutat, virtuaalikolikot ja monet muut uudet vaihtoehtoiset kryptosijoituskohteet jakavat mielipiteitä, sillä niihin liittyy monenlaisia vahvoja uskomuksia. Suomessa on ehkä hieman yllättäen varsin aktiivinen kryptoyhteisö ja eräiden arvioiden mukaan Suomessa saattaisi olla jopa 100 000 kryptosijoittajaa. Suora kryptosijoittaminen (esim. bitcoinien ostaminen tai niiden louhiminen) ei ole erityisen vaikeaa, mutta vaatii lopulta kuitenkin monenlaisten asioiden huomioimista aina säilytysturvallisuudesta verotuskäytäntöihin. Sijoittajille on kuiten tarjolla myös muun muassa pörssinoteerattuja ETN-muotoisia sijoitustuotteita Ruotsista ja piakkoin markkinoille saattaa ilmestyä myös ETF:iä, jotka todennäköisesti tarjoavat sekä piensijoittajille että institutionaalisille pelureille helpomman (joskin ehkä kalliimman) keinon hankkia erilaisia kryptovaluuttoja haltuunsa. Suorien sijoituksien lisäksi ympäri maailmaa löytyy myös erilaisia pörssiyhtiöitä, jotka toimivat joko suoraan tai epäsuoraan muun muassa erilaisten kryptovaluuttojen ja luottamusteknologioiden kanssa. 3)Bitmain saattaa jossain vaiheessa listautua Hong Kongin pörssiin.

Kryptorahastot tulevat, pidät siitä tai et

Finanssimarkkinoilla on aina jokin päivänpolttava sijoituskohde, jonka ympärillä käydään kiivasta keskustelua. Uutisvirtani on vuosien varrella täyttynyt muun muassa pörssilistautumisia, asuntosijoittamista, hyödykkeitä, johdannaisia kuin myös valuuttoja koskevista jutuista, mutta viimeisen puolentoista vuoden aikana mukaan ovat tulleet entistä näkyvämmin myös erilaiset kryptosijoituksia ja -sijoittamista koskevat jutut.

Viime vuoden kesällä myös valtamedia kiinnostui kryptomaailmasta, kun USD/BTC-vaihtokurssi heilahti hetkessä hieman yli tuhannesta tuhannesta dollarista muutamassa kuukaudessa lähes viiteen tuhanteen dollariin. Entistä useammat lehdet ja verkkomediat ympäri maailmaa näyttivät hetkellisesti kiinnostuneita kryptomaailman uusista tuulista, mutta pääasiassa koko asiaan suhtauduttiin – varsinkin “kryptokuplan” vuodevaihteessa – vähättelevästi ja varsin ylimielisesti. Kryptomaailman erityislaatuisuutta ei juurikaan suomalaisessa keskustelussa esitelty, koska perälautaa haettiin lohkoketjuteknologiasta; bitcoin ja muut kryptovaluutat saivat lähinnä haukkuja osakseen, mutta lohkoketju ja muut luottamusteknologiat ilman mitään bitconeja, litecoineja tai muita kryptovaluuttoja olivat maailman mullistavia keksintöjä.

Kryptoekosysteemin tulevaisuuden kehityslinjoja on jokseenkin mahdonta ennakoida, mutta eräs mielenkiintoinen ilmiö, johon olen törmännyt, on mitä erilaisimpien niin sanottujen kryptorahastojen esiinmarssi. 4)ICO:t ja niiden mahdollisuudet ja uhat ovat todennäköisesti toisaalta useimmille kryptosijoittajille tuttuja. 5)Törmäsin kryptorahastoihin ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten tutustuessani DAO:hon ja luettuani Edmund Mokhtarianin ja Alexander Lindgrenin kryptorahastoja koskevan artikkelin. Kryptorahastoissa ei ole kyse vain siitä, että perinteinen rahastorakenne kopioidaan ja omaisuuslajeiksi vain valitaan erilaisia kryptomaailman ilmentymiä, vaan kryptorahastot muodostavat hyvin monipuolisen joukon erilaisia rahastoja ja “rahastomaisia” rakenteita jo aiemmin mainituista pörssilistatuista ETN:istä hajautettuihin älykkäiden sopimusten varassa toimiviin rahastoihin.

