Historiallisen alhainen, jopa negatiivinen, korkotaso, joukkovelkakirjojen matalat tuotot ja pankkitileillä makaavat miljardit ovat jo muutaman vuoden ajan ohjanneet suomalaissijoittajia ja -säästäjiä etsimään nykyistä tuottavampia sijoittamisen ja säästämisen muotoja. 1)Putkuri, H. & Savolainen, E. (2016). “Matala korkotaso koettelee pankkeja“. Euro & Talous, 19.5.2016 Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus sijoittamista ja säästämistä kohtaan näkyy myös ajankohtaisessa uutisvirrassa. Nykyisen sijoittamis- ja säästämisympäristön haasteet ovat luoneet perinteisille ja uusille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä erilaisten sijoitus- ja säästämispalveluiden käyttöönotosta ja käytöstä on pyritty tekemään aina vain helpompaa ja yksinkertaisempaa.
Suomessa osakesijoittamisen suosion lisääntyminen näkyy etenkin sekä osakkeenomistajien että arvo-osuustilin määrän kasvuna viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana. Edes nykyinen verrattain alhainen inflaatio ei kuitenkaan pelasta perinteistä talletustilisäästäjää pitkällä aikavälillä, sillä alhainenkin inflaatio nakertaa säästäjien jo ennestään alhaisia tuottoja jatkuvasti. Erilaiset pankkitilit ovat kaikesta huolimatta edelleen suomalaisten suosiossa, joka näkyy lähes suoraan suomalaiskotitalouksien lähes 90 miljardin euron talletuskannasta. Suomessa kotitalouksilla on ennätysmäärä velkaa, kotitalouksien varallisuus on vähäistä, Samaan aikaan olemme hiljalleen lähestymässä EKP:n asettamaa noin 2%:n inflaatiotavoitetta varsinkin öljyn hinnan nousun seurauksena, jonka vuoksi kysymykset höllän rahapolitiikan tulevaisuudesta ovat taas tapetilla. Suomalaiskotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, mutta viime vuotisen Finanssialan julkaiseman raportin mukaan rahastosijoittaminen on “edelleen pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto ja pörssiosakkeisiin sijoittaminen on neljänneksi suosituinta”. Nykyiset hyvin matalat talletuskorot ovat ohjanneet ainakin joitakin sijoittajia muun muassa vertaislainauksen ja talletustenvälittäjäpalveluiden pariin.
Sijoittamisen ja säästämisen yleistyminen on kaiken kaikkiaan myönteinen kehityskulku, mutta samaan aikaan eri sijoittamis- ja säästämismuotojen välillä on merkittäviä eroja niin verokohtelussa, tuotto-odotuksessa kuin myös toteutustavoissa. Toukokuun alussa eri sijoitusmuotojen verokohtelua pohtineen Valtiovarainministeriön työryhmän yli kaksisataasivuinen raportti ei pitänyt sisällään kovin erikoisia ehdotuksia verokohtelun muuttamiseksi, sillä finanssineuvos Jari Salokosken johtaman työryhmän tehtävänä oli “antaa suosituksia eri sijoitusmuotojen verokohtelun lähentämiseksi ja ajantasaistamiseksi”.
