Book review: Fintech: The New DNA of Financial Services (P. Gupta & T. Z. Tham)
I recently received a new book, Fintech: The New DNA of Financial Services, published by Walter de Gruyter. It’s an edited volume compiled by Pranay Gupta and Tze Mandy Tham in their effort to educate a broader audience on the terminology, concepts, and implications of fintech at large. Fintech – a fusion of technology, finance, business models, and mathematics and computer science – is producing an unprecedented change to the financial services industry in a similar manner as transportation, books, hospitality, telecommunications, media, retail, and software vendors have been disrupted and disintermediated by new technology-enabled capabilities. Things are moving fast at the fuzzy front end, but there is always the puzzle of the sticky back end, and consequently, it’s vital for incumbents to understand their current positioning in the midst of adopting new technologies. It is ultimately the consumer who is really driving the disruption forward, and therefore it’s crucial…
Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Miksi UBS SmartWealth laittoi lapun luukulle? Vastaus ei ole aivan ilmiselvä
Sveitsiläinen pankkijätti UBS ilmoitti hiljattain hieman yllättäen sulkevansa brittisijoittajille suunnatun viime vuoden alkupuolella lanseeratun UBS SmartWealth (“SmartWealth”) digivarainhoitopalvelun, siirtävänsä ainakin osan aiemmin sisäisestä kehitystiimistä talon ulkopuolelle ja lisensoivansa SmartWealthin teknologian yhdysvaltalaiselle varainhoitopalveluita ja -teknologiaa tarjoavalle SigFigille. Sopimusehtojen mukaisesti SmartWealthin koko teknologia siirtyy lopulta SigFigille. 1)SigFig on vain yksi UBS:n monista portfolioyhtiöistä ja yhteistyösopimuksista. Muita UBS:n (osa)portfolioyhtiöitä ovat muun muassa data-analytiikkayhtiö Visible Alpha, ohjelmistotalot Symphony ja iCapital ja regulaatioteknologiaan erikoistunut AcadiaSoft. Suurin eurooppalainen toimija tällä saralla on Santander, jonka Santander InnoVentures -yksikkö on myös sijoittanut SigFigiin vuonna 2016. Uutistoimisto Reutersin mukaan UBS päätti sulkea vasta viime vuoden alussa Iso-Britanniassa lanseeratun uuden varainhoitopalvelun, koska sille UBS:n sisäisen selvityksen mukaan ole riittävästi kysyntää lyhyellä aikavälillä. Koko palvelua ei kuitenkaan päätetty heti ajaa alas (vrt. Hedgeable), vaan SmartWealth ei enää ota uusia asiakkaita. 2)Koko SmartWealth liiketoiminnan välitys alasajo ei olisi ollut UBS:n kannalta järkevää, joten he päätyivät hieman pehmeämpään vaihtoehtoon. Asiakkaat olivat ilmeisesti kuitenkin pitäneet…
JP Morganin uusi palvelukokonaisuus antaa esimakua arvopaperinvälityksen tulevaisuudesta
Yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chase kertoi hiljattain julkaisevansa uuden You Invest -sijoituspalvelukokonaisuuden. Uuden palvelun ensimmäinen osa, You Invest Trade, on nyt julkaistu ja You Invest Porfolios -robovarainhoitopalvelu julkaistaan mitä ilmeisimmin ensi vuoden tammikuussa. 1)JP Morgan Chase on kertonut seikkaperäisesti uutta sijoituspalvelukokonaisuutta koskevista kehityssuunnitelmistaan lehdistötiedotteessaan. Yhdysvaltainen Vanguard ilmoitti nyt tarjoavansa monen muun jenkkitoimijan tavoin maksutonta kaupankäyntiä omilla ETF-tuotteillaan lähes heti sen jälkeen, kun JP Morgan kertoi tuovansa uuden sijoituspalvelun kymmenien miljoonien asiakkaidensa mobiili- ja verkkopankkeihin. Käsittelin seikkaperäisesti muutama viikko sitten sitä, mistä JP Morgan Chasen uudessa palvelu- ja liiketoimintamallissa on oikeastaan kysymys. JP Morganin avauksessa ei ole kyse vain “hintasodan” vauhdittamisesta tai milleniaalien houkuttelemisesta sijoittamaan, vaan pohjimmiltaan JP Morgan pyrkii mitä todennäköisimmin suojelemaan asemaansa vähittäisasiakkaidensa – erityisesti perinteisten tiliasiakkaidensa – keskuudessa. Vähittäisasiakkaiden arvopaperikaupankäynnin portaistaminen on isossa kuvassa JP Morgan Chaselle merkityksetöntä tulosmielessä, mutta heillä on valtavasti voitettavaa. JP Morganin lähestymistapa ja uusi sijoituspalvelu ilmentävät merkittävämpää finanssialan kehityskaarta, joka näkyy esimerkiksi vähittäisasiakkaiden kaupankäynti- ja varainhoitokuluissa. JP Morganin avaus on myös epäsuora hyökkäys Robinhoodin,…
The Evolution of Digital Wealth, Investment and Retirement [Infotimeline]
I have been working on an infographic to clearly document the evolution and emergence of digital wealth industry, e.g., wealth management, asset management, private banking, and brokerage, around the globe. More recently I have been asked to include companies that offer retirement and pension products, and after thinking about it, I decided to do it as saving & investing takes place throughout our lifecycles; it’s not limited to specific period of our lives, but rather wealthtech, investtech, insurtech and rettech (short for retirement technology) are part of our daily lives Since last year I have published several updates of the original timeline which is still available as a picture or as a PDF file. I have been working with the timeline for a very long time, and I have received a lot of encouraging feedback as people have found it to be useful. At the same time, some people have…
Sijoitussäästötilien käyttöönottoa ei ole syytä turhaan viivytellä
Historiallisen alhainen, jopa negatiivinen, korkotaso, joukkovelkakirjojen matalat tuotot ja pankkitileillä makaavat miljardit ovat jo muutaman vuoden ajan ohjanneet suomalaissijoittajia ja -säästäjiä etsimään nykyistä tuottavampia sijoittamisen ja säästämisen muotoja. 1)Putkuri, H. & Savolainen, E. (2016). “Matala korkotaso koettelee pankkeja“. Euro & Talous, 19.5.2016 Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus sijoittamista ja säästämistä kohtaan näkyy myös ajankohtaisessa uutisvirrassa. Nykyisen sijoittamis- ja säästämisympäristön haasteet ovat luoneet perinteisille ja uusille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä erilaisten sijoitus- ja säästämispalveluiden käyttöönotosta ja käytöstä on pyritty tekemään aina vain helpompaa ja yksinkertaisempaa. Suomessa osakesijoittamisen suosion lisääntyminen näkyy etenkin sekä osakkeenomistajien että arvo-osuustilin määrän kasvuna viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana. Edes nykyinen verrattain alhainen inflaatio ei kuitenkaan pelasta perinteistä talletustilisäästäjää pitkällä aikavälillä, sillä alhainenkin inflaatio nakertaa säästäjien jo ennestään alhaisia tuottoja jatkuvasti. Erilaiset pankkitilit ovat kaikesta huolimatta edelleen suomalaisten suosiossa, joka näkyy lähes suoraan suomalaiskotitalouksien lähes 90 miljardin euron talletuskannasta. Suomessa kotitalouksilla on ennätysmäärä velkaa, kotitalouksien varallisuus on vähäistä, Samaan aikaan olemme hiljalleen…
Digivarainhoidon tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
“Miltä pankkijärjestelmä näyttää viiden vuoden kuluttua? Pelureita on entistä vähemmän. Konsolidoinnin tekevät ne, jotka hallitsevat teknologian. Et selviä [voittajana], jos et hallitse teknologiaa.” – Francisco González, hallituksen puheenjohtaja, BBVA 1)Arnold, M. (2017). “How finance is being taken over by tech“. Financial Times, 17.1.2017; suom. TB Eri toimialoilla on parhaillaan käynnissä lukemattomien erilaisten muutosvoimien aiheuttamia suuria siirtymiä. Suuret muutokset tapahtuvat monella eri tasolla, sillä niihin vaikuttavat niin kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen teknologian, globalisaation, automatisaation kuin myös sääntelymuutosten kaltaiset asiat. Varallisuudenhoidon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on ehdottomasti sijoittajien kuluttajakäyttäytymisessä jo havaitut muutokset. Kuluttajakäyttäytyminen ei tietenkään ole muista suurista muutostrendeistä riippumaton osa-alueensa, mutta lopulta juuri kuluttajien päätökset vaikuttavat siihen, miten muutosvoimat vuorovaikuttavat keskenään. Esimerkiksi elektronista osakekauppaa ei ollut olemassa ennen kuin ensimmäiset nettivälittäjät tulivat markkinoille 1990-luvun alussa ja jotkut kuluttajista uskaltautuivat siirtymään niiden asiakkaiksi. Teknologialla on ollut toki suuri vaikutus myös omaisuudenhoitotoimialalla, mutta kyse ei kuitenkaan oikeastaan ole siitä, että jotain vain digitalisoidaan. Digitalisoinnin sijaan myös omaisuudenhoitajien pitää…
Get Ready for Wealth Management and Asset Management Democratization
I just stumbled across this pretty interesting article about the ongoing mutual fund fee dispersion and especially the quite evident decrease in mutual fund and ETF fees. Some past academic research, such as Iannotta and Navone (2012) and Haslem (2015), has already pointed out that there is no straightforward answer to the question why mutual fund fee dispersion exists, and whether there is an overall trend towards lower fund fees. But there is substantial evidence showing that mutual fund expense ratios have been in decline for the past two decades and there is a similar phenomenon going on in both actively managed and index mutual funds. 1)See: Collins, S. & Duvall, D. (2016). “Trends in the Expenses and Fees of Funds, 2016“ ICI Research Perspective 23(3) Furthermore, as Cooper, Halling, and Yang (2009) argue, there is “an important and multi-dimensional puzzle regarding the fees charged in the mutual fund industry.” Hu,…
Omaisuudenhoitorintamalta ei mitään uutta?
Olen viimeisen muutaman vuoden ajan seurannut verrattain aktiivisesti omaisuudenhoitoalalla tapahtuneita muutoksia ja keskustelunavauksia. Robovarainhoito eli automatisoidut digitaalisen varainhoidon (ja sijoitusneuvonnan) ratkaisut ovat herättäneet minussa eniten mielenkiintoa, sillä robovarainhoitoon liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä ja avoimia kysymyksiä. Varainhoidossa ja laajemmin omaisuudenhoidossa puhaltavat muutoksen tuulet, jotka ilmenevät muun muassa (pörssinoteerattujen) indeksirahastojen suosion räjähdysmäisenä kasvuna 1)Keoun, B. (2018). “BlackRock Profit Surges 27% as Exchange-Traded Funds Fuel Growth“. The Street, 12.4.2018, uusien sijoitus- ja kaupankäyntistrategioiden esiinmarssina 2)Weingram, S. (2018). “Commentary: Factor investing – is keeping it simple shortsighted?“. Pensions & Investments, 11.4.2018 ja varainhoidon uusina liiketoimintamalleina. Varainhoidon muutos on moniulotteinen kokonaisuus, joka liittyy ennen kaikkea digitalisaatioon ja globalisaatioon. Olin maaliskuun alussa yhdessä Kalle Anttilan kanssa Yle Puheen Pörssipäivässä Mikko Jylhän vieraana keskustelemassa muun muassa robovarainhoidosta. Robovarainhoito on toistaiseksi eräs mielenkiintoisimmista varainhoitoalan muutosajureista, josta ovat kiinnostuneita niin globaalit omaisuudenhoitajat kuin myös pienemmät paikalliset varainhoitajat. Muutoksesta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon, mutta käytännössä on todella hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mistä tosiasiassa…
Pörssipäivän jälkilöylyt
Osallistuin tämän viikon tiistaina Yle Puheen Pörssipäivä -radio-ohjelmaan Danske Bankin sijoituspalveluista vastaavan johtajan Kalle Anttilan kanssa. Tarkastelimme kahta hyvin erilaista ilmiötä eli algoritmistä kaupankäyntiä (robottikauppa) ja robovarainhoitoa, kuten toimittaja alussa Mikko Jylhä sanoitti. Kaksi aivan eri asiaa, kaksi aivan eri keskustelua tunnissa. Onnistuimme mielestäni hyvin – kiitos Mikon – käymään nämä kaksi asiaa riittävän laajasti läpi, mutta tietysti jostain asiasta olisi voinut sanoa enemmän ja jostain toisesta hieman vähemmän. Sain ohjelman jälkeen rakentavaa ja myönteistä palautetta muutamalta ystävältäni (ja vaimoltani). Olisin voinut puhua “hieman” hitaammin, olisimme voineet käydä yhdessä Kallen kanssa enemmän läpi algoritmisen kaupankäynnin historiaa ja esitellä laajemmin algoritmisen kaupankäynnin ympärillä käytyä julkista keskustelua. Pidemmälle ja syvällisemmälle keskustelulle olisi varmasti ollut aihetta, sillä emme aloittaneet niin sanotusti ensimmäisistä periaatteista eli esimerkiksi siitä, miksi osto- ja myyntilaitojen välillä nyt ylipäätään on eroa (ns. bid-ask spread) ja miten pörssin tarjouskirja nyt ylipäänsä toimii. 1)Mikko kysyi meiltä pörssissä usein tapahtuvista pienistä toimeksiannoista eli käytännössä…