Category Archives: artificial intelligence & machine intelligence

Tekoäly, keinoäly, konemieli, tukiäly, apuäly, … rakkaalla lapsella on monta nimeä. Lisätään mukaan vielä algoritmit, neuroverkot, koneoppiminen ja syväoppiminen – ja nyt hypesoppa on valmis. 1)Lisää demoja: Deep Learning ja neuroverkko. MITn verkkokurssi kannattaa myös katsoa läpi. 3)Gröhn, L. (2018). “TiVi höpsii syväoppimisesta“. Kvasitietoyhteiskunta, 19.2.2018, vrt. Anderson, M. (2018). “Why Deep Learning Works“. Artificial Understanding, 24.2.2018 Joskus näitä eri käsitteitä käytetään kuitenkin lähes toistensa synonyymeinä, joka aiheuttaa valitettavia väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että koneoppiminen ja koneoppimisen varaan rakentuva syväoppiminen ovat toistaiseksi tunnetuimpia tapoja synnyttää tekoäly eli sellainen keinotekoinen järjestelmä, joka muistuttaa tavalla tai toisella ihmiselle ominaiseksi miellettyä älykästä toimintaa ja/tai käyttäytymistä. 2)Tekoälyn erilaiset määritelmät heijastelevat hyvin laajassakeskustelussa ilmeneviä erilaisia arviointitapoja. Oppimisen ja päättelyn eroilla on myös tapana hämärtyä tieteenalojen välisessä keskustelussa. Jotkut suomalaiset keskustelijat ovatkin kehottaneet luopumaan tekoälyn käsitteestä ja keskittymään koneoppimiseen. 4)Professori Timo Honkelan (2010, 319) mukaan koneoppiminen on “tietojenkäsittelytieteen ja tekoälytutkimuksen osa-alue, jossa järjestelmä kehittyy sille annettujen esimerkkien perusteella”. Alpha…

Read more

Osallistuin tämän viikon tiistaina Yle Puheen Pörssipäivä -radio-ohjelmaan Danske Bankin sijoituspalveluista vastaavan johtajan Kalle Anttilan kanssa. Tarkastelimme kahta hyvin erilaista ilmiötä eli algoritmistä kaupankäyntiä (robottikauppa) ja robovarainhoitoa, kuten toimittaja alussa Mikko Jylhä sanoitti. Kaksi aivan eri asiaa, kaksi aivan eri keskustelua tunnissa.  Onnistuimme mielestäni hyvin – kiitos Mikon – käymään nämä kaksi asiaa riittävän laajasti läpi, mutta tietysti jostain asiasta olisi voinut sanoa enemmän ja jostain toisesta hieman vähemmän. Sain ohjelman jälkeen rakentavaa ja myönteistä palautetta muutamalta ystävältäni (ja vaimoltani). Olisin voinut puhua “hieman” hitaammin, olisimme voineet käydä yhdessä Kallen kanssa enemmän läpi algoritmisen kaupankäynnin historiaa ja esitellä laajemmin algoritmisen kaupankäynnin ympärillä käytyä julkista keskustelua. Pidemmälle ja syvällisemmälle keskustelulle olisi varmasti ollut aihetta, sillä emme aloittaneet niin sanotusti ensimmäisistä periaatteista eli esimerkiksi siitä, miksi osto- ja myyntilaitojen välillä nyt ylipäätään on eroa (ns. bid-ask spread) ja miten pörssin tarjouskirja nyt ylipäänsä toimii. 1)Mikko kysyi meiltä pörssissä usein tapahtuvista pienistä toimeksiannoista eli käytännössä…

Read more

Tekoäly, ajattelevat koneet ja keinotekoiset oliot eivät ole mikään uusi ilmiö tai asia, vaikka näistä aiheista keskustellaankin jälleen kerran aivan uudella innolla. Uutisia tekoälystä, sen sovelluksista ja tekoälyn parissa toimivien yritysten toimista ilmestyy päivittäin. Yritysjohdolle tarjotaan koulutusta, teknologiajohtajat ovat kiinnostuneita tekoälyratkaisuista, löytyy erilaisia sanastoja ja selityksiä eri käsitteille, konsultit näkevät mahdollisuuksia eri toimialoilla ja tekoälyn vaikutukset työvoimaan sekä innostavat että epäilyttävät. 1)Asiantuntijat näyttävät olevan arvioissaan tavallisia kansalaisia skeptisempiä tekoälyn vaikutuksista työvoimaan ja työllisyyteen. Esimerkiksi PwCn hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan automaatio etenee lähitulevaisuudessa kolmessa aallossa ja eri aaltojen vaikutukset eri toimialoihin vaihtelevat suuresti. Ks. Sotala, K. (2016). “How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?“. Foundational Research Institute. Syys-2016 Varsinaisen tekoälytutkimuksen historia ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Hieman yli 60 vuotta sitten, syksyllä 1955, joukko nimekkäitä amerikkalaistutkijoita ehdotti muutaman kuukauden pituista pureutumista eräisiin tuolloin tietojenkäsittelytieteen parissa tunnistettuihin uusiin kysymyksenasetteluihin: “Tutkimus lähtee siitä oletuksesta, että kaikki oppimisen muodot tai mikä tahansa muu [ihmis]älykkyyden…

Read more

3/3