Julkisuudessa verotyöryhmän raportista on keskusteltu loppujen lopuksi varsin vähän, mutta verotyöryhmän odotetusti käsittelemät osake- ja sijoitussäästötilit ovat odotetusti aiheuttaneet runsaasti keskustelua ennen ja jälkeen työryhmän raportin julkaisun. Osake- ja sijoitussäästötileistä on keskusteltu Suomessa jo useamman vuoden ajan, sillä vastaavanlaisia verotehokkaita sijoitus- ja säästämisvälineitä on jo tarjolla muissa muissa Pohjoismaissa ja hyvästä ideasta alkunsa saaneen PS-tilin suosio romahti lainsäädännölliseen epävarmuuteen. 2)Koskinen, P. (2017). “Kommentti: PS-tilit takaisin!“. Arvopaperi, 30.6.2017
Tammikuussa 2012 Ruotsissa käyttöön otetuista ISK-tileistä on tullut lyhyessä ajassa hyvin suosittu sijoittamis- ja säästämismuoto piensijoittajien keskuudessa. Ruotsissa on avattu eräiden arvioiden mukaan jo yli 2,2 miljoonaa ISK-tiliä. 3)Kajsa Rudal esittämän arvion mukaan Ruotsin ISK-tilit eivät kuitenkaan ole merkittävästi kasvattaneet uusien sijoittajien määrää, vaan lähinnä kannustaneet jo ennestään sijoittavia sijoittamaan aiempaa enemmän verokannustimen vuoksi. ISK-tilien muoto-, sijoitus- ja verotuskäytännöt ovat varsin suoraviivaiset, jonka ansiosta piensijoittajan on ainakin näennäisesti helpompaa ennakoida niiden vero- ja kulurakenne ja sijoittaa suoraan niin ruotsalaisiin kuin ulkomaisiin arvopapereihin kuin muihinkin hyväksyttäviin sijoituskohteisiin. 4)Nasdaq on aiemmin viime vuonna ehdottanut samanlaisen ratkaisun käyttöönottoa Yhdysvalloissa.
Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian ja Tanskan mallia 5)Tanskassa ensi vuoden alussa käyttöönotettava osakesäästötili on lähtökohdiltaan erilainen, joten sen menestymisen mahdollisuuksista on Suomessakin esitetty kriittisiä näkökohtia. Tanskan mallin eksplisiittinen tavoite on kannustaa osakesijoittamiseen. seuraten Suomessakin ollaan nyt ainakin vakavasti harkitsemassa sijoitussäästötilien käyttöönottoa. 6)Viime vuonna vastaavanlainen järjestely otettiin käytöön myös Italiassa. Valtiovarainministeriön työryhmä on koostanut sijoitussäästötilien verokohtelusta kolme vaihtoehtoista totetustapaa. Sijoitussäästötilejä on julkisuudessa puolustettu lukuisin eri tavoin, mutta Taaleri Kapitaalin toimitusjohtaja Vesa Heikkilän mukaan mukaan suomalaisen pääomaverotuksen ongelmia ei yksin sijoitussäästötilillä kuitenkaan kyetä korjaamaan. Esimerkiksi Pörssisäätiön varsin optimistisen näkemyksen mukaan olisi mahdollista, että “osakesäästötilit saataisiin suomalaisten käyttöön jo alkuvuodesta 2019” – ja samaa on myös valtiovarainministeri Petteri Orpo hiljattain ennakoinut. Itse suhtaudun aikatauluun hieman epäilevästi aikataulun pitävyyteen, sillä hallituksella on muun muassa sote- ja maakuntauudistuskiireitä, aktiivimallin uudistus ja ensi kevään eduskuntavaaleihin valmistautuminen työpöydällään.
Osake- tai sijoitussäästötilien tausta-ajatus on minusta lähtökohtaisesti hyvä. Ei ole olemassa yhtäkään täydellistä sijoitusmuotoa, mutta lähtökohdiltaan verotehokkaille, kannustaville ja vaivattomille sijoitusmuodoille on Suomessakin piensijoittajien keskuudessa suurta kysyntää. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja sijoitusvakuutukset ovat sijoittajien kannalta jossain väärin hankalia sijoitusmuotoja, mutta erityisesti niiden suurehkot juoksevat kulut, sekavahkot ehdot ja sijoituskohteiden suoran omistusoikeuden puuttuminen voivat karkoittaa ainakin osan sijoittajista.
Suomessa osake- tai sijoitussäästötili voisi myös tarjota piensijoittajille enemmän kannustimia pitkäjänteiseen sijoittamiseen ja samalla suomalaisille pörssilistautujille ja pörssiyhtiöille saattaa avautua enemmän pääomia.