Kryptorahastot ovat samanaikaisesti sekä yksinkertainen että monimutkainen aihealue – kaikki riippuu oikeastaan siitä, miten sanan varsinaisesti ymmärtää. Pääosassa ovat uusi teknologia (lohkoketju ja muut luottamusteknologiat) ja uudet liiketoimintamallit, mutta tämän lisäksi yhtälöä mutkivastavat tietysti mitä erilaisemmat kryptovaluutat ja niiden muodostamat dynaamiset ekosysteemit. Olen jokseenkin vakuuttunut siitä, että kryptorahastot – oli kyse sitten perinteisistä “kryptovaluuttarahastoista” tai hajautetuista rahastomaisista rakenteista – ovat aihealue, jota jokaisen krypto- ja finanssimaailmasta kiinnostuneen pitäisi ymmärtää edes hieman. Ei vain siksi, että lohkoketjuhype, vaan myös siksi, että sijoittajat saattavat kiinnostua sijoittamaan esimerkiksi johonkin tulevaisuuden perinteiseen sijoitusrahastoon, jonka sijoituskohteina on esimerkiksi lohkoketjufirmoja ja -alustoja.

Kryptot, rahastot ja kryptorahastot

Maailmalla on lukuisia kryptosijoituksiin erikoistuneita hedge- ja pääomasijoitusrahastoja, jotka poikkeavat toisistaan niin sijoitusstrategialtaan kuin omaisuuslajivalikoimaltaan. Kutsun näitä erilaisia toimijoita perinteisiksi kryptosrahastoiksi erotukseksi erilaisista yrityksistä luoda hajautettuja rahastorakenteita tai omanlaisia kryptorahastoja erilaisten lohkoketjuratkaisujen varaan. Uusista kryptosijoittamisen toimijoista mainittakoon esimerkiksi monikryptorahastojen ja rahasto-omistusten hallintaan suunniteltu Tokenbox, kryptosijoitusalusta DigiCor ja hieman ETF:iä muistuttavat DAA:t kehittänyt Iconomi. “Tokenisoitujen krypto(indeksi)rahastoiden” tapauksessa sijoittaminen tapahtuu välillisesti, sillä sijoittaja ostaa tokeneita eli rahakkeita/oikeuksia (osallistuen joko suoraan ICO:on ja/tai ostamalla niitä ICO:n jälkeen itselleen) ja taustalla pyöritetään enemmän tai vähemmän luotettavaa kryptosijoitustoimintaa. Toisaalta esim. passiivisen Coinbase Asset Manager -indeksirahaston tapauksessa merkinnät ja lunastukset tapahtuvat Yhdysvaltain dollareissa, mutta minimimerkintä on huimat 250 000 dollaria ja hallinnointipalkkio on vuositasolla 2%.

Perinteisistä kryptorahastoista on tullut nopeasti näkyvä osa kryptoekosysteemiä, sillä ne tarjoavat niin ammattimaisille kuin ei-ammattimaisille sijoittajille keinon sijoittaa kryptomaailmaan – aina laajasti hajautetuista ICO-sijoituksista erilaisiin passiivisiin kryptoindekseihin. InvestItIn.com-verkkosivuille on listattu lukuisia erilaisia kryptorahastoja laidasta laitaan, jotka toimivat mitä erilaisimmilla strategioilla ja rahastorakenteilla. Kukaan ei tietenkään voi olla aivan varma siitä, mitä Kryptolandiassa huomenna tapahtuu, mutta joitakin yleisluonteisia kehityskulkuja on jo nähtävissä siitä, miten tärkeitä esimerkiksi säilytys- ja alisäilytykseen liittyvät kysymykset ovat niin kryptorahastoille kuin myös suursijoittajille. Toisaalta kryptoekosysteemin tulevaisuus on ainakin vielä tällä hetkellä vahvasti riippuvainen siitä, miten ns. “reservikryptoa”, bitcoinia, kehitetään ja edistetään. Lopulta tavalliset ihmiset ratkaisevat asian: (a) onko kryptovaluuttoja, rahakkeita jne. mielekästä käyttää, (b) miten käytän niitä ja (c) kannattaako minun käyttää niitä?

Perinteiset kryptorahastot toimivat käytännössä hyvin samantyyppisellä tavalla kuin perinteiset sijoitusrahastot. Osa niistä on yleisöltä suljettuja, osa piensijoittajille avoimia. hajauttaa laajasti, osa ei. Osa veloittaa korkeampia palkkioita, osa pienempiä. Osa on enemmän pääomasijoitushenkisiä, osa vain hankkii omistuksia. Osa on rahastojen rahastoja, osa ei. Eroja siis riittää siinä missä perinteisten rahastojen kohdalla. Peruslähtökohta on kuitenkin samanlainen: maksat jotain palkkioita jostain toimenpiteistä (aktiivisesta salkunhoidosta maksat todennäköisesti passiivista vähemmän) ja vastineena saat enemmän tai vähemmän hajautetun kryptosijoituskorin tuottopotentiaalin erilaisten kulujen jälkeen.

