Miksi UBS SmartWealth laittoi lapun luukulle? Vastaus ei ole aivan ilmiselvä

Sveitsiläinen pankkijätti UBS ilmoitti hiljattain hieman yllättäen sulkevansa brittisijoittajille suunnatun viime vuoden alkupuolella lanseeratun UBS SmartWealth (“SmartWealth”) digivarainhoitopalvelun, siirtävänsä ainakin osan aiemmin sisäisestä kehitystiimistä talon ulkopuolelle ja lisensoivansa SmartWealthin teknologian yhdysvaltalaiselle varainhoitopalveluita ja -teknologiaa tarjoavalle SigFigille. Sopimusehtojen mukaisesti SmartWealthin koko teknologia siirtyy lopulta SigFigille. 1)SigFig on vain yksi UBS:n monista portfolioyhtiöistä ja yhteistyösopimuksista. Muita UBS:n (osa)portfolioyhtiöitä ovat muun muassa data-analytiikkayhtiö Visible Alpha, ohjelmistotalot Symphony ja iCapital ja regulaatioteknologiaan erikoistunut AcadiaSoft. Suurin eurooppalainen toimija tällä saralla on Santander, jonka Santander InnoVentures -yksikkö on myös sijoittanut SigFigiin vuonna 2016.  Uutistoimisto Reutersin mukaan UBS päätti sulkea vasta viime vuoden alussa Iso-Britanniassa lanseeratun uuden varainhoitopalvelun, koska sille UBS:n sisäisen selvityksen mukaan ole riittävästi kysyntää lyhyellä aikavälillä. Koko palvelua ei kuitenkaan päätetty heti ajaa alas (vrt. Hedgeable), vaan SmartWealth ei enää ota uusia asiakkaita. 2)Koko SmartWealth liiketoiminnan välitys alasajo ei olisi ollut UBS:n kannalta järkevää, joten he päätyivät hieman pehmeämpään vaihtoehtoon. Asiakkaat olivat ilmeisesti kuitenkin pitäneet SmartWealthistä.

SmartWealth, joka oli UBS:n monivuotinen sisäinen startup-kokeilu, osoittautui ilmeisen lopulta liian vaikeaksi ylläpitää ja hankalasti skaalattavaksi, joten nykyisen SmartWealth-liiketoiminnan jatkamista ei enää ilmeisesti pidetty järkevänä  ja ainakin osa kehityskyvykkyyksistä päätettiin ulkoistaa SigFigille. 3)UBS:llä ja SigFigillä on jo vuodesta 2016 alkaen ollut Yhdysvalloissa yhteistyösopimus. Mistä tietää, että jonkin palvelun tie on kuljettu loppuun? No ainakin siitä, että Twitter-tili on lopetettu.

“Olimme tyytyväisiä alkuvaiheen kaupalliseen kehitykseen. Tällä hetkellä uskomme, että lähiaikoina mahdollisuudet ovat rajallisesti ja olemme päättäneet lopettaa Iso-Britannian puhtaan digitarjooman”, UBS:n Iso-Britannian varainhoidon johtajan Eva Lindholm ja globaalin varainhoidon operatiivinen johtaja Reto Wangler kirjoittivat sisäisessä muistiossa Reutersin mukaan. Vielä viime joulukuussa UBS:n entinen varainhoidon operatiivinen johtaja ja yksityispankkitoiminnan vetäjä Dirk Lee kertoi olevansa ilmeisen tyytyväinen SmartWealthin alkutaipaleeseen Iso-Britanniassa. 4)Dirk Lee lähti UBS:stä vuoden alussa, mutta hänet nimitettiin finanssitalo Barclaysin Iso-Britannian sijoituspalveluiden johtotehtäviin jo alkukeväästä.

