Uusi kirjoitus Liberan blogissa
Kirjoitin yhdessä Thomas Taussin kanssa viime viikolla Liberan blogiin lyhyen kirjoituksen paljon keskustelua herättäneestä professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan huipputuloisia koskeneesta tutkimuksesta. Voit lukea kirjoituksen kokonaisuudessaan Liberan blogista. — Kuvalähde: stevendepolo / Trendhype / CC BY
Lohkoketjun vaihtoehdot
Edellisessä artikkelissani väitin, että lohkoketju ei oikeastaan sovi mihinkään muuhun käyttötapaukseen kuin rahaan. Lohkoketju, kuten sitä Bitcoinissa käytetään, on oikeastaan kokoelma erilaisia teknologioita (työntodiste, julkisen avaimen salaus, juoruverkko jne.), jotka saavat aikaan hajautetun järjestelmän. Järjestelmät, jotka yrittävät hyödyntää lohkoketjua, mutta säilyttää jonkin verran keskitettyä hallintaa, turmelevat samalla lohkoketjun houkuttelevimman ominaisuuden. 1)suom. huom. – Mediumissa monet lukijat ovat yliviivanneet/korostaneet tämän virkkeen, joten kääntäjän vapaudella korostin sen myös tähän. Tässä artikkelissa esittelen joitain vaihtoehtoja, joissa käytetään lohkoketjuteknologian piirteitä. Esittelen vaihtoehtoja, joista “lohkoketjun” puolestapuhujat puhumat, mutta nämä vaihtoehdot tekevät asian paljon halvemmalla. Kuitit Olen kuullut monta hissipuhetta “lohkoketjuteknologiasta”. Suurin osa niistä on suunnattu tietylle toimialalle, joilla kärsitään syyllisten nimeämisen ongelmasta. Ne yleensä alkavat jonkin toimialalle tyypillisen ongelman määrittelemisellä, jota seuraa, kuinka lohkoketju voi jotenkin ratkaista mainitun ongelman. Usein ongelmana on tietojen eheys. Toisin sanoen tietyn tapahtuman tai tapahtumajoukon osapuolet ovat eri mieltä siitä, kuinka täsmälliset tiedot ovat jollain tavalla ja tämä johtaa ristiriitoihin.…
Jörg G. Hülsmann: Deflaatio ja vapaus
Esittely Tässä ranskalaisen Angersin yliopiston professori Jörg Guido Hülsmannin (kotisivut, esittely) kirjassa tarkastellaan tärkeää asiaa: vallitsevaa näkemystä, jonka mukaan deflaatio (yleinen hintojen laskeminen ja/tai rahamäärän kutistuminen) on katastrofi, joka on pysäyttävä. Hülsmann osoittaa, että deflaatiossa ei ole mitään pelättävää. Valtion tulisi sallia, jotta talous elpyisi ja jopa uudistuisi. Deflaatiossa maksukyvyttömyyteen tai konkurssiin ajautuneet toimijat ovat selvitettävä ja lopetettava, ja niihin kuuluvat myös pankit ja muut rahoituslaitokset. 1)Tästä kirjoituksesta on ilmestynyt helpommin luettava versio Mediumissa. Tämä essee kattaa yllättävän laajan talousteoreettisen maaperän, mukaan lukien rahan ja koron luonteen, nousu- ja laskusuhdanteet (suhdannekiero), vakauttamistoimenpiteiden mahdottomuuden ja taantuman taloudellisen etenemisen. Hülsmann kuljettaa ajattelunsa häntä edeltäneitä tutkijoita pidemmälle ja esittää, ettei valtion tulisi ryhtyä minkäänlaisiin toimiin laskusuhdanteen korjaamiseksi rahaa luomalla. Ei edes silloin, kun hinnat laskevat jyrkästi ja rahamäärä kutistuu voimakkaasti. Hän perustelee ajatuksensa sekä taloustieteellisesti että poliittisesti. “Deflaatio ei ole luonnostaan paha asia, ja täten ei ole lainkaan itsestään selvää, että viisaalla rahapolitiikalla…
Totuus älykkäistä sopimuksista
Aivan kuten sanat ”lohkoketju”, ”tekoäly” ja ”pilvi”, ”älykäs sopimus” on yksi sellaisista sanapareista, joka aiheuttaa paljon pöhinää. 1)Suom. huom. – Suomalaisessa keskustelussa käytetään kahta eri termiä eli älykästä sopimusta ja älysopimusta. Tässä yhteydessä olen päätynyt käyttämään useammin käytettyä älykästä sopimusta, mutta tietyissä kohdin olen käyttänyt tyylisyistä myös sanaa älysopimus. 4)Suom. huom. – Lauslahti, K., Mattila, J. & Seppälä, T. (2016). “Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?“. ETLA Raportit No 57; Karhunen, S. (2018). “Lohkoketju ja älykkäät sopimukset“. Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikä voisi olla sittem parempaa kuin se, että pystyisimme luottamaan siihen, mitä tapahtuu sen sijaan, että käyttäisimme oikeusjärjestelmää. Älykkäät sopimukset lupaavat: Sopimusten täytäntöönpano automaattisesti, luottamuksettomasti ja puolueettomasti Välikäsien poistaminen sopimusten muotoilusta, toimeenpanosta ja valvonnasta (Epäsuorasti) lakimiesten poistaminen kuviosta Suhtaudun pöhinään myötämielisesti. Kuinka paljon tehokkaammin asiat voisivat olla, jos voisimme vain poistaa tarpeen luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa sovittua? Mikä ihme älykäs sopimus edes on? Ja eikö se kuulu Ethereumin…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Rahan kehitys (3/4)
Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Väärinkäsitykset, todelliset riskit ja päätös (4/4)
Tämän artikkelisarjan aiemmista osista suurin osa keskittyi Bitcoinin rahamaiseen luonteeseen. Nyt voimme käsitellä joitakin yleisimmistä Bitcoinia koskevista väärinkäsityksistä. Bitcoin on kupla Bitcoinilla, kuten kaikilla markkinapohjaisilla rahahyödykkeillä, on rahallinen preemio. Rahallinen preemio on se, mikä on aiheuttanut arvostelua siitä, että Bitcoin on “kupla”. Kaikilla rahahyödykkeillä on kuitenkin rahallinen palkkio. Itse asiassa juuri tämä palkkio (kysyntähinnan ylittävä käyttö) on kaikkia rahoja määrittelevä piirre. Toisin sanoen raha on aina ja kaikkialla kupla. Paradoksaalisesti rahahyödyke on sekä kupla että sitä voidaan aliarvostaa, jos rahahyödyke on varhaisessa vaiheessa tullakseen käytetyksi rahana. Bitcoin on liian epävakaa Bitcoinin volatiliteetti eli hinnanvaihtelu johtuu sen nuoruudesta. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana Bitcoin käyttäytyi senttiosakkeen tavoin, ja kuka tahansa suurostaja – kuten Wiklevossin kaksoset – saattoi aiheuttaa suuren hintapiikin. Bitcoinin volatiliteetti on vähentynyt suhteessa sen vuosien varrella lisääntyneeseen käyttöönottoon ja likviditeettiin. Kun Bitcoin saavuttaa kullan markkina-arvon, sen hinnanvaihtelu on samaa luokkaa. Kun Bitcoin ylittää kullan markkina-arvon, sen volatiliteetti laskee tasolle, joka tekee…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Luomiskertomus ja rahan synty (1/4)
Bitcoinin valoisa tulevaisuus saattoi näyttää itsestäänselvyydeltä vuonna 2017, kun bitcoinin hinta nousi uusiin huippuihinsa. Bitcoinin valoisasta tulevaisuudesta ei tarvinnut tuolloin erikseen mainita. Vaihtoehtoisesti voi tuntua typerältä sijoittaa sellaiseen digitaaliseen omaisuuserään, joka ei ole minkään hyödykkeen tai valtion takaama ja jonka hinnan nousu on saanut jotkut vertaamaan sitä tulppaanimaniaan tai vuosituhannen vaihteen IT-kuplaan. Kumpikaan ei ole totta. Bitcoinin tulevaisuus näyttää vastustamattoman valoisalta, mutta se on kaukana ilmeisestä. Bitcoiniin sijoittamiseen liittyy huomattavia riskejä, mutta kuten osoitan, mahdollisuudet ovat edelleen valtavat. Luomiskertomus Maailman historiassa ei ole ollut koskaan mahdollista siirtää arvoa kaukaisten kansojen välillä turvautumatta luotettavaan välittäjään, kuten pankkiin tai valtioon. Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto, jonka henkilöllisyyttä ei vieläkään tiedetä, julkaisi yhdeksänsivuisen ratkaisun pitkäaikaiseen tietojenkäsittelytieteen ongelmaan, joka tunnetaan bysanttilaisen kenraalin ongelmana. Nakamoton ratkaisu ja siihen perustuva järjestelmä – Bitcoin – teki ensi kertaa mahdolliseksi arvon siirtämisen nopeasti, suurten etäisyyksien välillä, täysin luottamuksettomalla tavalla. Bitcoin luomisen seuraukset ovat niin syvällisiä sekä taloustieteelle että tietojenkäsittelytieteellä,…
Miksi lohkoketju on hankala
Pöhinä lohkoketjun ympärillä on valtavaa. Lohkoketjupöhinä sanoo, että lohkoketju tulee nyt Ratkaisemaan eriarvoisuuden Tekee kaikesta datasta ikuisesti turvallista Tekee kaikesta paljon tehokkaampaa ja luottamuksetonta Pelastaa vauvat kuolemalta Mikä ihme lohkoketju edes on? Voiko se todella tehdä nämä kaikki asiat? Voitko lohkoketju tuoda jotain mahtavaa niinkin erilaisille teollisuuden aloille kuin terveydenhuoltoon, rahoitukseen, toimitusketjujen hallintaan ja musiikintekijöiden oikeuksiin? Eikö Bitcoinin kannattaminen tarkoita sitä, että kannatat myös lohkoketjua? Kuinka voit sanoa olevasi Bitcoinin puolesta, mutta samalla et kuitenkaan puhu hyvää sen taustalla olevasta teknologiasta? Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan suureen osaan näistä kysymyksissä tarkastelemalla sitä, mitä lohkoketju on ja mikä tärkeintä, mitä se ei ole. Mitä on lohkoketju? Tutkiaksemme joitakin näistä väitteistä, meidän on määriteltävä, mitä lohkoketju on ja tästä asiasta on paljon sekaannusta. Monet yritykset käyttävät sanaa “lohkoketju” tarkoittaessaan jonkinlaista taianomaista laitetta, jonka data ei koskaan ole väärässä. Tällaista laitetta ei tietenkään ole olemassa, ainakaan silloin, kun reaalimaailma otetaan huomioon. Joten mikä on…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Hyvän arvon säilyttäjän ominaisuudet (2/4)
Arvon säilyttäjien kilpaillessa keskenään, arvon säilyttäjän erityiset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi sen, että hyvä arvon säilyttäjä kykenee ajamaan toisen ulos markkinoilta rajahyötyjen ja -kustannusten perusteella. Tämän kehityksen myötä paremman arvon säilyttäjän kysyntä kasvaa ajan myötä. Vaikka monia hyödykkeitä on käytetty arvon säilyttäjinä tai ”esirahoina”, tietyistä ominaisuuksista on tullut erityisen kysyttyjä ja näillä ominaisuuksilla varustetut hyödykkeet ajoivat kilpailijat ulos markkinoilta. Ihanteellinen arvon säilyttäjä on: Kestävä: hyödyke ei saa olla helposti pilaantuva tai helposti tuhottava. Tästä syystä vehnä ei ole ihanteellinen arvon säilyttäjä Kannettava: hyödykkeen on oltava helposti kuljetettavissa ja varastoitavissa, jotta sen voi pitää turvassa katoamiselta tai varkauksilta ja helpottaa kaupankäyntiä pitkillä välimatkoilla. Täten lehmä vähemmän ihanteellinen kuin kultainen rannekoru. Vaihdettava: hyödykkeen tietyn esiintymän tulisi olla vaihdettavissa toiseen yhtä suuressa määrin. Ilman vaihdettavuutta kohtaanto- eli tarpeiden samanaikaisuuden puuttumisen ongelmaa ei voida ratkaista. Täten kulta on timantteja parempi, sillä timantit ovat muodoltaan ja laadultaan epätasaisia. Todennettava: hyödykkeen on oltava helppoa tunnistaa ja todentaa…
Miksi lohkoketju ei ole vastaus
Jatkuvan myytin mukaan lohkoketjuteknologia on upouutta ja josc vain tälle teknologialle annettaisiin riittävästi aikaan, niin joku tekisilohkoketjuteknologialla jotain muutakin hyödyllistä kuin rahaa. 1)Suom. huom. – vrt. Bitcoin Tätä kutsun “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymäksi ja tässä artikkelissa aion hälventää myyttiä, jonka mukaan lohkoketjun käyttötapaukset ovat aivan nurkan takana, lohkoketjuteknologia lisää kaiken hajautuneisuutta ja että lohkojetju olisi jonkinlaista vallankumouksellista teknologiaa. 2)Suom. huom. – Kuuntele What Bitcoin Did -podcastin jakso, jossa Jimmy Song kertoo lohkoketjua ja lohkoketjupuhetta koskevista ajatuksistaan. “Lohkoketju, ei Bitcoin” on jo viisi vuotta vanha Yritysten pakkomielle lohkoketjua kohtaan sai alkunsa vuonna 2014 pian sen jälkeen, kun Bitcoin päätyi yritysten tutkalle. Sen sijaan, että yritykset kiinnittäisivät huomiota mullistavaan, innovatiiviseen, hajautettuun ja digitaalisesti niukkaan rahaan, eli Bitcoiniin, ne päättivät ottaa Bitcoin-ohjelmiston käsitteet hyötykäyttöön ja kutsuivat sitä “lohkoketjuksi”. Tällöin syntyi useita toimialaryhmittymiä, kuten Hyperledger ja R3, sekä yrityksiä, kuten Digital Asset Holdings, jotka yrittivät luoda markkinan tämän teknologian ympärille. Näille toimijoille oli yhteistä…