Sijoitussäästötilit ovat suuri mahdollisuus
Itse toivoisin, että sijoitusäästötilien veromekaniikka rakennettaisiin niin, että se suosisi varsinkin pitkäjänteistä osakesäästämistä. 7)Esimerkiksi Ranskassa on yhtiöitä, jotka tarjoavat pidempiaikaisille suorille osakkeenomistajille hyvinkin erikoisia “lisäetuja”, joita ainakaan Suomessa ei ole nähty. Tällaisia ranskalaisyrityksiä ovat esimerkiksi Air Liquide ja L`Oreal. Fiscalesin Jukka-Pekka Sirviön mukaan perustelu sijoitussäästötilien käyttöönotolle on työryhmän mukaan verotuksen “lähinnä neutraalisuusperiaatteella; suoraan osakesijoittamiseen tuotaisiin samoja verotuksellisia etuja, joita liittyy muihin välillisen sijoittamisen muotoihin”.
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän näkemys sijoitussäästötilin veromekaniikasta ja käytännöistä tiivistyy neljään pääkohtaan:
• luovutusvoitot olisivat verovapaita sijoitussäästötilin sisällä,
• osinkojen ja muiden juoksevien tulojen verotus olisi järjestelmän ulkopuolella, 8)Valtiovarainministeri Orpon mukaan osinkoasia selvitetään kuitenkin vielä uudelleen.
• tuottoa verotettaisiin aina varoja nostettaessa ja
• sijoitussäästötilistä syntyvät tappiot olisivat vähennyskelpoisia tilin lopettamisen yhteydessä.
Työryhmä korostaa, että sijoitussäästötilin “käyttöönotolla arvioidaan kuitenkin olevan merkittäviä vaikutuksia verotuottoihin, … [koska] [k]aikki työryhmän käsittelemät verotusmallit johtaisivat luovutusvoitoista saatavien verojen pienenemiseen ja verokertymän lykkääntymiseen. … Mallista riippuen sijoitussäästötilillä olisi vaikutusta myös osinkoverotuksesta kertyviin verotuottoihin.” Tämän lisäksi työryhnä pitää keskeisenä niiden sijoituskohteiden määrittämistä, joita tilille voisi niin halutessaan hankkia ja että “mahdollisen sijoitussäästötilin käyttöönotolle varmistetaan riittävän pitkä aika ja lainsäädäntö valmistellaan huolellisesti”. Kauppalehden hiljattain haastattelema valtiovarainministeri Petteri Orpo on kuitenkin luvannut, että sijoitusäästötilejä koskeva säädös olisi tulossa eduskunnan käsittelyyn jo ensi syksynä. “Säästötiliasiaa valmistellaan tällä htkellä kiivaasti täällä valtiovarainministeriössä, vaikka kesäaika sitä vähän hidastaa. Minun tavoitteeni on, että meillä on ratkaisuehdotuksia syyspuolella hallituksen käsittelyyn. Sitten edettäisiin mahdollisimman nopeasti niin, että tämä eduskunta voisi vielä tehdä päätöksiä”, Orpo totesi Kauppalehdelle.
Sijoitusäästötilin käyttöönotto olisi merkittävä muutos suomalaisessa sijoitus- ja säästämiskentässä, sillä uuden tilityypin ansiosta sijoittajille saattaisi avautua aiempaa vero- ja kustannustehokkaampi tapa sijoittaa ja samalla – riippuen siitä, miten uusi tilityyppi lainsäädännöllisesti muotoillaan ja toteutetaan – piensijoittajille voi avautua uusi keino sijoittaa. Toisaalta työryhmän ehdotus jättää osinkojen ja muiden juoksevien tuottojen verotus järjestelmän ulkopuolelle ei tarkoita sitä, että sijoittajat hyödyntäisivät sijoitussäästötiliä kaikkien lainsäädännöllisesti sallittujen omistustensa säilyttämiseen näillä tileillä – tai sitten sijoittajat saattavat taktikoida esimerkiksi tappioiden vähennyskelpoisuuden kanssa avaamalla ja lopettamalla sijoitussäästötilejä tarpeen mukaan.