Päätös SmartWealthin lopettamisesta ja teknologian myynnistä liittynee tavalla tai toisella UBS:n monivuotiseen teknologiatekemiseen ja ennen kaikkea vuoden vaihteessa tekemään päätökseen muuttaa radikaalisti koko varainhoitoliiketoimintaansa. 5)SmartWealthin nykyisiä asiakkaita ei ole ohjattu siirtymään toisten vaihtoehtoisten palveluiden pariin, vaan taustalla järjestelmät toimivat ja kehitystyötä ilmeisesti jatketaan SigFigin toimesta. UBS päätti niputtaa helmikuun alusta alkaen Pohjois-Amerikan (“Ewalta Management Americas”) ja kansainväliset varainhoito- ja yksityispankkiyksilöt (“Wealth Management”) yhdeksi yhtenäiseksi maailmanlaajuiseksi varainhoitoyksiköksi (“Global Wealth Management”). UBS vakuutteli heti tulosjulkistuksen ja vuosikatsauksen yhteydessä säilyttävänsä asiakaspalvelumalliensa alueellisen vaihtelevuuden, vaikka liiketoimintayksiköt niputetaan yhteen. Tämä liittynee osittain siihen, että varakkaiden yhdysvaltalaisten tarpeet ovat muun muassa verokäytännöistä johtuen erilaisia muuhun asiakaskuntaan verrattuna.

UBS:n pyrkimys virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa toimintamalliaan johti jo heti alussa merkittäviin henkilöstömuutoksiin, mutta uusia muutoksia tehtiin lähes välittömästi sen jälkeen kun uutta toimintamallia toimeenpantiin toimitusjohtaja Sergio Ermottin käskystä. UBS:n tavoitteena on ollut jo useiden vuosien ajan parantaa kilpailuasemaansa varsinkin Yhdysvalloissa tehostamalla tausta- ja tukitoimintojaan. UBS on kokenut kiristyneessä globaalissa kilpailussa useita takaiskuja, jotka ovat pakottaneet pankkijätin nopeasti tehostamaan toimintaansa ja kehittämään uutta tarjoomaa. Eräiden arvioiden mukaan UBS:n päätös yhdistää varainhoitoliiketoiminnot voi synnyttää merkittävää omistaja-arvoa.

Eurooppalaisen ja Yhdysvaltain varain- ja salkunhoidon muuttuva kilpailukenttä

UBS on johtava globaali varainhoitopalveluita tarjoava finanssikonserni, mutta sen kilpailuasema varsinkin Yhdysvalloissa on ollut jo vuosia varsin haastava. Varainhoidon ja omaisuudenhoidon tulos viime vuodelta oli kuitenkin jo varsin hyvällä tasolla, mutta tilanne Yhdysvalloissa – UBS:n isoimmalla markkinalla – vaati ilmeisesti lisätoimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi.

Euroopassa varainhoidon tilannekuva on muuttunut merkittävästi kuluneiden kymmenen, viidentoista vuoden aikana. Sveitsiläiset UBS ja Credit Suisse ovat määrätietoisesti siirtyneet entistä vahvemmin varainhoitoon, koska hyvin paljon pääomia vaativat investointipankki- ja kaupankäyntitoiminnot eivät enää ole yhtä hyvää bisnestä kuin aiemmin. Finanssikriisin jälkeen UBS on monen muun sveitsiläistoimijan tavoin pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan varainhoitoliiketoimintansa johtoasemaa. UBS:n monivuotisen strategiatyön tulokset ovat jo nähtävissä, mutta osa varainhoitajista haluaisi nähdä tuloksia nykyistä nopeammin. Sveitsiläispankeille brittijättiläisten strategiset virheliikkeet, mainekolhut ja varakkaiden asiakkaiden tyytymättömyys ovat olleet näytön paikka, jonka ulkomaiset varainhoitotoimijat onnistuivat muuttamaan tuottaviksi ja pitkäaikaisiksi asiakassuhteiksi.

Sveitsiläisten finanssitalojen hallussa on nykyisin yli seitsemän triljoonan euron sijoitusvarallisuus, mutta tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin ruusuinen kuin saattaisi ensikuulemalta olettaa. Sveitsi johtaa edelleen kansainvälisiä vertailuja, mutta heti sen perässä ovat muun muassa Hong Kong ja Singapore. UBS on tietyistä 2000- ja 2010-luvun merkittävistä takaiskuista huolimatta onnistunut saavuttamaan merkittävän jalansijan useilla sille tärkeillä markkinoilla. Jokainen suuri toimija haluaa päästä Yhdysvaltojen kärkeen, koska jokainen merkittävä varainhoidon toimija haluaa osansa varakkaiden yhdysvaltalaisasiakkaiden neljästäkymmenestä triljoonasta eurosta. 6)Ks. Cantley, B. G. (2011). “The UBS Case: The U.S. Attack on Swiss Banking Sovereignty“. Brigham Young University International Law & Management Review 7(2); Sithian, A. (2011). “‘But the Americans Made Me Do It!’: How United States v. UBS Makes the Case for Executive Exhaustion“. Emory International Law Review 25(1): 681-729 7)Pohjoismaat eivät ainakaan vielä ole isojen toimijoiden tutkalla, koska varallisuutta on verrattain vähän jo pelkästään muihin Euroopan alueisiin verrattuna. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Maailmanlaajuinen finanssikriisi, Yhdysvalloista alkunsa saanut verotutkinta ja epäonnistuneilla indeksifutuurikaupoilla miljarditappiot aiheuttanut meklari ovat aiheuttaneet taloudellisia tappioita ja mainehaittaa UBS:lle.

UBS:llä on Euroopassa vakiintunut asema varakkaan ja erittäin varakkaan asiakaskunnan palvelemisessa. UBS on menestynyt kilpailussa erinomaisesti, koska pankkijätillä on uskollinen asiakaskunta ja sen asema monilla markkinoilla on parantunut vuosien varrella. Kilpailu omaisuudenhoidon pääomista ja pääomavirroista on kuitenkin kiristynyt viime vuosina Deloitten omistaman Casey Quirk -konsulttitalon muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan. Asiakastarpeiden muutos, aktiiviseen varainhoitoon kohdistuvat epäilykset, uudet teknologiset ratkaisut ja sääntely-ympäristön kiristyminen ovat Casey Quirkin mukaan merkittävimpiä varainhoitotoimialaa ohjaavia trendejä. UBS tarjoaa Pohjois-Amerikassa pien- ja suursijoittajille palveluitaan eri laskutapojen mukaan suhteellisen kilpailukykyisellä hinnalla muihin suuriin toimijoihin verrattuna, mutta Euroopassa kilpailu ei ole vielä yhtä kovaa. 8)Yhdysvalloissa UBS ei ole nettipalstoille kirjoittavien keskuudessa kovin tunnettu toimija.

Yhdysvaltalaisten suursijoittajien erilaisten sijoituspalveluiden ja varainhoidon palkkiot ovat olleet jo muutenkin kovassa laskusuunnassa, koska aivan samoista asiakkaista ja näiden sijoitusvarallisuudesta kamppailevat UBS:n lisäksi vakiintuneista toimijoista muun muassa JP Morgan, Merill Lynch, Bank of America ja Morgan Stanley. Finanssikriisin jälkeen osa suursijoittajista on hakeutunut pienempien varainhoitajien ja sijoitusneuvojien asiakkaiksi, jonka lisäksi samalla varakkaiden kilpailuareenalla toimii jo nyt merkittävä joukko uusia edullisia digivarainhoidon toimijoita. Mitään virallista totuutta siitä, kuinka paljon varakkaat yhdysvaltalaiset maksavat varainhoidosta, ei ole, mutta eräät vertailut kertovat selvästi siitä, minkä jokainen voi jo aavistaa: mitä enemmän varallisuutta on, sen alempia palkkiot basis point -pohjaisesti laskettuina ovat. Konsulttiyhtiö McKinsey omistaman PriceMetrix-tutkimusyhtiön viime vuoden lopussa julkaiseman Yhdysvaltoja koskevan tutkimusraportin mukaan keskimääräiset välityspalkkiot ja varainhoitopalkkiot ovat laskeneet merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Osa suurista varainhoidon toimijoista, kuten UBS, on kuitenkin päätynyt hiljattain nostamaan pienempien asiakassalkkujen varainhoitopalkkioita.

Miksi varainhoito on niin kallista?

Yhdysvalloissa kaikki on suurta ja mahtavaa, mutta samalla kilpailu on kovaa. Yhdysvalloissa suurten ja tunnettujen sijoitustalojen erilaiset ETF:t ja indeksirahastot ovat suoraan sanottuna poskettoman edullisia, joten onneksi valtaosaan niistä eivät eurooppalaiset piensijoittajat enää pääse käsiksi MiFID II -sääntelyn vuoksi. Digitaalisen varainhoidon tunnetut toimijat, kuten Vanguard (suurin toimija tällä saralla), Betterment, Wealthfront ja Schwab, ovat hinnoitelleet palvelunsa hyvin kilpailukykyisesti, joten käytännössä ammattimainen varainhoito on käytännössä kenen tahansa yhdysvaltalaisen piensijoittajan ulottuvilla. 9)JP Morgan Asset Management ja Oliver Wyman julkaisivat jo vuonna 2014 tutkimuksen, jonka mukaan verkkovälitteisten varainhoitajien merkitys kasvaisi tulevina vuosina olennaisesti. Häviäjiä olivat tuolloisen arvion mukaan sijoitusneuvojat, vähittäispankkien erikoisyksiköt ja ennen kaikkea suuret varainhoitajat. Emme ole vielä nähneet digivarainhoidon vievän suurten varainhoitajien asiakkaita, mutta tilanne saattaa hyvinkin muuttua jo lähitulevaisuudessa

Euroopassa tilanne on kuitenkin hieman erilainen, vaikka muun muassa eurooppalaisessa ETF-markkinassa onkin ollut jo jonkin aikaa nähtävissä hintasodan merkkejä. BCG:n hiljattain julkaiseman katsauksen mukaan Euroopassa rahastoteollisuus on vielä kaukana Yhdysvalloista, sillä rahastomarkkinat ovat varsin hajanaiset ja maakohtaiset jakelukanavat ovat pääasiallinen keino päästä kiinni paikallisiin sijoittajiin. Konsulttiyritys Oliver Wymanin ja pankkijätti Deutsche Bankin huhtikuussa julkaiseman laajan selvityksen mukaan sekä pohjoisamerikkalaisten että eurooppalaisten varainhoitajien keskimääräiset palkkiotuotot ovat olleet jo useamman vuoden ajan laskusuunnassa, jonka lisäksi tutkimuksessa arvioidaan Länsi-Euroopan menettävän merkitystään varainhoitotalojen toiminnassa. Aktiiviset sijoitustuotteet ovat säilyttäneet kaikesta kritiikistä huolimatta asemansa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, sillä ainakin vielä viime vuonna valtaosa uudesta hallinnoitavasta varallisuudesta meni BCG:n selvityksen mukaan näihin sijoitustuotteisiin.

Vuonna 2015 NPG Wealth Managementin, SEI:in and Scorpio Partnershipin tekemän selvityksen mukaan amerikkalaisten, eurooppalaisten ja aasialaisten sijoittajien välillä on merkittäviä eroja siinä, mistä he tällä hetkellä maksavat varanhoitajilleen ja mistä he haluaisivat tulevaisuudessa maksaa. Eurooppalaiset haluaisivat maksaa entistä vähemmän transaktiopohjaisia ja sijoitusvarallisuuteen sidottuja palkkioita, mutta jo nyt näyttää siltä, että ainakin rahastopuolella erilaiset palkkiot ovat Euroopassa laskusuunnassa. Eurooppalaiset varainhoitajat ja yksityispankit ovat jo vuosikausia kärsineet kannattavuusongelmista, jotka ovat johtuneet ennen kaikkea kutistuvista voittomarginaaleista.

Digitaalista varainhoitoa ja sijoitusneuvontaa tarjoavat toimijat eivät ole vielä onnistuneet saavuttamaan kovinkaan merkittävää asemaa Euroopassa. Olen joskus viime vuonna arvioinut, että Suomessa “digivarainhoidossa” olisi asiakasvaroja ehkä pyöreästi noin 250-270 miljoonaa euroa. Tämä on Suomen varainhoitokentän isossa kuvassa todella pieni luku, mutta uskon erilaisten digivarainhoitoratkaisujen hoitavan Suomessa ehkä vuoteen 2030 mennessä ainakin noin muutaman miljardin sijoitusvarallisuutta. 10)Suomen luku saattaa tällä hetkellä jo olla hyvinkin yli 300 miljoonaa, sillä tänä vuonna markkinoille on ilmaantunut muun muassa Nordean Nora, Mandatumin Vaurastumisen palvelu ja Danske Bankin Varainhoito Online. Nordnet Suomen talousvalmentaja Martin Paasin mukaan aktiivinen salkunhoito sanan perinteisessä merkityksessä on menettämässä merkitystään. 11)vrt. Sijoittaja.fi:n huhtikuinen tutkimus suomalaisrahastoista. Mitä enemmän markkinoilla on tarjolla edukkaita finanssituotteita, skaalattavia digiratkaisuja ja erilaisia robovarainhoidon työkaluja, sen tärkeämpää on esimerkiksi perinteisten sijoituspalveluiden uudelleenpaketointi ja hyödyntää suurten teknologiatoimittajien tarjoamaa.

Miten UBS:n päätös sulkea SmartWealth liittyy SigFigiin?

UBS:n digivarainhoidolla ei ollut selkeästi määriteltyä strategista suuntaa ennen kuin päätös varainhoitotoimintojen yhdistämistä tehtiin, kuten jo aiemmin mainitsin. Vanha UBS Wealth Management Americas -varainhoitoyksikkö teki yhteistyösopimuksen ja pääomasijoituksen SigFigiin jo huhtikuussa 2016, mutta uusi Yhdysvaltain hybridiratkaisu lanseerattiin Yhdysvalloissa vasta lähes kaksi vuotta myöhemmin. 12)Vuosien varrella SigFig on muodostanut lukuisia strategia kumppanuuksia useiden yhdysvaltalaisten varainhoitajien kanssa. SigFigin teknologia-asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Wells Fargo ja Citizens Financial Uusi amerikkalaisasiakkaiden ratkaisu, UBS Advice Advantage, on rakennettu SigFigin kehittämien teknologioiden varaan, kun taas SmartWealth muodosti oman erillinen liiketoiminta- ja teknologiakokonaisuutensa UBS:n Iso-Britannian toimintojen sisälle.

SmartWealthin arvolupaus ei kuitenkaan ilmeisesti osoittautunut riittävän kirkkaaksi. Ennakkopaketoitujen SmartWealthin UBS-rahastosalkkujen vuotuiset kokonaiskustannukset vaihtelivat tarpeista riippuen keskimäärin 1,12-1,93 prosentin välillä 13)Hinnoittelua on ilmeisesti kuitenkin muutettu., jonka lisäksi minimisijoitus oli vähintään 15 000 puntaa. 14)Jopa suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna SmartWealthin varainhoitoratkaisut olivat varsin tyyriitä. SmartWealthin palvelukokonaisuus – korkea minimisijoitusraja, korkeahkot kustannukset ja epäselvä arvolupaus – ei siis yrityksestä huolimatta onnistunut vakuuttamaan keskimääräistä varakkaampia brittejä. Vielä lokakuussa 2016 UBS:n Iso-Britannian varainhoitotoimintojen tuolloinen johtaja Jamie Broderick uskoi SmartWealthille olevan tilausta myös Aasiassa ja muualla Euroopassa.

Robovarainhoidossa ei ole pohjimmiltaan kyse teknologiasta, budjetista tai riittävästä resursoinnista, vaan täysin uudenlaisen liiketoiminta- ja toimintamallin käyttöönotosta. Vuonna 2011 perustettu SigFig on onnistunut vakuuttamaan monet yhdysvaltalaiset pankit ja varainhoitajat luopumaan omista kotikutoisista robo- ja hybridivarainhoitoviritelmistään. Kyse ei ole siitä, etteikö UBS:n kaltainen pankkijätti olisi onnistunut pidemmällä aikavälillä kasvattamaan SmartWealthistä hyvää uutta palvelukokonaisuutta, vaan siitä, mihin ja miten paljon varainhoidon digilähtöihin on lyhyellä aikavälillä mielekästä panostaa. 15)JP Morgan Chase oli ilmeisesti jo vuonna 2015 harkinnut SigFigin ostamista, mutta päätyi vain vuotta myöhemmin toisen yhdysvaltalaisen teknologiatalon, InvestCloudin, kelkkaan. SigFigin kaltaisen nuoren toimijan lähestymistapa poikkeaa monella tavoin siitä, miten perinteiset suuret teknologiatoimittajat – ja perinteiset pankit – lähestyvät varainhoitoasiakkaidensa liiketoiminnan haasteita.

UBS oli siis alun alkaen päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun: sisäinen startup SmartWealth rakennettiin onnistuneesti varakkaiden brittiasiakkaiden testattavaksi, mutta samaan aikaan SigFigiä puskettiin voimakkaasti eteenpäin Yhdysvalloissa. Lopulta UBS:n varainhoidon johtoportaassa ilmeisesti kuitenkin ymmärrettiin, että pidemmällä tähtäimellä tilanteesta tulisi hyvin haastava. SmartWealth ja SigFig olisivat tavallaan jo UBS:n sisällä kaksi keskenään kilpailevaa ryhmää, jotka kamppailisivat siitä, kuka pääsee milloin millekin markkinalle ja miten digivarainhoitopalvelut toteutettaisiin milloin missäkin maassa. Haasteena ei siis olisi vain kilpailu varakkaiden ja erittäin varakkaiden digitaalisesta varallisuudenhoidosta, vaan pankkijätin sisälläkin päädyttäisiin lopulta väittelemään siitä, kumpaa ratkaisua lopulta hyödynnettäisiin. SmartWealth oli alun kaupallisesta menestyksestään epäonnistunut kokeilu, koska UBS oli jo aiemmin päätynyt rajaamaan Yhdysvallat SmartWealthin saavuttamattomiin ja sitoutunut tekemään yhteistyötä SigFigin kanssa Yhdysvaltain varainhoitomarkkinoilla. 16)Breen, O. (2018). “Mike Sha’s robo-advisor faced tough choices until two wirehouses offered unique partnerships — and maybe a new business model to boot“. RIABiz, 14.6.2018

SigFigin toimitusjohtajan Mike Shan elokuun lopussa antama lyhyt lausunto kertoo myös jonkin verran siitä, mitä SigFig ja UBS saattavat lopulta tavoitella:

“Entistä useammat brittikuluttajat, pankit ja yritykset etsivät digitaalisia varallisuudenhoitoratkaisuja. Me näimme tämän sopimuksen erinomaisena tilaisuutena vahvistaa nopeasti kokenutta teknologiatiimiä ja Iso-Britannian vaatimusten mukaista tarjoamaa.” 17)Korostus: TB

UBS:n päätös lopettaa SmartWealth ja panostaa SigFigiin eivät siis ainakaan minusta ole merkki siitä, että UBS ei uskoisi mahdollisuuksiinsa menestyä maailmanlaajuisesti voimakkaasti kasvavassa digivarainhoitomarkkinassa. Uskon siihen, että UBS:n pitkän aikavälin suunnitelmissa on lanseerata uusi UBS SmartWealth, Powered by SigFig -tyyppinen digivarainhoitotarjooma tai vaihtoehtoisesti SigFig ryhtyy tarjoamaan robovarainhoitoa yksinään Iso-Britanniassa SmartWealthin kokemuksista opittuaan. Molemmissa tapauksissa siis sekä UBS että SigFig hyötyvät siitä, että SmartWealth on siirretty omana liiketoimintanaan ajasta ikuisuuteen ja osa SmartWealthin ydintiimistä ja tärkeimmät teknologiaratkaisut ovat nyt SigFigin hallussa.

Finanssialan toimijoilla on EY:n helmikuussa julkaiseman raportin mukaan lukuisia eri mahdollisuuksia kasvattaa teknologia- ja liiketoimintaosaamistaan yhdessä fintechien kanssa. 18)EY:n mukaan finanssitoimijat voivat tehdä yhteistyötä viidellä eri tavalla: sijoittaa (epä)suoraan fintech-yrityksiin, tehdä yhteistyötä niiden kanssa, ostaa (tai perustaa) tiimin tekemään sisäistä kehitystä, ostaa fintech-toimijan tai perustaa erilaisia yhteistyöohjelmia fintech-yritysten kanssa. Esimerkiksi Suomessa Taaleri Varainhoito osti hiljattain digivarainhoitaja Evervestin ja muutama vuosi sitten BBVA osti Holvin, Privanet on sijoittanut vuosien varrella Euroloaniin, Innovestoriin ja Taviqiin, OP ja Nordea tekevät yhteistyötä startupien kanssa ja eri pankit rakentavat monenlaisia ratkaisuja verkostoissa enemmän tai vähemmän riippumatta tietyistä (teknologia)toimittajista. Eri finanssitoimijat ovat omaksuneet erilaiset strategiat siihen, kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä ja miten yhteistyökuvioita ylipäänsä ohjataan. Maailmalla suurten finanssitalojen sisäiset startupit eivät ole vielä kovin yleisiä, mutta niiden yleistymisestä on ollut nähtävissä merkkejä myös Pohjoismissa. 19)Ainger, N. (2017). “Barclays sign eight FinTech start-ups and spinoff ‘intrapreneur’“. CNBC, 4.5.2017

Loppusanat

SmartWealthin perusidea oli kaikesta huolimatta hyvin mielenkiintoinen, sillä tavoitteena oli kokeilla UBS:lle uudenlaista lähestymistapaa nykyaikaiseen varainhoitoon. SmartWealthissä yhdistyivät muun muassa täysin digisoitu asiakkuusprosessi, miellyttävän minimalistiset käyttöliittymät ja tavoiteohjautuva sijoittaminen, mutta startupien mahduttaminen tiukasti säänneltyyn ja valvottuun ympäristöön ei ole helppoa. Tapa ajatella ja ratkaista ongelmia on näiden kahden välillä myös hyvin erilainen

Startupien tapa toimia ja viedä ideat toteutukseen poikkeaa monella tavoin siitä, mihin finanssialalla on perinteisesti totuttu. SmartWealthin vetäjät Nick Middleton ja Shane Williams ovat jo aiemmin kertoneet kokemuksistaan työskentelystä pankkijätin sisäisinä yrittäjinä. Pankki tarjoaa parhaassa tapauksessa (sisäiselle) startupille suojaa ulkoisilta paineilta (ja ulkopuolisilta rahoittajilta), mutta tämän lisäksi skaalautuvuus on ikään kuin oletusarvoisesti sisäänrakennettuna, monenlaista huipputeknologiaa on jo valmiiksi tarjolla ja olemassa olevat tuki- ja taustatoiminnot ovat hyödynnettävissä.  Voi myös yhtä hyvin olla niin, että UBS:n sisällä ei oikein alun perinkään ollut selkeää kuvaa siitä, mistä SmartWealthissä on loppujen lopuksi kysymys ja miten SmartWealthiä olisi tarkoitus tulevaisuudessa kehittää ja laajentaa.

SmartWealthin tapaus kuitenkin osoittaa sen, että lyhyellä tähtäimellä tehdyt virhearviot voivat osoittautua pidemmällä tähtäimellä hyödyllisiksi. Loppujen lopuksi emme voi olla aivan varmoja siitä, oliko SmartWealthiä alun alkaenkaan tarkoitus viedä starttia pidemmälle. Teknologian ja ydintiimin siirtäminen SigFigille oli kuitenkin mielestäni varsin fiksu veto, koska pitkällä tähtäimellä SmartWealthin liiketoiminnan, toimintamallin ja teknologian kehittäminen olisi voinut osoittautua huomattavasti kalliimmaksi kuin siitä luopuminen juuri nyt. Samaan aikaan toisaalla UBS on jo testailemassa uudenlaisia datavetoisia ratkaisuja.

Kerrataan asiat vielä joitakin UBS/UBS SmartWealth/SigFig/UBS Advice Advantage -kokonaisuuteen liittyviä seikkoja, jotta tapahtumien kokonaisuus hahmottuu hieman selkeämmin:

  1. UBS on yhdistänyt varainhoitotoimintonsa vuoden alkupuolella yhdeksi globaaliksi palveluyksiköksi, mutta työ monimutkaisen teknologiaympäristön virtaviivaistamiseksi jatkunee vielä pitkään.
  2. UBS SmartWealthin sulkeminen vaikuttaa lillukanvarrelta isossa kuvassa, mutta sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia UBS:n kilpailuaseman vahvistamisessa. Kyse ei välttämättä ole siitä, että SmartWealth ei olisi pärjännyt Iso-Britanniassa, vaan pitkän aikavälin suunnitelmasta.
  3. UBS SmartWealth on suljettiin “pehmeästi” elo-syyskuun vaihteessa. Toisin sanoen vanhat asiakkaat jatkavat (toistaiseksi) kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta uusia asiakkaita ei enää (toistaiseksi) oteta SmartWealthiin.
  4. UBSSmartWealthin teknologiaratkaisut ja osa tiimistä siirtyvät SigFigille. SigFig on aiemmin ollut lähinnä varsin pieni itsenäinen varainhoitaja Yhdysvaltain kovasti kilpailluilla markkinoilla, jonka vuoksi pääfokus nopeasti siirtynyt teknologiakyvykkyyksien tarjoamisessa vakiintuneille toimijoille
  5. SigFig, jonka teknologiaa UBS jo nyt hyödyntää ja johon UBS on aiemmin sijoittanut, on ollut ratkaisevassa asemassa UBS:n uusien digivarainhoitokyvykkyyksien rakentamisessa Yhdysvalloissa.
  6. SigFig lienee tehnyt perusteellisen due diligencen SmartWealthista eli teknologiasta, tiimistä ja tulevaisuuden näkymistä.
  7. UBS ja SigFig perustavat yhteisen tutkimus- ja innovaatiokeskuksen digivarainhoitokyvykkyyksien jatkokehittämiseksi.

Mitä tästä voidaan oppia? Valtaossa kokeiluista epäonnistuu, mutta tästä huolimatta niistä voi oppia paljon. UBS perusteli päätöksensä mielestäni toimialalle poikkeuksellisella tavalla, sillä olisihan pankkijätillä tietysti ollut varaa jättää SmartWealthin johonkin hyrräilemään. Piuhat poikki, kill your darlings ja sitä rataa.

Kuvalähdetwicepix on Foter.com / CC BY-SA

Intressiristiriidat: Omistan kirjoitushetkellä pienen määrän UBS Groupin (SWX: UBSG) osakkeita.

 

References   [ + ]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *