Avoimen pankkitoiminnan lupaus on vielä lunastamatta
Keskustelu avoimesta pankkitoiminnasta (engl. Open Banking) on yleistynyt viime vuosina, mutta avoimuudelle ei ole yhtä selkeää tai yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Avoimesta pankkitoiminnasta puhutaan, kun pankit ja muut finanssipalveluyritykset avaavat rajapintojaan muille palveluntarjoajille, luovat uusia lisäarvopalveluita yhdessä kumppanien kanssa ja tekevät yhteistyötä muidenkin kuin vain finanssiyritysten kanssa uusien ratkaisujen luomiseksi. McKinseyn Laura Brodsky ja Liz Oakes ovat määritelleet avoimen pankkitoiminnan yhteistyömalliksi, jossa “pankkitietoa jaetaan sovellusrajapintojen kautta kahden tai useamman toisiinsa liittymättömän osapuolen välillä parempien valmiuksien tarjoamiseksi”. Patrick Szakiel on lisäksi korostanut, että teknisen toteutuksen lisäksi avoimen pankkitoiminnan tavoitteena on edistää “sovelluskehitystä, finanssipalveluiden kehittämistä ja pienempien pankkien kilpailuasemaa kuluttajien eduksi”. Accenturen Alan McIntyre ja Andrew McFarlane ovat rinnastaneet avoimen pankkitoiminnan mielenkiintoisella tavalla 1600-luvun rohkeisiin hollantilaisiin kauppiaisiin. “Innovatiivisten pankkien on hallittavat sekä keskinäisen riippuvuuden että kahdenvälisen kaupan taito”, McIntyre ja McFarlane huomauttavat. McIntyren ja McFarlen mukaan avoimessa pankkitoiminnassa pankit vievät ulos asiakastietoa ja joissakin tapauksissa jopa maksutoimeksiantoja. Toisaalta pankkien pitää samaan aikaan tuoda sisään kolmansien osapuolien…
Omaisuudenhoidon arvoinnovaatiot edellyttävät kumppanuuksia
”Emme me ole halpoja, muut ovat vain liian kalliita” – Gijs Nagel, DEGIROn perustaja 1)Mäntylä, J.-M. (2016). “Kun välittäjät kilpailevat, sijoittaja hyötyy“. Talouselämä, 12.10.2016 Finanssialalla on käynnissä ennennäkemätön myllerys, jonka vaikutukset ulottuvat toimialarajojen tuolle puolen. Tulevaisuuden menestyjiä ovat arvoinnovaatioiden luojat, jotka kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden kilpailutilanteen, hahmottamaan strategiset vaihtoehdot, muodostamaan tulevaisuuden tiekartan ja sitouttamaan asiakkaansa ja työntekijänsä yhteiselle matkalle. “Pankkien ongelmaksi voi muodostua nopealiikkeiseen liiketoimintaan huonosti sopivat perinteiset rakenteet. Pankit ovat pysyneet samanlaisina satoja vuosia. Nyt tämä muuttuu. Euroopan pääomamarkkinat amerikkalaistuvat”, Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa huomautti kesällä SuomiAreenan Suuressa Pankkikeskustelussa. Sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisiin teknisiin tai taktisiin temppuihin, sijoituspalveluyhtiöiden on keskittyvä palvelulogiikkansa hahmottamiseen: Kenelle annamme arvolupauksen? Millainen arvolupauksemme on? Mitä pyydäämme arvolupauksen vastineeksi? Paljonko arvolupaus meille maksaa? Miten saamme välitettyä arvolupauksen maailmalle? Siniselle, kilpailemattomalle, merelle pääsy ei ole koskaan ollut helppoa, mutta erityisen hankalaa se on ailahtelevassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Miltä perinteisten sijoituspalveluyritysten tulevaisuus näyttää muutosten keskellä? Onko raskasliikkeisillä sijoituspalvelutoimijoilla mahdollisuuksia pärjätä…
Revolut, uuspankit ja pankkitoiminnan jälleensyntymä
“Niin vakiintuneiden toimijoiden kuin myös fintech-yritysten pitäisi jatkuvasti kysyä itsestään: ‘Miten rakentaisin tuotteeni, jos voisin aloittaa puhtaalta pöydältä?’” – Frans Borgstrand, Mobiento at Deloitte Digital 1)Jonsdottir, F., Toivonen, O., Jaatinen, V., Uitti, A. & Lindqvist, R. (2017). “Fintech in Nordics: A Deloitte review“. Deloitte. Olen kirjoittanut jo useamman vuoden ajan lukemattomien muiden tavoin finanssialan muutoksesta ja muutosajureista. Finanssialan muutokselle ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan muutokset johtuvat kuluttajista, teknologiasta, kiristyvästä kilpailusta, perinteisten arvoketjujen murtumisesta ja kiristyneestä sääntely-ympäristöstä. Teknologian rooli muutoksessa on ollut merkittävä, sillä entistä useammat pankit, vakuuttajat ja muut finanssialan yritykset haluavat sekä ymmärtää että ottaa käyttöön muun muassa pilvipalveluita, tekoälyratkaisuja ja virtuaaliassistentteja. Kyse ei ole vain siitä, että finanssiyritykset pyrkivät tekemään pieniä kokeiluja siellä ja toisia täällä, vaan esimerkiksi ajatus juttelevasta pankista on jo tätä päivää. Ei ehkä vielä Suomessa, mutta muualla maailmalla kyllä. Brittiläinen mobiilipankike Revolut, joka on kuuluu pieneen, joskin nopeasti kasvavaan, joukkoon uusia eurooppalaisia niin sanottuja…
The Evolution of Digital Wealth Management: Robo-Advisory, Digital Advisors, and Financial Planning
I just recently completed a short overview of the evolution of digital wealth management space since late 2010 to circa late 2017. In this timeline, I focus almost solely on the emergence and development of robo-advisors and various other forms of automated wealth management. I have tried to cover startups, multiple actions of incumbents and I have also collected AUM figures for some players I think are interesting to follow through in upcoming years. This timeline is based on publicly available information, and as I didn’t plan well ahead, it ended up to be a bit messy and unstructured. In the future, I plan to continue the work by focusing on various geographical differences, robo-capabilities, funding, etc. in the digital wealth management space. FinTechnews Switzerland just published a very nice story about the development of robo-advisory, and they were kind to include my “messygraphic” as part of their story. This was actually just…
Nordnet launches Robosave: Where is the Nordic digital wealth management heading next?
On last Thursday, one of the largest Pan-Nordic online banks, mutual fund distributors, and stock brokers Nordnet Bank AB unveiled its new robo-advisory service for its Swedish clients. The new independent robo-advising service is called Robosave, and this move signifies a new strategic direction in Nordnet’s overall story. Nordnet has a long history, alongside its main Swedish-only competitor Avanza, of continuously launching new innovative financial services. In the past, Nordnet’s value proposition, as has been noted by Pekka Puustinen in his great book FinancialServiceLogic: In the Revolution of Exchange in Banking and Insurance, has revolved mainly around the promise of functional value (and associated benefits). Nordnet has focused primarily, but not exclusively, on streamlining internal operations, extending the benefits of its various services beyond the plain vanilla retail brokerage (e.g. trade capture, clearing & settlement, and reporting) – all that are essential hallmarks of a value proposition constructed around the promise…
Why I wasn’t so surprised that Deposit Solutions acquired Savedo?
Allowing access to rich data sets through APIs will create a whole generation of financial service solutions. What will become very interesting is seeing how other industries as well as emerging Fintechs and start-ups might begin to use this data to augment services, or create new ones. – Kent MacKenzie, Director (Deloitte, 1.6.2017) It was confirmed on 15 August 2017 that German-based open banking and savingstech start-up Deposit Solutions (established in 2011), backed by Peter Thiel and various other well-known venture capitalists, has acquired its German-based rival Savedo. Deal terms were not disclosed. 1)Lepak, S. (2016). “Why terms of acquisitions are not disclosed?”. CoFoundersLab Discussions, 20.9.2016. As noted in the official press release by Deposit Solutions, With the acquisition of SAVEDO, Deposit Solutions is further expanding its B2C capabilities, adding more than 18,000 registered clients, 13 partner banks and two new regions – Austria and the Netherlands – to its existing…
Lisää indeksiantibiootteja, kiitos!
Kuvittele sellainen bisnes, jossa muut ihmiset antavat sinulle rahansa hoidettavaksesi ja maksavat tästä sievoisesti. Vielä parempaa on se, että palkkiosi nousevat vuosi vuodelta, vaikka olisit auttamattoman huono työssäsi. Kuulostaa täydelliseltä. [- -] Tätä bisnestä kutsutaan rahastonhoidoksi. – The Economist (28.2.2008) Keskustelua passiivisen ja aktiivisen sijoittamisen välillä on käyty jo vuosikymmeniä, mutta passiivisesta sijoittamisesta on ryhdytty laajamittaisemmin keskustelemaan vasta 2000-luvun alusta alkaen. Erilaisten indeksituotteiden jatkuvasti laajenevat valikoima, alhaiset kulut, verotehokkuus ja parempi riski-tuottosuhde ovat osoittautuneet valtaosiltaan paikkansapitäväksi mainospuheeksi. Passiivisen sijoittamisen kasvavalle suosiolle on monia syitä ja Yhdysvalloissa on Bloombergin mukaan nykyään enemmän markkinaindeksejä kuin pörssiosakkeita. Passiivinen (indeksi)sijoittaminen voi käytännössä saada monenlaisia muotoja, mutta tyypillisimmin sillä tarkoitetaan sijoitusstrategiaa, jossa sijoittaja “luottaa perinteiseen ‘osta ja unohda’ -tyyppiseen sijoitustyyliin … [jossa] osakepoimintaa ei harrasteta ja markkinoiden hintaliikkeitä ei ajoiteta.” (Oksaharju 2013, 52-53.). Morningstarin tutkimusjohtaja John Rekenthalerin mukaan aktiivisten rahastojen liiketoiminta on pohjimmiltaan tarinankerrontaa, jossa vastuu on kuulijalla. Rekenthalerin mukaan aktiiviset sijoitusrahastot kertovat pintapuolisesti lupaavilta vaikuttavia tarinoita, mutta nämä…