Omaisuudenhoidon arvoinnovaatiot edellyttävät kumppanuuksia
”Emme me ole halpoja, muut ovat vain liian kalliita” – Gijs Nagel, DEGIROn perustaja 1)Mäntylä, J.-M. (2016). “Kun välittäjät kilpailevat, sijoittaja hyötyy“. Talouselämä, 12.10.2016 Finanssialalla on käynnissä ennennäkemätön myllerys, jonka vaikutukset ulottuvat toimialarajojen tuolle puolen. Tulevaisuuden menestyjiä ovat arvoinnovaatioiden luojat, jotka kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden kilpailutilanteen, hahmottamaan strategiset vaihtoehdot, muodostamaan tulevaisuuden tiekartan ja sitouttamaan asiakkaansa ja työntekijänsä yhteiselle matkalle. “Pankkien ongelmaksi voi muodostua nopealiikkeiseen liiketoimintaan huonosti sopivat perinteiset rakenteet. Pankit ovat pysyneet samanlaisina satoja vuosia. Nyt tämä muuttuu. Euroopan pääomamarkkinat amerikkalaistuvat”, Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa huomautti kesällä SuomiAreenan Suuressa Pankkikeskustelussa. Sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisiin teknisiin tai taktisiin temppuihin, sijoituspalveluyhtiöiden on keskittyvä palvelulogiikkansa hahmottamiseen: Kenelle annamme arvolupauksen? Millainen arvolupauksemme on? Mitä pyydäämme arvolupauksen vastineeksi? Paljonko arvolupaus meille maksaa? Miten saamme välitettyä arvolupauksen maailmalle? Siniselle, kilpailemattomalle, merelle pääsy ei ole koskaan ollut helppoa, mutta erityisen hankalaa se on ailahtelevassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Miltä perinteisten sijoituspalveluyritysten tulevaisuus näyttää muutosten keskellä? Onko raskasliikkeisillä sijoituspalvelutoimijoilla mahdollisuuksia pärjätä…
JP Morganin uusi palvelukokonaisuus antaa esimakua arvopaperinvälityksen tulevaisuudesta
Yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chase kertoi hiljattain julkaisevansa uuden You Invest -sijoituspalvelukokonaisuuden. Uuden palvelun ensimmäinen osa, You Invest Trade, on nyt julkaistu ja You Invest Porfolios -robovarainhoitopalvelu julkaistaan mitä ilmeisimmin ensi vuoden tammikuussa. 1)JP Morgan Chase on kertonut seikkaperäisesti uutta sijoituspalvelukokonaisuutta koskevista kehityssuunnitelmistaan lehdistötiedotteessaan. Yhdysvaltainen Vanguard ilmoitti nyt tarjoavansa monen muun jenkkitoimijan tavoin maksutonta kaupankäyntiä omilla ETF-tuotteillaan lähes heti sen jälkeen, kun JP Morgan kertoi tuovansa uuden sijoituspalvelun kymmenien miljoonien asiakkaidensa mobiili- ja verkkopankkeihin. Käsittelin seikkaperäisesti muutama viikko sitten sitä, mistä JP Morgan Chasen uudessa palvelu- ja liiketoimintamallissa on oikeastaan kysymys. JP Morganin avauksessa ei ole kyse vain “hintasodan” vauhdittamisesta tai milleniaalien houkuttelemisesta sijoittamaan, vaan pohjimmiltaan JP Morgan pyrkii mitä todennäköisimmin suojelemaan asemaansa vähittäisasiakkaidensa – erityisesti perinteisten tiliasiakkaidensa – keskuudessa. Vähittäisasiakkaiden arvopaperikaupankäynnin portaistaminen on isossa kuvassa JP Morgan Chaselle merkityksetöntä tulosmielessä, mutta heillä on valtavasti voitettavaa. JP Morganin lähestymistapa ja uusi sijoituspalvelu ilmentävät merkittävämpää finanssialan kehityskaarta, joka näkyy esimerkiksi vähittäisasiakkaiden kaupankäynti- ja varainhoitokuluissa. JP Morganin avaus on myös epäsuora hyökkäys Robinhoodin,…
Pörssipäivän jälkilöylyt
Osallistuin tämän viikon tiistaina Yle Puheen Pörssipäivä -radio-ohjelmaan Danske Bankin sijoituspalveluista vastaavan johtajan Kalle Anttilan kanssa. Tarkastelimme kahta hyvin erilaista ilmiötä eli algoritmistä kaupankäyntiä (robottikauppa) ja robovarainhoitoa, kuten toimittaja alussa Mikko Jylhä sanoitti. Kaksi aivan eri asiaa, kaksi aivan eri keskustelua tunnissa. Onnistuimme mielestäni hyvin – kiitos Mikon – käymään nämä kaksi asiaa riittävän laajasti läpi, mutta tietysti jostain asiasta olisi voinut sanoa enemmän ja jostain toisesta hieman vähemmän. Sain ohjelman jälkeen rakentavaa ja myönteistä palautetta muutamalta ystävältäni (ja vaimoltani). Olisin voinut puhua “hieman” hitaammin, olisimme voineet käydä yhdessä Kallen kanssa enemmän läpi algoritmisen kaupankäynnin historiaa ja esitellä laajemmin algoritmisen kaupankäynnin ympärillä käytyä julkista keskustelua. Pidemmälle ja syvällisemmälle keskustelulle olisi varmasti ollut aihetta, sillä emme aloittaneet niin sanotusti ensimmäisistä periaatteista eli esimerkiksi siitä, miksi osto- ja myyntilaitojen välillä nyt ylipäätään on eroa (ns. bid-ask spread) ja miten pörssin tarjouskirja nyt ylipäänsä toimii. 1)Mikko kysyi meiltä pörssissä usein tapahtuvista pienistä toimeksiannoista eli käytännössä…
Jos sä tekoälyn googletat nyt, sä takuulla yllätyt…
Tekoäly, ajattelevat koneet ja keinotekoiset oliot eivät ole mikään uusi ilmiö tai asia, vaikka näistä aiheista keskustellaankin jälleen kerran aivan uudella innolla. Uutisia tekoälystä, sen sovelluksista ja tekoälyn parissa toimivien yritysten toimista ilmestyy päivittäin. Yritysjohdolle tarjotaan koulutusta, teknologiajohtajat ovat kiinnostuneita tekoälyratkaisuista, löytyy erilaisia sanastoja ja selityksiä eri käsitteille, konsultit näkevät mahdollisuuksia eri toimialoilla ja tekoälyn vaikutukset työvoimaan sekä innostavat että epäilyttävät. 1)Asiantuntijat näyttävät olevan arvioissaan tavallisia kansalaisia skeptisempiä tekoälyn vaikutuksista työvoimaan ja työllisyyteen. Esimerkiksi PwCn hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan automaatio etenee lähitulevaisuudessa kolmessa aallossa ja eri aaltojen vaikutukset eri toimialoihin vaihtelevat suuresti. Ks. Sotala, K. (2016). “How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?“. Foundational Research Institute. Syys-2016 Varsinaisen tekoälytutkimuksen historia ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Hieman yli 60 vuotta sitten, syksyllä 1955, joukko nimekkäitä amerikkalaistutkijoita ehdotti muutaman kuukauden pituista pureutumista eräisiin tuolloin tietojenkäsittelytieteen parissa tunnistettuihin uusiin kysymyksenasetteluihin: “Tutkimus lähtee siitä oletuksesta, että kaikki oppimisen muodot tai mikä tahansa muu [ihmis]älykkyyden…
Varainhoidon suuresta murroksesta on saatu vasta esimakua
Finanssialalla on käynnissä suuri murroksen ja mullistuksen tila, jota Pekka Puustinen on kutsunut vaihdantavallankumoukseksi. 1)Puustinen, P. (2013). Vaihdantavallankumous: Finanssipalvelun uusi logiikka. Helsinki: Talentum Vaihdantavallankumous on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, sillä “useimmilla toimialoilla ymmäretään jo, että arvo syntyy asiakkaiden oman toiminnan seurauksena tavaroita tai palveluja käytäessä”. 2)Puustinen 2013, s. 18 Käynnissä on siis varsin suuri murros ja mullistus, kun “tuoteskeskeinen näkemys vaihdantaan sekä perinteiset asiakkaan ja yrityksen roolit muuttuvat perusteellisesti”. 3)Puustinen 2013, s. 23 Suomessakin on keskusteltu useaan otteeseen toimialan tuotekeskeisen liiketoimintalogiikan ja kulttuurin vaikutuksista asiakkaisiin. Kyse ei siis ole siitä, ettei toimialalla olisi jo aiemmin koettu muutoksia, mutta tällä hetkellä tilanne on toimijoille monella tavoin erilainen. Ympärillä koettua muutosta ei voi helposti selittää vain yhdellä yksittäisellä tekijällä, mutta useimmiten muutos tiivistyy yhden monitulkintaisen kattokäsitteen – digitalisaation – alle. McKinseyn Karel Dörner ja David Edelman huomauttavat artikkelissaan, “What ‘digital’ really means?“, digitalisaation merkitsevän eri ihmisille hyvin erilaisia asioita. Moni korostaa digitalisaation teknologiakeskeisyyttä.…