Sijoituskohteiden määrittäminen ja osinkojen ja muiden juoksevien tuottojen verotuksen mielekäs järjestäminen ovat sijoitussäästötilien onnistumisessa avainasemassa. Lisäksi lienee syytä pohtia sitä, asetetaanko sijoitusäästötilille jotain nosto- ja/tai luovutustarjoituksia tai onko sijoitussäästötilille syytä asettaa jonkinlaisia euromääräisiä tai elämäntapahtumiin sidottuja sijoittamis- ja säästämisrajoituksia. Liian yksityiskohtaiset säännökset – sijoitussäästötililtä saa nostaa varoja vasta x vuoden kuluttua tai vain todistettavan elämäntapahtuman yhteydessä – voisivat kuitenkin merkittävästi vaikuttaa sijoitussäästötilin suosioon.
Mitä muiden maiden uusista sijoittamis- ja säästämismuodoista voidaan päätellä?
Euroopassa, kuten myös Suomessa, on jo nykyisellään olemassa pitkäaikaisen sijoittamisen ja säästämisen muotoja, joita voidaan tukea esimerkiksi veroeduilla tai muilla keinoin. Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtajan Antti Lehtisen mukaan “Suomesta kuitenkin puuttuu suoraan omistukseen perustuva veromalli, joka kannustaisi pitkäaikaiseen säästämiseen ja pitämään omistukset sijoittajan omissa nimissä”. Sijoitussäästötilin käyttöönotto saattaisi vähentää myös verohallinnon työtaakkaa ja verovelvollisen veroilmoituksen tarkistamiseen ja täyttämiseen kuluvaa aikaa.
Ruotsissa vuonna 2012 käyttöön otettu ISK-tili on hyvä esimerkki pitkäaikaisen sijoittamisen tukijärjestelystä, sillä uuden sijoittamismuodon tarkoituksena oli yksinkertaistaa sijoittajien verokohtelua. Ruotsin ISK-tilin verotus on luonteeltaan regressiivinen ja ISK-tilien veronlaskutapaa on jonkin verran vuosien kuluessa muutettu. Suomessa sijoitusäästötilejä on Ruotsissa käydyn keskustelun tavoin puolustettu muun muassa lukkiutumisvaikutusten vähentämisellä. ISK näyttää kuitenkin lukujen valossa menestykseltä: jo pelkästään vuoden 2012 aikana avattiin yli 220 000 ISK-tiliä ja nyt niitä on avattu jo rutkasti yli kaksi miljoonaa kappaletta. ISK-tilien käyttäjien ja lukumäärän välillä on kuitenkin pienehkö ero; toisin sanoen ainakin osa ruotsalaissijoittajista on avannut useampia kuin yhden ISK-tilin.
Osakesäästötilejä ja muita verotehokkaan sijoittamisen muotoja on Suomessa käsitelty verotuksen lisäksi muun muassa keinona vahvistaa suomalaista osakeomistusta. Petteri Orpon haastattelun yhteydessä toimittaja Markku Huusko huomautta, että osakesäästötilien myötä suomalainen omistajuus saattaisi vahvistua ja myös Pörssisäätiö on esittänyt samansuuntaisen ajatuksen. Ruotsista saatavilla olevan epäsuoran ISK-omistustiedon perusteella on kuitenkin hieman vaikeaa arvioida, omistavatko ruotsalaiset kotimaisia vai ulkomaisia arvopapereita ja muita omaisuusluokkia. Voisin kuitenkin olettaa, että ISK-tilien rahasto-omistukset ovat ainakin pääsääntöisesti Ruotsiin sijoittavia erilaisia rahastoja ja arvopaperiomistuksissa on enemmän hajontaa.
Suomalaisista sijoitussäästötileistä voi tulla jättimenestys – tai täydellinen pannukakku
Eri puolilla Eurooppaa lanseeratut erilaiset osake- ja sijoitussäästötilijärjestelmät ovat pääsääntöisesti olleet ainakin lukujen valossa varsin menestyksekkäitä. Pankkitileiltä, rahasto-osuuksista ja muista omaisuuslajeista sijoitusäästötileille mahdollisesti siirtyvä rahat ja omistukset voivat toki vauhdittaa entisestään listautumisintoa (IPO). 9)Nasdaqin mukaan Ruotsista saatavilla olevan alustavan tiedon mukaan listautumisinnon ja ISK-tilien käyttöönoton välillä näyttäisi olevan ainakin jonkinlainen yhteys. Vuonna 2010 Suomessa käyttöönotetut PS-tilit olivat hyvä idea, mutta niiden verotukseen ja ehtoihin liittyvät muutokset johtivat PS-tilien suosion romahdukseen viimeistään vuonna 2013.
Haluaisin uskoa siihen, että sijoitusäästötilit kasvattaisivat ihmisten sijoitushaluja, mutta en ole aivan varma siitä, onko pelkästä uudesta tilimuodosta suomalaisen kansankapitalismin tukijalaksi. Ruotsissa ISK-tilejä on avattu kiihtyvällä tahdilla sitten vuoden 2012, mutta ruotsalaisesta aineistosta ei tietenkään voi kritiikittömästi päätellä sitä, miltä vastaavanlaiset luvut Suomessa saattaisivat näyttää.
Sijoitusäästötilit ovat mahdollisuus sekä sijoittajille että sijoituspalveluyrityksille. Hyvin toteutetun sijoitussäästötilijärjestelmän edut sijoittajille ovat selvät, mutta palveluntarjoajille sijoitussäästötilit voisivat olla hyvä lisä tarjoomaan. Sijoitussäästötilejä voi olla erilaisia vakuutuspohjaisia tuotteita ja perinteisiä sijoitusrahastoja helpompaa tarjota asiakkaille, jonka lisäksi sijoitussäästötilien avulla voidaan myös toteuttaa nykyistä helpommin esimerkiksi erilaisia tavoiteohjautuvan sijoittamisen ratkaisuja nojaamalla esimerkiksi digitaalisen varainhoidon kyvykkyyksiä salkun ajoittaiseen tasapainottamiseen. Jos sijoitusäästötilit ottaisivat lennokkaan lähdön ja sijoittajat voisivat osallistua niiden kautta myös listautumisanteihin, niin pitäisin todennäköisenä, että myös suomalaisyhtiöiden listautumisiin saattaisi tulla uutta puhtia. Toisaalta esimerkiksi Osakesäästäjien Keskusliitto on syystäkin kantanut huolta esimerkiksi sijoitussäästötilien kustannuksista ja palveluntarjoajien lukkiuttamisesta.
Sijoitussäästötilien käyttöönotto ei todennäköisesti vaatisi valtavan suurta lainsäädännöllistä panosta, vaan kyse lienee ennen kaikkea siitä, mitä kaikkea muuta hallituksella on työlistallaan. Sijoituspalveluyritysten kannalta sijoitusäästötilit voivat olla kaksiteräinen miekka, sillä Suomessa sijoitusneuvonnasta on uutisoitu varsin negatiiviseen sävyyn ja esimerkiksi vakuutuskuoretkin ovat saaneet osakseen varsin runsasta kritiikkiä.
Itse ainakin toivon, että saamme Suomeen sijoitussäästötilit mahdollisimman pian – ja toivottavasti myös sijoituspalveluyritykset rakentavat mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa käyttöönotettavan uuden tilityypin ympärille uusia sijoituspalvelukokonaisuuksia. Palveluntarjoajien kannalta sijoitussäästötilien käyttöönotto tulee joka tapauksessa vaatimaan merkittäviä muutoksia ja panostuksia, vaikka käytännössä verotyöryhmän malli olisi jossain määrin pelkkä osakesäilytys (arvo-osuustilillä) ilman vuosittaista veroraportointia. Lisänä tulisivat luovutustappioiden kumulointi (ei verovuosipohjainen vahvistaminen) ja tilinostoista tehtävät verottajailmoitukset.
—
Kuvalähde: stevepb / CC0 Creative Commons
References