Perinteiset kryptorahastot ovat kuitenkin jossain määrin ristiriidassa sen perustavanlaatuisen ajatuksen kanssa, jonka Satoshi Nakamoto ilmaisi paljon puhutussa esseessään vuonna 2009. Perinteiset kryptorahastot – kuten myös kryptopörssit ja muiden ylläpitävät kryptolompakot – pitävät sisällään merkittävän ongelman, joka liittyy luotettaviin kolmansiin vastapuoliin ja vaatimuksiin niiden poistamisesta. Toisaalta samanlaisia ongelmia liittyy myös rahasto-omistuksiin, sillä vaikka rahastonomistajat omistavatkin yhdessä rahaston omaisuuden, jokin saattaa kuitenkin mennä pieleen – ja tästä huolimatta rahastomarkkina näyttää toimivan hyvin.

Turvallisuuteen liittyvät seikat ovat todennäköisesti useimpien kryptovaluuttoja, rahakkeita ja virtuaalikolikoita omistavien rahastoyhtiöiden asialistan kärjessä, jonka vuoksi kryptomaailmaan on syntynyt kryptosäilytykseen ja säilytysten hallintaan erikoistuneita palveluntarjoajia aina uudesta Legolaksesta asemansa vakiintuneeseen Coinbase Custodyyn. Säilytykseen liittyvissä kysymyksissä on lopulta kyse huomattavasti laajemmasta asiasta kuin vain bitcoinien tai litecoinien säilytyksestä, sillä kryptovaluutat ovat lopulta vain eräs – joskin erittäin merkittävä – digitaalisen omaisuuden muoto.

Kryptorahastojen kehitys on ollut nopeaa

Kryptorahastojen kehitystä ovat vauhdittaneet muun muassa kryptovaluuttojen käytön lisääntyminen, Bitcoin– ja Ethereum-futuurit ja ICO-ekosysteemin ilmestyminen kryptonäyttämölle. Cryptoslaten arvion mukaan kryptorahastojen lukumäärä nelinkertaistui vuoden 2017 lopusta tämän vuoden alkupuoleen mennessä. Erilaisia kryptoekosysteemiin sijoittavia yhtiöitä on tätäkin enemmän kun mukaan lasketaan myös perinteiset hedgerahastot ja pääomasijoittajat. Eräät asiantuntijat ovat kuitenkin varoitelleet piskuisen kryptofinanssiekosysteemin finansialisaation mahdollisesti aiheuttamista laajemmista uhkista.

Tällä hetkellä kryptorahastoja on vielä enemmän ja lisää on todennäköisesti luvassa. Euroopan ensimmäinen bitcoin-rahasto tuli markkinoille viime vuonna ja odotan jo innolla, milloin saamme ensimmäisen Pohjoismaisen krypto-omaisuuteen erikoistunut sijoituspuolen toimijan. 6)Pohjoismaista löytyvät toki muun muassa Prasos, LocalBitcoins, Nordic Crypto ja monet muut Toivon tietysti hiljaa mielessäni, että ensimmäinen suomalainen kryptorahastonomainen toimija voisi olla suomalaislähtöinen Robin Capital.

Uskon itse siihen, että kryptoekosysteemin kehitys jatkuu vahvana myös lähitulevaisuudessa. Tulemme näkemään monenlaisia viritelmiä myös kryptorahastopuolela, koska kaikki eivät voi menestyä pelkästään puhtaalla treidauksella; kryptovaluuttakaupankäynnillä on tietysti paikkansa, sillä muun muassa arbitraasimahdollisuuksia eri pörssien välillä avautunee vielä vuosikausiksi ja entistä kehittyneempiä kaupankäyntijärjestelmiä ja -strategioita on tarjolla. Kryptorahastotkin tulevat monimuotoistumaan, sillä samanlainen kehitys on tapahtunut jo kauan aikaa sitten esimerkiksi perinteisten osake- ja joukkovelkakirjarahastojen puolella. Tarjolla tulee olemaan entistä erikoisempia kryptorahastoja, jotka voivat soveltua myös niille ei-ammattimaisille sijoittajille, jotka eivät halua arvopaperisalkkuunsa vain bitcoin- tai ethereum tracker-tuotteita, vaan esimerkiksi luottamusteknologioihin erikoistuneiden yhtiöiden osakkeita.

Hinnanmuodostuksen epävarmuus, voimakkaat hintaliikkeet ja sääntely-ympäristön epäselvyydetkään eivät estä kryptorahastomaailman kasvua. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin kryptomaailman tulevaisuuden ennustaminen. Olen kuitenkin varsin vakuuttunut siitä, että erilaisten välillisten kryptosijoituskohteiden suosio tulee kasvamaan – myös Suomessa. Esimerkiksi suomalaiset institututionaaliset sjoittajat, perheyhtiöt ja monet muut suuret toimijat ovat todennäköisesti hyvin kiinnostuneita siitä, miten kryptoekosysteemiin pääsisi mukaan, mutta heiltä voi puuttua riittävää osaamista ja ammattitaitoa ryhtyä omatoimiseen kryptosijoittamiseen.

Pohjoismaisille kryptosijoitusmaailman toimijoille on todennäköisesti jonkinlaista patoutunutta kysyntää, mutta tämä on vain arvaus. Erilaisten kryptorahastojen ja -pääomasijoittajien toiminta on moniulotteista, mutta varsinkaan piensijoittajilla ei välttämättä ole keinoja päästä näihin sijoituskohteisiin mukaan, kun alkupääomapanostus voi liikkua sadasta tuhannesta eurosta eteenpäin. Ei-ammattimaisille sijoittajille pitäisi olla myös keinoja päästä vaivattomasti sijoittamaan kryptoekosysteemiin näin halutessaan, mutta ymmärrän toki myös sijoituskohteiden soveltuvuuden ja sijoittajansuojan merkityksen.

Mitä väliä jollain kryptorahastotoiminnalla on?

Perinteiset kryptosijoittajat eivät todennäköisesti ole kovinkaan kiinnostuneita erilaisista kryptorahastoista ja -pääomasijoitusmahdollisuuksista, sillä heidän tavoitteensa ja keinonsa voivat olla hyvinkin erilaisia. Toisaalta perinteiset kryptosijoittajat ja kryptovaluuttojen käyttäjät ymmärtävät uusien toimijoiden merkityksen koko ekosysteemin kehityksessä ja muutoksessa. Ammattimaisesta isojen pelurien kryptosijoittamisesta on todennäköisesti nähty vasta jäävuoren huippu – ja kryptorahastot tekevät vasta tuloaan.

Kryptorahastot ovat tulleet jäädäkseen. En puhu vain kryptoindeksirahastoista, vaan siitä, miten kryptoekosysteemi tulee myös laajemmin vaikuttamaan muun muassa rahastoyhtiöiden ja rahastojen hallinnointiin, toimintaan, valvontaan ja sääntelyyn. Vaikutukset tulevat näkymään laajemmin myös koko omaisuudenhoidon pelikentässä. Kyse ei ole vain siitä, että jokin hedgerahasto hajauttaa omistuksiaan kryptovaluuttoihin, vaan myös siitä, että perinteiset rahastorakenteet eivät välttämättä sovi kryptomaailmaan ja näin ollen tarvitaan uudenlaisia tapoja hallinnoida epäsuoria yhteisiä krypto-omistuksia luotettavasti.

Säännellyt kryptorahastot vaikuttavat todennäköisesti monella tavoin myös siihen, miten institutionaaliset sijoittajat – ja lopulta piensijoittajat – suhtautuvat kryptovaluuttoihin, lohkoketjuteknologiaan ja kryptotalouteen laajemmin. Kukaan ei tarkalleen ottaen tällä hetkellä tiedä, miten lainsäätäjät ja valvojat tulevat kohtelemaan erilaisia kryptorahastoja ja niiden alatyyppejä. Epävarmuudet ovat näin ollen merkittäviä ja ne eivät liity suoraan vain esimerkiksi kryptovaluuttojen hintakehitykseen.

Mitä seuraavaksi on luvassa?

En ole riittävän asiantunteva tekemään kovinkaan pitkälle meneviä ennusteita kryptoekosysteemin tulevaisuudesta. Kryptomaailma on käytännössä täynnä epämääräisiä huhuja, erilaisia mielipiteitä ja monenlaisia ennusteita, mutta ekosysteemin monipolvinen finansialisaatio tulee jatkumaan vielä kauas tulevaisuuteen.

Olen kuitenkin varsin varma siitä, että kryptorahastojen lukumäärä ja yksittäisten menestyvien rahastojen hallinnoimat pääomat tulevat olemaan merkittäviä. Osa kryptorahastoista osoittautuu petoksiksi ja osa yksinkertaisesti epäonnistuu, kuten TwoBitIdiot on varoittanut viime vuoden elokuussa kirjoittamassaan artikkelissa. Viime vuoden lopun kryptoralli teki todennäköisesti joistakin ainakin hetkellisesti (krypto)miljonäärejä (tai jopa miljardöörejä), mutta samalla kryptomaailmasta löytyy lukemattomia pettymyksiä ja huijauksia. Kryptomaailmaaa ohjaavat lyhyellä tähtäimellä samat (sosiaali)psykologiset lainalaisuudet kuin muutakin sijoittmaista ja spekulaatiota: pelko ja ahneus. Ahneus johtaa itsevarmuuteen ja pelko vihaan.

Institutionaalisten sijoittajien kiinnostus bitcoinia, kryptovaluuttoja, lohkoketjuteknologiayrityksiä ja lukemattomia erilaisia kryptosovelluksia kohtaan on kuitenkin ilmeistä. Institutionaaliset sijoittajat ovat toki kiinnostuneita siitä, miten erilaiset kryptosijoittamisen muodot toimivat, millaisia sijoituskohteita on tarjolla ja miten erilaiset kryptotalouden muutokset ilmenevät sijoituskohteiden hinnanmuodostuksessa. Kryptovaluutat ovat itsessään toki mielenkiintoinen sijoituskohde, mutta suorat kryptovaluuttasijoitukset eivät toki ole ainut tapa hajauttaa erilaisten krypto-omaisuusluokkien välillä ja sisällä. 7)Preiss, R. M. (2018). “Cryptocurrencies as Portfolio Diversification: Systematic Hedge With Excellent Risk-Reward Profile“. Cointelegraph, 15.3.2018

Osakkeiden, rahastojen ja erilaisten johdannaisten ostaminen on nykyään helppoa. Arvopaperisäilytys auki, rahaa sisään ja ostoksille. Kryptomaailmassa tilanne ei ole aivan yhtä yksioikoinen, sillä kryptovaluutat, rahakkeet ja muut tarjolla olevat kryptoinstrumentit eivät välttämättä ole yksistään sijoituskohteita. Kryptosijoittajalla on huomattavasti enemmän erilaisia valintoja tehtävänään aina sopivista kryptopörsseistä erilaisiin säilytysratkaisuihin ja kaupankäyntistrategioihin hypervolatiileilla markkinoilla. Kryptosijoittajien oikeusturva on myös heikko – ja Suomessa virtuaalivaluuttoja koskevaa tuloverotusta on pidetty epäoikeudenmukaisena.

Toisaalta sijoittajien (ja sääntelijöiden) pitää myös huomioida se, että utility tokenit ja equity tokenit palvelevat erilaisia käyttötarkoituksia, jonka lisäksi niillä voi olla myös vaihtoarvoa. Erilaisia kryptografisia “rahakkeita”, “vastikkeita” ja “poletteja” – tai miten ikinä erilaisia tokeneita halutaan suomeksi kutsua – on jo nyt olemassa lukemattomia. Tavallisten kryptosijoittajien ja varsinkin viranomaisten olisi syytä nykyistä paremmin ymmärtää, mistä krypto-omaisuudessa – ja laajemmin digitaalisessa omaisuudessa – on lopulta kyse. Sääntely-ympäristön selkeyttämiselle on selkeä tarve, sillä kryptomaailma on tullut jäädäkseen ja esimerkiksi Suomessa tilanne on niin verotuksen kuin myös kryptoyhtiöiden liiketoiminnan kannalta varsin epäselvä.

Finanssialan ammattilaisten on välttämätöntä tutustua lohkoketjuteknologiaan, koska luottamusteknologiat tulevat lopulta vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin. Sijoitus- ja varainhoitoalalla muutoksen merkit näkyvät todennäköisesti vasta erilaisina yksittäisinä kokeiluina ja julkistuksina, joiden vaikutukset asiakkaisiin ovat vielä verrattain vähäisiä. Kryptorahastotoimiala on kuitenkin jo olemassa ja on todella mielenkiintoista nähdä, milloin ensimmäiset merkittävät Pohjoismaiset finanssialan toimijat tarjoavat esimerkiksi erilaisiin kryptovaluuttoihin sijoittavia rahastoja tai erilaisia “kryptoyhdistelmärahastoja” asiakkailleen.

KuvalähdeWorldSpectrum / CC 0

References   [ + ]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *