Tag Archives: monetary policy

Esittely Tässä ranskalaisen Angersin yliopiston professori Jörg Guido Hülsmannin (kotisivut, esittely) kirjassa tarkastellaan tärkeää asiaa: vallitsevaa näkemystä, jonka mukaan deflaatio (yleinen hintojen laskeminen ja/tai rahamäärän kutistuminen) on katastrofi, joka on pysäyttävä. Hülsmann osoittaa, että deflaatiossa ei ole mitään pelättävää. Valtion tulisi sallia, jotta talous elpyisi ja jopa uudistuisi. Deflaatiossa maksukyvyttömyyteen tai konkurssiin ajautuneet toimijat ovat selvitettävä ja lopetettava, ja niihin kuuluvat myös pankit ja muut rahoituslaitokset. 1)Tästä kirjoituksesta on ilmestynyt helpommin luettava versio Mediumissa. Tämä essee kattaa yllättävän laajan talousteoreettisen maaperän, mukaan lukien rahan ja koron luonteen, nousu- ja laskusuhdanteet (suhdannekiero), vakauttamistoimenpiteiden mahdottomuuden ja taantuman taloudellisen etenemisen. Hülsmann kuljettaa ajattelunsa häntä edeltäneitä tutkijoita pidemmälle ja esittää, ettei valtion tulisi ryhtyä minkäänlaisiin toimiin laskusuhdanteen korjaamiseksi rahaa luomalla. Ei edes silloin, kun hinnat laskevat jyrkästi ja rahamäärä kutistuu voimakkaasti. Hän perustelee ajatuksensa sekä taloustieteellisesti että poliittisesti. “Deflaatio ei ole luonnostaan paha asia, ja täten ei ole lainkaan itsestään selvää, että viisaalla rahapolitiikalla…

Read more

Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…

Read more

Tämän artikkelisarjan aiemmista osista suurin osa keskittyi Bitcoinin rahamaiseen luonteeseen. Nyt voimme käsitellä joitakin yleisimmistä Bitcoinia koskevista väärinkäsityksistä. Bitcoin on kupla Bitcoinilla, kuten kaikilla markkinapohjaisilla rahahyödykkeillä, on rahallinen preemio. Rahallinen preemio on se, mikä on aiheuttanut arvostelua siitä, että Bitcoin on “kupla”. Kaikilla rahahyödykkeillä on kuitenkin rahallinen palkkio. Itse asiassa juuri tämä palkkio (kysyntähinnan ylittävä käyttö) on kaikkia rahoja määrittelevä piirre. Toisin sanoen raha on aina ja kaikkialla kupla. Paradoksaalisesti rahahyödyke on sekä kupla että sitä voidaan aliarvostaa, jos rahahyödyke on varhaisessa vaiheessa tullakseen käytetyksi rahana. Bitcoin on liian epävakaa Bitcoinin volatiliteetti eli hinnanvaihtelu johtuu sen nuoruudesta. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana Bitcoin käyttäytyi senttiosakkeen tavoin, ja kuka tahansa suurostaja – kuten Wiklevossin kaksoset – saattoi aiheuttaa suuren hintapiikin. Bitcoinin volatiliteetti on vähentynyt suhteessa sen vuosien varrella lisääntyneeseen käyttöönottoon ja likviditeettiin. Kun Bitcoin saavuttaa kullan markkina-arvon, sen hinnanvaihtelu on samaa luokkaa. Kun Bitcoin ylittää kullan markkina-arvon, sen volatiliteetti laskee tasolle, joka tekee…

Read more

Bitcoinin valoisa tulevaisuus saattoi näyttää itsestäänselvyydeltä vuonna 2017, kun bitcoinin hinta nousi uusiin huippuihinsa. Bitcoinin valoisasta tulevaisuudesta ei tarvinnut tuolloin erikseen mainita. Vaihtoehtoisesti voi tuntua typerältä sijoittaa sellaiseen digitaaliseen omaisuuserään, joka ei ole minkään hyödykkeen tai valtion takaama ja jonka hinnan nousu on saanut jotkut vertaamaan sitä tulppaanimaniaan tai vuosituhannen vaihteen IT-kuplaan. Kumpikaan ei ole totta. Bitcoinin tulevaisuus näyttää vastustamattoman valoisalta, mutta se on kaukana ilmeisestä. Bitcoiniin sijoittamiseen liittyy huomattavia riskejä, mutta kuten osoitan, mahdollisuudet ovat edelleen valtavat. Luomiskertomus Maailman historiassa ei ole ollut koskaan mahdollista siirtää arvoa kaukaisten kansojen välillä turvautumatta luotettavaan välittäjään, kuten pankkiin tai valtioon. Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto, jonka henkilöllisyyttä ei vieläkään tiedetä, julkaisi yhdeksänsivuisen ratkaisun pitkäaikaiseen tietojenkäsittelytieteen ongelmaan, joka tunnetaan bysanttilaisen kenraalin ongelmana. Nakamoton ratkaisu ja siihen perustuva järjestelmä – Bitcoin – teki ensi kertaa mahdolliseksi arvon siirtämisen nopeasti, suurten etäisyyksien välillä, täysin luottamuksettomalla tavalla. Bitcoin luomisen seuraukset ovat niin syvällisiä sekä taloustieteelle että tietojenkäsittelytieteellä,…

Read more

Arvon säilyttäjien kilpaillessa keskenään, arvon säilyttäjän erityiset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi sen, että hyvä arvon säilyttäjä kykenee ajamaan toisen ulos markkinoilta rajahyötyjen ja -kustannusten perusteella. Tämän kehityksen myötä  paremman arvon säilyttäjän kysyntä kasvaa ajan myötä. Vaikka monia hyödykkeitä on käytetty arvon säilyttäjinä tai ”esirahoina”, tietyistä ominaisuuksista on tullut erityisen kysyttyjä ja näillä ominaisuuksilla varustetut hyödykkeet ajoivat kilpailijat ulos markkinoilta. Ihanteellinen arvon säilyttäjä on: Kestävä: hyödyke ei saa olla helposti pilaantuva tai helposti tuhottava. Tästä syystä vehnä ei ole ihanteellinen arvon säilyttäjä Kannettava: hyödykkeen on oltava helposti kuljetettavissa ja varastoitavissa, jotta sen voi pitää turvassa katoamiselta tai varkauksilta ja helpottaa kaupankäyntiä pitkillä välimatkoilla. Täten lehmä vähemmän ihanteellinen kuin kultainen rannekoru. Vaihdettava: hyödykkeen tietyn esiintymän tulisi olla vaihdettavissa toiseen yhtä suuressa määrin. Ilman vaihdettavuutta kohtaanto- eli tarpeiden samanaikaisuuden puuttumisen ongelmaa ei voida ratkaista. Täten kulta on timantteja parempi, sillä timantit ovat muodoltaan ja laadultaan epätasaisia. Todennettava: hyödykkeen on oltava helppoa tunnistaa ja todentaa…

Read more

Aleksi Grym wrote a thoughtful critique of Libra and stablecoins in general. He puts out a specific set of criticism against stablecoins as redundant and argues that there are no real use cases for stablecoins. I respectfully disagree with his line of reasoning. 1)Libra coin is somewhat stablecoinish and cryptocoinish, but it is not really either a stablecoin or a cryptocurrency. It is more akin to “virtual currency,” but it isn’t really a cryptocurrency per se. Read more about the Libra Protocol. You can find my reply to Grym’s article HERE. — Photo credit: Foter.com References   [ + ] 1. ↲ Libra coin is somewhat stablecoinish and cryptocoinish, but it is not really either a stablecoin or a cryptocurrency. It is more akin to “virtual currency,” but it isn’t really a cryptocurrency per se. Read more about the Libra Protocol.

Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa. Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun. Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja…

Read more

Vuosi 2018 käynnistyi markkinoilla varsin myönteisissä ja rauhallisissa tunnelmissa, mutta nyt yli yhdeksän vuotta viivasuoraan jatkunut nousumarkkina näyttää ainakin hetkellisesti päättyneen. Maailmalla eletään laaja-alaisesti noususuhdannetta, jonka vuoksi pienimmätkin merkit inflaation kiihtymisestä voidaan tulkita suhdannehuipun lähestymiseksi ja suhdannekierron taittumisesta laskuun. Kiihtyvä inflaatio merkitsee ennen kaikkea sitä, että keskuspankeille voi muodostua ennenaikaista painetta toimia eli käytännössä nostaa ohjauskorkojaan. Korkojen nousupaine heijastuu myös joukkovelkakirjamarkkinoilla, sillä korkojen noustessa joukkovelkakirjalainojen tuotto-odotus pienenee. Keskuspankkipolitiikan muutokset, Kiinan tilanne, Italian parlamenttivaalien vaikutukset, Brexitin aiheuttamat epävarmuudet ja Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan aiheuttama uhka pelottavat sijoittajia kaikkialla. 1)Rahoitusmarkkinat ovat verrattain uusi innovaatio ihmiskunnan historiassa. Erinomainen johdanto rahoitusmarkkinoiden historiaan ja historian opetuksiin on David Chambersin ja Elroy Dimsonin toimittama Financial Market History: Reflections on the Past for Investors Today (2016). 2)Deutsche Bank ennakoi useimmat näistä riskeistä jo viime vuonna. Markkinastrategit ja -analyytikot näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että olemme jossain vaiheessa suhdannekierron huippua, mutta joidenkin mukaan olemme jo huipulla ja ainakin Yhdysvaltojen härkämarkkina on taitekohdassa.…

Read more

Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…

Read more

10/11