Revolut, uuspankit ja pankkitoiminnan jälleensyntymä

“Niin vakiintuneiden toimijoiden kuin myös fintech-yritysten pitäisi jatkuvasti kysyä itsestään: ‘Miten rakentaisin tuotteeni, jos voisin aloittaa puhtaalta pöydältä?'”
– Frans Borgstrand, Mobiento at Deloitte Digital ¹⁾Jonsdottir, F., Toivonen, O., Jaatinen, V., Uitti, A. & Lindqvist, R. (2017). “Fintech in Nordics: A Deloitte review“. Deloitte.

Olen kirjoittanut jo useamman vuoden ajan lukemattomien muiden tavoin finanssialan muutoksesta ja muutosajureista. Finanssialan muutokselle ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan muutokset johtuvat kuluttajista, teknologiasta, kiristyvästä kilpailusta, perinteisten arvoketjujen murtumisesta ja kiristyneestä sääntely-ympäristöstä. Teknologian rooli muutoksessa on ollut merkittävä, sillä entistä useammat pankit, vakuuttajat ja muut finanssialan yritykset haluavat sekä ymmärtää että ottaa käyttöön muun muassa pilvipalveluita, tekoälyratkaisuja ja virtuaaliassistentteja. Kyse ei ole vain siitä, että finanssiyritykset pyrkivät tekemään pieniä kokeiluja siellä ja toisia täällä, vaan esimerkiksi ajatus juttelevasta pankista on jo tätä päivää. Ei ehkä vielä Suomessa, mutta muualla maailmalla kyllä.

Brittiläinen mobiilipankike Revolut, joka on kuuluu pieneen, joskin nopeasti kasvavaan, joukkoon uusia eurooppalaisia niin sanottuja uuspankkeja eli neopankkeja, uskoo ilmeisen vankkumattomasti mobiilin voimaan. Nyt Revolut on siis virallisesti myös Suomessa. Revolut järjesti maanantaina Maria 01:ssä Helsingissä pienimuotoisen julkaisutilaisuuden. Ensin näytti siltä, että suomalaisia uutismedioita ei Revolutin startti kiinnostanut, mutta onneksi Yle kuitenkin julkaisi viime viikonloppuna laajan ja monipuolisen jutun Revolutin startista. ²⁾Ylellä ilmestyi laaja juttu. Ilmeisesti tiistain Yle-uutisissa piti olla asiasta jotain ja jossain näkyi myös kuvia videokameroista, mutta mitään verkkojuttua Revolutista tai julkistamistapahtumasta en kuitenkaan löytänyt. Suomalaiset ovat voineet käyttää Revolutia toki jo ennen julkaisutilaisuuta, mutta ehkä julkaisutilaisuus teki asiasta hieman virallisempaa ja toi Revolutille uskottavuutta ainakin joidenkin suomalaisten silmissä.

Olisin odottanut julkaisutilaisuuteen yleisöryntäystä, sillä Revolut on ensimmäinen merkittävä tulokas Suomen pankkimaailmassa pitkään aikaan. Sain  kuulla tilaisuudesta erään tuttavani kautta vain muutamaa päivää ennen tilaisuutta, mutta lippuja ei ollut enää saatavilla. Jouduin hieman puntaroimaan: en olisi halunnut jättää väliin, mutta toisaalta en halunnut mennä paikan päälle kuokkimaan ilman lippua. Päädyin lopulta kuntosalille jumppaamaan, mutta oletin saavani parhaat palat tunnelmista ja mahdollisista esityksistä #RevRallyHelsinki– tai #Revolut-hashtagien tai ainakin Revolutin oman Twitter-tilin kautta. Valitettavasti tilaisuudesta ei ole perjantaihin mennessä löytynyt kovinkan montaa kuvaa, kommenttia tai juuri mitään muutakaan, joten ehkä vasta maksulaitokseksi kohonneen Revolutin lanseeraus Suomessa ei herättänyt sen kummempia ajatuksia. Yksi uuspankki tänään, toinen robovarainhoitaja huomenna – mitä väliä sillä on.

Kuluttajat odottavat nykyisin pankeilta paljon enemmän kuin ennen, mutta luottamus ja läpinäkyvyys eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Perinteisillä toimijoilla on vielä paljon tehtävänä luottamuksen vahvistamiseksi ja läpinäkyvyyden parantamiseksi, koska pelkät taikasanat eivät saa muutosta aikaiseksi. Finanssikriisin jälkeen finanssiala on joutunut jo vuosia jatkuneen loputtomalta vaikuttavan teknologian ja sääntelytulvan aiheuttaman muutoksen kouriin, joka pakotti monet kivijalkapankit – ainakin hetkellisesti – kiinnittämään huomion ensisijaisesti suuriin järjestelmäuudistuksiin ja uusien sääntelykehikoiden asettamien vaatimusten täyttämiseen. Alusta-, jakamis- ja vertaistaloudesta ryhdyttiin keskustelemaan finanssialalla vasta joitakin vuosia ennen finanssikriisiä, kun esimerkiksi ensimmäiset vertaislainapalvelut ilmestyivät muun muassa Yhdysvaltoihin, Pohjois-Eurooppaan ja Aasiaan.

Ai niin, miksi kutsuin Revolutia mobiilipankikkeeksi? Kyse ei ole kirjoitusvirheestä, vaan siitä, että Revolut – kuten moni mukaan uuspankki – ei välttämättä ole pankki sanan varsinaisessa merkityksessä. Lähes puolentoista miljardin euron arvoinen pankkitoimiluvaton Revolut ei ainakaan vielä harjoita oman taseen kautta tapahtuvaa otto- tai antolainausta. Paino sanalla vielä.

Mikä on uuspankki?

Sana uus- eli neopankki saattaa kuulostaa hieman oudolta käsitteeltä, mutta kyse on hyvin mielenkiintoisesta viime vuosien finanssialan kehitystrendistä ja uuspankkien synty ilmentää hyvin toimialan monitahoista teknologiavetoista muutosta. Euroopassa uudenlaisten finanssitoimijoiden synty, joista osa ei edes ole pankkej, liittyy hyvin vahvasti muun muassa Euroopan laajuisen ja paikallisen sääntely-ympäristön muutokseen muutamien viime vuosien aikana. Paljon huomiota saaneesta ja keskustelua aiheuttaneesta avoimesta pankkitoiminnasta (engl. Open Banking) on toivottu finanssialan piristysruisketta, mutta todellisuudessa avoimuus – tarkoitetaan sillä sitten API-rajapintoja tai uudenlaisia yhteistyökuvioita – ei ole kovin helppoa. Avoin pankkitoiminta pakottaa finanssiyritykset tarkastelemaan koko liiketoimintaansa – prosesseja, toimintamalleja, työntekijöitä ja toimintamalleja – aivan uudella tavalla. On kuitenkin sanottava, että ajatus siitä, että avoin pankkitoiminta jotenkin automaagisesti avaa tien asiakkaiden sydämiin ja lompakoihin, on hieman eriskummallinen. Kuluttaja tietää kyllä niksit siihen, miten hän saa sellaisen palvelun ja arvolupauksen, jonka hän toivoo saavansa. Kaikki kuluttajat eivät ole samanlaisia ja kaikki pankit eivät ole samanlaisia, joten tärkeäksi muodostuu myös palveluntarjoajien kyky tehdä palvelusta henkilökohtaista.

Iso-Britanniassa on syntynyt lyhyessä ajassa monen monta uus- ja haastajapankkia kilpailemaan kivi-digijalkapankkien asiakkaista, joten ei ihme, että brittipankit ovat olleet “hieman” huolissaan avoimen pankkitoiminnan aiheuttamista haasteista. ³⁾Mead, W., Iferenta, R. & Hibbert, R. (2016). “A new landscape: Challenger banking annual results“. KPMG Haastajapankkeja voidaan luokitella ja tarkastella monin eri tavoin, mutta yksikään luokittelu ei onnistu täydellisesti kuvaamaan uusien ja vanhojen finanssitoimijoiden eroja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. ⁴⁾ks. Wyld, J. (2017). “The Challenge of Open Banking for Reluctant Innovators“. EPAM, 27.6.2017

Revolutin kasvu eurooppalaiseksi “yksisarviseksi” on uskomaton tarina. Revolut, jonka ‎Nikolay Storonsky‎ ja Vlad Yatsenko perustivat vuonna 2013, keskittyi aluksi lähinnä vain mobiilisovelluksen kautta tehtäviin rahansiirtoihin ja valuutanvaihtoihin, mutta Revolutin tarjooma on kasvanut ja laajentunut vauhdilla hyvin lyhyessä ajassa. Revolut, joka on vielä toistaiseksi hyvä tapausesimerkki uuspankista, haki eurooppalaista pankkitoimilupaa (eli luottolaitostoimilupaa) vasta viime vuoden loppupuolella, jonka lisäksi yhtiö tähyilee jo nyt Yhdysvaltain markkinoille. Uuspankeilla, kuten Revolutilla, ei välttämättä ole lainkaan omaa pankkitoimilupaa tai itsenäistä asemaa pankkina, vaan uuspankit turvautuvat jo olemassa olevien toimiluvallisten pankkien tai erilaisten fintech-yritysten tarjoamiin pankkipalveluihin kuten tilituotteisiin, kortteihin ja lainanantoon tuottaakseen paketoituja “näennäispankkipalveluita”. ⁵⁾Arnold, M. (2018). “Revolut reports suspected money laundering on its system“. Financial Times, 17.7.2018

Aiemmin kutsuin Revolutia mobiilipankikkeeksi ja nyt näennäispankkipalveluiden tarjoajaksi. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Revolut tekee, vaan tarkoitan edelleen sitä, että Revolut ei tosiasiallisesti ole pankki ja sen nykyisessä toimintamallissa asiakkaiden “käyttelytilit” ovat mobiililompakoita. Eräät toiset brittiläiset uuspankit, kuten vuonna 2014 perustettu Atom Bank ja vuonna 2015 toimintansa aloittanut Monzo, ovat kuitenkin jo onnistuneet saamaan pankkitoimiluvan. ⁶⁾Esimerkiksi Monzo on lukuisia kertoja toistanut, miten tärkeitä – jopa hieman yllättävät – erilaiset yhteistyösuhteet heille ovat. Monzo on keskittynyt hyvin kapeaan tuote- ja palvelusegmenttiin, mutta samalla he ovat jatkuvasti pyrkineet kehittämään data- ja analytiikkakyvykkyyksiään muun muassa parantaakseen yhteistyökumppaniensa lisä- ja ristiinmyyntiä. Monzon lähtökohta on minusta todella hyvä, mutta lähestymistapa ei välttämättä toimi. Jos tarjooma on lähtökohtaisesti hyvin kapea, miksi kuluttaja siirtyisi heidän asikkaakseen? Monzon liiketoimintamallia käsiteltiin hiljattain Financial Timesin Alphavillessä julkaistussa Thomas Halen artikkelissa. Saksalainen N26 sai pankkitoimiluvan vuonna 2016. Yhdysvaltalainen Moven on puolestaan vuoden alussa liittoutunut japanilaisen pankkijätti SBI Holdingsin kanssa: Moven haluaa ilmeisesti ostaa jo olemassa olevan pankin ja ostetun pankin avulla se pystyisi ikään kuin takaoven kautta hankkimaan pankkitoimiluvan.

Uuspankkien palvelutarjooma saattaa myös poiketa merkittävästi siitä, mihin ehkä tavallinen kuluttaja on tottunut ja toisaalta uuspankkien tarjooma ei välttämättä kata aivan kaikkia pankkituotteita kuten asuntolainoja, kulutusluottoja tai korkeakorkoisia talletustilejä. Esimerkiksi Revolut kuitenkin tarjoaa niin kryptovaluuttakaupankäyntiä kuin myös matkavakuutuksia saman mobiilisovelluksen välityksellä. Tämä on varsin epätyypillinen lähestymistapa finanssialalla: kryptovaluuttoja kartetaan ja yhteistyökumppanin myöntämän paikkatietokohtaisen matkavakuutuksen on vielä jokseenkin harvinaista. ⁷⁾En usko, että ihmiset ovat käyttäytymisensä osalta kuitenkaan samanlaisia. Osa ihmisistä haluaa keskittää asiointinsa yhdelle palveluntarjoajalle, kun taas osa napsii parhaita tarjouksia useammalta tarjoajalta.

Uuspankeilla ei myöskään ole omaa pankkikonttoriverkostoa tai edes varsinaista tarvetta konttoreille, vaan ne ovat keskittyneet tarjoamaan pankkipalveluita yksinomaan digitaalisten palvelukanavien välityksellä. Britanniassa on lukuisia sellaisia uusia pankkeja, jotka nojaavat vahvasti mobiili- ja verkkopalvelukanaviin, mutta tämän lisäksi on olemassa lukuisia uusia pankkikonttoreihin nojaavia haastajapankkeja. Näitä  onttoriverkostollisia “uusvanhoja” pankkeja ovat muun muassa vuonna 2009 perustettu ja 2015 Lontooseen listautunut brittiläinen Aldermore, vuonna 2011 perustettu Shawbrook Bank ja vuonna 2010 perustettu ja 2016 Lontooseen listautunut brittiläinen Metro Bank.

Jo kauan ennen uuspankkeja on toki ollut monenlaisia finanssipalveluyrityksiä, joiden toiminta on muistuttanut jossain määrin uuspankkeja, mutta ne ovat poikkeuksetta olleet itsenäisesti säänneltyjä ja valvottuja finanssipalveluyrityksiä. Lisäksi on syntynyt uudenlaisia finanssipalveluyritysten kaltaisia toimijoita, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisesti pankkeja ja niiden sääntely perustuu johonkin muuhun lainsäädäntöön. Esimerkiksi brittiläiset Monese ja Ffrees Family Financen U eivät ole pankkeja, jonka lisäksi muun muassa asuntolainapuolelle on syntynyt muutaman vuoden uudenlaisia ketteriä ei-pankkilähtöisiä toimijoita. ⁸⁾Koppel, N. (2018). “Building the World’s Most Inclusive Banking Service“. Medium, 22.1.2018

Muutos on jo myönnetty: Kivi-digitoimijat eivät hidastele

Tästä päästään luontevasti erääseen toiseen merkittävään uuspankkien ja kivi-digifinanssiyritysten eroon. Perinteiset finanssitoimijat eivät tietenkään ole vain tyytyneet odottelemaan sitä, mitä uuspankit tai uudet ei-pankkitoimijat markkinoilla hääräävät, vaan ne ovat jo muutaman vuoden ajan pyrkineet keksimään tapoja hyötyä käynnissä olevasta muutoksesta.

Esimerkiksi jo vuonna 2014 espanjalainen pankkijätti BBVA osti tuolloisen yhdysvaltalaisen uuspankki Simplen osana koko pankkikonsernin laajuista digitaalisen transformaation vauhdittamista. ⁹⁾ks. Barba, R. (2017). “Valuing a digital bank isn’t so Simple“. American Banker, 3.2.2017; Solodkiy, S. (2017). “BBVA takes write-down on Simple bank purchase (spoiler: it is not a problem)”. Medium, 4.2.2017 ¹⁰⁾BBVA on tehnyt viimeisen viiden, kuuden vuoden aikana useita yritysostoja tai merkittäviä sijoituksia lukuisiin fintech-startupeihin. Lukuisat pankkitoimijat ympäri maailmaa ovat viime vuosina tehneet edellä kuvatun kaltaisia investointeja ja uudishankkeita, joissa on joko perustettu aivan uusi pankkiliiketoiminta perinteisen finanssiliiketoiminnan rinnalle, kuten esimerkiksi vähittäispankkitoimintaan keskittynyt Marcus by Goldman Sachs ¹¹⁾Marcus on hiljattain lanseerattu myös Britanniassa, jossa se houkuttelee asiakkaita korkeakorkoisilla säästötileillä., tai muodostettu yhteisyrityksiä, kuten esimerkiksi singaporelaisen Grabin ja japanilaisen Credit Saisonin yhteisyritys.

Tällaiset ulostulot voivat siis olla merkki myös sitä, että on syntymässä perinteiset toimialarajat ylittäviä uudenlaisia finanssipalveluiden tarjoajia. Tästä kehityskulusta hyvänä esimerkkinä kiinalaisen hakukonejätti Baidun ja maan erään suurimman pankin China CITIC Bankin viime vuoden lopulla solmima laaja yhteistyösopimus aiBankin perustamiseksi. ¹²⁾aiBank tarjoaa monenlaisia pankki- ja rahoituspalveluita yksityishenkilöille ja yrityksille ja varainhoito- ja sijoituspalveluita.

Keskustelussa on lisäksi syytä huomioida niin sanotut beetapankit, jotka kuvastavat James Haycockin ja Shane Richmondin mukaan perinteisten pankkien pyrkimystä lähestyä pankkitoimintaa uudella kulmalla. Beetapankit ovat osa emopankkia, mutta niille on voitu myöntää monenlaisia erivapauksia emoon verrattuna. Baltialainen Luminor, joka syntyi viime vuonna Nordean ja DNB:n Baltian toimintojen yhdistämisessä, on ehkä toistaiseksi lähin Pohjoismainen esimerkki, jossa yhdistyy sekä beetapankille että uusversioidulle pankille ominaisia piirteitä. Marcus by Goldman Sachs ja JP Morganin Finn ovat yhdysvaltalaisia beetapankkeja, jotka ovat kuitenkin jo ohittaneet kokeiluvaiheen.

Uuspankit ja “uusfinanssiyritykset” eroavat perinteisistä finanssitaloista myös siinä, että uuspankeilla ei ole vanhoista IT-järjestelmistä, raskaista liiketoimintaprosesseista tai kankeasta yritysarkkitehtuurista johtuvaa painolastia jarruttamassa kasvua. Maailmalla on uuspankkien lisäksi useita niin sanottuja haastajapankkeja, jotka ovat karkeasti ottaen uudistettuja versioita perinteisistä pankkitoimijoista. Haastajapankkeja ovat muun muassa espanjalaiseen Banco de Sabadelliin kuuluva brittiläinen TSB Bank, vuonna 2011 kahden brasilialaisen pankin yhteenliittymänä perustettu Original Bank ja vuonna 2013 alkunsa saanut brittiläinen Tandem. Rajanveto uus-, haastaja, beeta- ja uusversioitujen pankkien välillä ei ole kovin yksinkertaista, kuten KPMG:n Judd Caplain on todennut. ¹³⁾ks. Kristensen, V. (2018). “Neobank vs. Challenger bank?“. BrightTalk, 27.3.2018 Finanssialalla yhteistyö- ja kilpailukuviot ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla, joten joskus on todella vaikea hahmottaa, mistä milloinkin oikeastaan puhutaan. Loppujen lopuksi sanoilla on toki väliä, mutta kaikkia näitä uusia toimijoita yhdistää se, että ne pyrkivät tekemään jotain uutta ja erilaista, joten ehkä ne kaikki ovat haastajapankkeja.

Esimerkiksi Suomessa S-Pankkia voi kutsua tietyin varauksin haastajapankiksi, sillä senkin toiminta ja palveluvalikoima on laajentunut vähitellen aina varainhoitoon asti. Norjalainen vuonna 2012 perustettu Komplett Bank, joka on osa Komplett-verkkokauppakonsernia, on puolestaan hyvä esimerkki hyvin nichemäisestä pankkitoimiluvallisesta uuspankista. Entä mitä pitäisi puolestaan ajatella ruotsalaislähtöisestä maksamiseen ja laskutukseen erikoistuneesta Klarnasta, joka onnistui saamaan pankkitoimiluvan viime vuonna. Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski sanoi muutama viikko sitten, että siirtymä verkkomaksamisesta kohti pankkimaista toimintaa on Klarnalle täysin luonnollista.

Kaikki uuspankit eivät ole kuitenkaan edes pankinomaisia, sillä osa niistä keskittyy puhtaasti luottokortteihin ja lainaustoimintaan. Osa uuspankeista haluaa kuitenkin tietoisesti vaikuttaa nimenomaan “pankinomaisilta”. Tämä siksi, että ne haluavat toki vaikuttaa riittävän uskottavilta kuluttajien silmissä, mutta digisoinnin ne ovat omaksuneet varsin erilaisen lähestymistavan pankkiliiketoimintaan muun muassa tekemällä laajasti rajat ylittävää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. “Pankinomaiset” uuspankit pyrkivät erottautumaan perinteisestä pankkitoimialasta muun muassa nopealla asiakkuuden avausprosessilla, automatisoidulla digitaalisella markkinoinnilla, yhteisöllisyyttä korostavilla tekijöillä tai verkostovaikutuksiin nojaamalla. ¹⁴⁾Verkostovaikutukset ovat useille uuspankeille hyvin tärkeitä sekä asiakashankinnassa että asiakkaiden koukuttamisessa, vaikka tästä ei kovinkaan usein puhuta. Esimerkiksi N26:n Moneybeam ja Revolutin Near Me -mobiilimaksupalvelut ovat käytännössä toistensa kopioita, mutta molemmat nojaavat pohjimmiltaan verkostovaikutuksiin: mitä enemmän kyseisellä sovelluksen on käyttäjiä, sen suurempi on koko sovelluksesta kuluttajan saama hyöty.

Kilpailu, asiakaskokemus ja finanssiala

Digitalisaatio muovaa voimakkaasti myös pankki- ja finanssialaa, mutta erilaisista haasteista ja vastoinkäymisistä huolimatta perinteiset pelurit ovat edelleen pelipaikoilla ja tehneet merkittäviä siirtoja kuluneiden vuosien aikana asemansa parantamiseksi tai ainakin sen vahvistamiseksi. Kilpailu pankkien ja pankinomaisten toimijoiden välillä on hieno juttu, koska se pitää hyvinvoinnin pyörät pyörimässä ja palvelee ennen kaikkea kansantalouden kapteeneja eli kuluttajia. Uskon kuitenkin siihen, että tulemme näkemään tulevaisuudessa entistä enemmän horisontaalista kilpailuyhteistyötä myös pankkimaailmassa eli käytännössä erilaisissa pankki- ja maksamispalveluissa kilpailukenttä tulee määräytymään kilpailussa vastaavanlaisia finanssituotteita tarjoavia, mahdollisia uusia toimialalle tulijoita ja korvaavia palveluita vastaan. ¹⁵⁾Eräheimo, T. (2012). “Miksi yritys menestyy**, toinen ei?“. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, syksy 2012 Samaan aikaan tulee toisaalta ilmenemään myös vertikaalista yhteistyötä ja kilpailua, sillä asiakkaiden tarpeet muuttuvat myös jatkossa ja eri asiakkaat saattavat eri elämänvaiheissa tarvita sellaisia palveluita, joita esimerkiksi perinteiset pankit ei syystä tai toisesta pysty juuri sillä hetkellä tarjoamaan.

Uudenlaiset pankit ja pankinomaiset toimijat muuttavat perustavalla tavalla pankkikokemustamme. Uusien pankinomaisten toimijoiden haasteena on kuitenkin se, että kuluttajat eivät tyypillisesti halua muuttaa käyttäytymistään kovinkaan paljon suurten uhrausten pelossa. Samaan aikaan he eivät välttämättä myöskään pidä siitä, miten perinteiset toimijat tekevät asioita. Tämän vuoksi uusien toimijoiden on pyrittävä ainakin jossain määrin asemoitumaan “vanhakantaisina” eli niiden pitää ainakin markkinointipuheessaan pyrkiä vaikuttamaan pankinomaiselta, mutta asiat pitää pyrkiä tekemään eri tavoin kuin muu toimiala. Yksi hyvä esimerkki tästä on uuspankkien tapa joukkoistaa ja yhteisöllistää. Revolut Community ja Monzo Community eivät ole vain keskustelu- ja ongelmanratkaisupalstoja, vaan niiden kautta uudet toimijat pyrkivät myös läpinäkyvyyteen ja rakentamaan luottamusta.

Lisäksi on syytä huomata, että uudet toimijat – haastajapankit, uuspankit jne. – eivät välttämättä ole vain pankkeja, vaan pidemmällä tähtäimellä niistä saattaa syntyä jotain aivan muuta kuin peruspankkipalveluita. Esimerkiksi brittiläinen Starling Bank on rakennettu AWS-pilvipalvelualustan päälle ja hiljattain Starling ilmoitti liittoutuvansa RBS:n kanssa uuden digipankin perustamiseksi. Todella villi yhteistyökuvio, koska kyllä – tai niin sitä ainakin olettaisi – RBS pystyisi digipankin pystyttämään itsekin. Starling, Revolut tai Monzo ei välttämättä kykene tarjoamaan kaikkea mahdollista, joten ne hakevat hyvin tietoisesti juuri tiettyyn tilanteeseen sopivaa tarjooman ja arvoketjuun osallistumisen tasoa.

Jokaisesta haastaja- ja uuspankista ei kuitenkaan tule menestystarinaa ja toimintamallista johtuvia haasteita on ilmaantunut jo nyt. Uskon kuitenkin siihen, että uusien toimijoiden asiakasmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Osa uusista toimijoista keskittyy ratkomaan juuri tietynlaisia haasteita ja osa puolestaan pyrkii tarjoamaan laajojen yhteistyöverkostojen avulla ratkaisuja useammanlaisiin ongelmiin. Uusien toimijoiden pulma on kuitenkin vakuuttaa kuluttajat siitä, että heidän uudenlainen tarjoomansa on riittävän hyvä.

Miksi Revolut vain kasvaa ja kasvaa?

Revolutia on kutsuttu “Britannian ensimmäiseksi digipankkiyksisarviseksi“, “joukkorahoitetuksi teknoyksisarviseksi” ja “yhdeksi Euroopan nopeimmin yksisarviseksi kehittyneistä” yrityksistä. ¹⁶⁾Revolut ilmeisesti pyrkii ilmeisesti tulevaisuudessa tarjoamaan kumppaniverkostonsa avulla asiakkailleen muun muassa varainhoito- ja sijoituspalveluita. Starling lanseerasi omansa jo huhtikuussa. Revolutin on kasvattanut tuotetarjoomaansa ja muuttanut liiketoimintaansa vauhdikkaasti sitten vuoden 2015. Alussa Revolut keskittyi palvelemaan lähinnä matkailijoita, joiden yleisimpiä ongelmia ovat kalliit rahannostot ja tyyris korttimaksaminen ulkomailla.

Revolut, kuten jo aiemmin totesin, ei ole kuitenkaan pankki. Revolut säilyttää asiakasvaroja Barclaysin tai Lloydsin erillisillä pankkitileillä, joten asiakkaiden varat eivät ole Revolutin taseessa. Maksamisessa ja korttipalveluissa Revolut käyttää useampaa palveluntarjoajaa, kuten esimerkiksi monia muitakin haastaja- ja uuspankkeja palvelevaa vuonna 2015 perustettua Global Processing Services -yhtiötä. ¹⁷⁾Alussa Revolut ei kilpaillut suoraan virolaislähtöisen kansainvälisiin rahansiirtoihin erikoistuneen TransferWisen kanssa, mutta tämän vuoden alussa TansferWise lanseerasi uuden monivaluuttatilin ja TransferWisen tiliin kytketyn Mastercard-debit-kortin. Nyt TransferWise ja Revolut ovat kilpailijoita keskenään. Revolutin kulut eri käyttötapauksissa (mm. maksaminen ja nostot automaatista) ovat varsin kohtuulliset, jonka lisäksi Revolut solmi viime vuonna yhteistyösopimuksen brittiläisen vertaislainapalvelu Lending Worksin kanssa ja yhteistyö MasterCardin ja Visan kanssa näyttää vahvistuneen. Käytännössä mobiilipankike Revolut siis tarjoaa yhdessä paketissa kaikkea sitä, mitä kivijalka- ja nettipankki, ja mukana on lisäksi sellaisiakin toiminnallisuuksia, joita eivät peruspankit nykyisin tarjoa.

Revolutin asiakasmäärät ovat kasvaneet lyhyessä ajassa reippaasti. Revolutilla on nyt jo yli kaksi miljoonaa asiakasta ympäri Eurooppaa. Viime vuonna yhtiön perustaja Nikolay Storonsky kertoi varsin vakuuttavista kasvuluvuista ja Revolutin tulevaisuuden tavoitteista. Revolutin kautta on tehty tähän mennessä yli 125 miljoonaa transaktiota ja niiden yhteisarvo on yli 16 miljardia euroa. Mistä näin nopea kasvu oikein johtuu? Revolut teki viime vuoden alussa kolme tärkeää avausta, kun se lanseerasi helmikuussa käyttelytilipalvelun, solmi yhteistyösopimuksen jo edellä mainitun Lending Worksin kanssa maaliskuussa ja avasi yrityspalvelunsa kesäkuussa. Toisin kuin monet muut uus- ja haastajapankit, niin Revolut on pyrkinyt jatkuvasti laajentamaan asiakaspohjaansa.

Jotain Revolutin ansaintalogiikasta kertoo myös se, että yhtiö ui ehkä näin suomalaisittain katsottuna vastavirtaan: Revolutin peruskäyttö on kuluttajalle maksutonta, mutta Standard-peruspaketti pidä sisällään kaikkia mahdollisia herkkuja. Revolutilla on tarjolla maksuttoman peruspaketin suoraviivaisesti hinnoitellut Premium- ja Metal-palvelupaketit. Lisäksi Revolutilla on yritysasiakasliiketoimintaa, jonka ansiosta Revolutilla on uusi yrityspuolen tukijalka. Revolut lanseerasi myös vasta hiljattain yritysasiakkaille suunnatun avoimen API-rajapinnan, joka avulla Revolutin keskeisten palveluiden integrointi asiakasyrityksien omiin järjestelmiin on yksinkertaista ja nopeaa. ¹⁸⁾Jos API:t eivät ole sinulle tuttuja, tässä on lyhyt johdanto. Lisäksi yrityksille on tarjolla Revolut Connect, jonka avulla Revolutin voi jo nyt integroida suoraan muun mussa Slackiin, Xeroon, FreeAgentiin ja Zapieriin.

Yksinkertaisuuteen ja helppouteen nojaava arvolupaus on ilmeisesti onnistunut vakuuttamat monet, sillä ilmiömäisen nopeasta kasvusta huolimatta Revolutin taloudellinen tilanne on vahva. Revolut on menestyksellisesti onnistunut paketoimaan yksiin kuoriin vakuuttavan ja toimivan kokonaisuuden. Revolutin huima kasvu ei perustu vain siihen, että heillä on koossa vain yksi mobiilisovellus ja se oli siinä. Tulevaisuuden odotukset myös ratkaisevat, koska Revolutista on tulossa näennäisesti entistä pankkimaisempi muun muassa viime vuonna solmitun Trussle-yhteistyön myötä.

Pohjoismaisten ja muiden pankkien olisi nyt hyvä aika pysähtyä ja pohtia, mikä tekee Revolutista ja muista haastajapankeista niin erityisiä. Miksi ihmiset eivät puhu kivijalkapankeista yhtä innokkaasti? Missä ovat ne pohjoismaiset pankit, jotka ottaisivat enemmän mallia Revolutista, Monzosta, Circleistä ja N26:sta? JP Morgan Finn ja Goldman Sachsin Marcus eivät välttämättä saa aikaan finanssitoimialan vallankumousta: perinteisten pankkien sisältä ponnistavat beetapankkikokeilut ovat käytännössä perinteistä pankkitoimintaa digisoituna, mutta ne ovat edelleen hyvin vahvasti perinteisten pankkien kaltaisia.

Yhteenveto: Miksi Revolut on koukuttava?

Otin Revolutin käyttöön heti maanantai-iltana. Sovelluksen voi ladata suoraan sovelluskaupasta ja sen käyttö on hyvin yksinkertaista. Asiakkuuden voi avata muutamassa minuutissa, koska Revolutilla koko asiakkuuden avaaminen hoituu mobiilisti: tunnistamista varten asiakas ottaa kuvan tunnistusasiakirjasta ja omista kasvoistaan. Minun tapauksessani asiakkuus vahvistettiin vajaassa parissakymmenessä minuutissa, jonka jälkeen Revolut pyysi minua suorittamaan 10 euron rahansiirron.

Revolutista löytyy paketoituna monia eri toiminnallisuuksia, joista mielenkiintoisimpia ovat oma IBAN-numeroinen pankkitili ¹⁹⁾Revolut ei säilytä asiakasvaroja., spottihintaiset valuutanvaihdot, budjetointityökalut, kryptovaluuttakaupankäynti (Premium-palvelupaketti tai kolme suositusta), matkapuhelin- ja matkavakuutus ²⁰⁾Matkapuhelinvakuutus ei välttämättä ole suomalaiselle olennainen, koska useimmilla on kotivakuutus., Vault-säästöominaisuus ²¹⁾Talletuskorkoa ei makseta, mutta Vaultissa on muita mielenkiintoisia ominaisuuksia., helpot vertaismaksut, puhelin pankkikorttina -ominaisuus ja todella nopea asiakaspalvelu eri tilanteissa. Rahan siirto Revolutin lompakkoon ja pois on todella helppoa.

Olen vasta nyt muutaman päivän ajan testaillut Revolutin eri toiminnallisuuksia, joten en osaa vielä sanoa, kuinka paljon tulen Revolutia käyttämään Suomessa. Matkustaessa Revolutista voi olla enemmän hyötyä. Revolutin käyttöliittymä on minusta todella hyvä ja yksinkertainen, sillä kaiken voi tehdä nopeasti ja yksinkertaisesti yhden mobiilisovelluksen kutta tässä ja nyt.

Revolut yksinään ei tule viemään perinteisten pankkitoimijoiden asiakkaita. Itse näen asian niin, että Revolut, Atom Bank ja monet muut uudet finanssialan toimijat ovat ikään kuin toimialan kuvitellun tulevaisuuden mittatikkuja; perinteiset toimijat ovat jo vuosia panostaneet merkittävästi toimintatapojensa, prosessien ja tietojärjestelmien uudistamiseen, jonka lisäksi ainakin Suomessa monet perinteiset toimijat ovat innolla kehittäneet vanhaa ja luoneet uutta kuluttajien miellyttämiseksi. Revolut on ennen kaikkea toimialan vahva kirittäjä, koska viimeistenkin kivijalkapankkien pitää ymmärtää, että hetkellisesti hyvä mobiilisovellus, sovelluskauppojen arvostelut tai verkkopankin uudet toiminnallisuudet eivät ole kestävän kilpailuedun lähde tai edes arvolupauksen kannalta olennainen tekijä. Pankkien on syytä siirtää huomionsa Revolutin kaltaisiin uuspankkeihin ja niiden liiketoimintamallin tarkempaan ymmärtämiseen, koska ne tekevät pankin kaltaisia juttuja ilmeisen paljon perinteisiä toimijoita paremmin. ²²⁾Eräiden arvioiden mukaan Revolut on kuitenkin jo uuden sukupolven haastajiaan edellä. Kilpailu asiakkaiden ajasta, huomiosta, vaivasta ja lompakoista säilynee kovanam myös jatkossa, joten huomisen pankkimaailma voi näyttää hyvin erilaiselta kuin tänään.

Minä toivotan Revolutin ja kaikki muut uudet toimijat lämpimästi tervetulleeksi Suomeen. Kilpailusta on lopulta hyötyä kaikille osapuolille. ²³⁾En tarkoita perinteisillä toimijoilla vain kivijalkapankkeja, vaan myös niitä, jotka ovat pitkäikäisiä ja tunnettuja suuria toimijoita. Niiden liiketoiminta ja ajattelumaailma ei ole sama kuin uuspankeilla, koska osalla uuspankeista ei edes ole varsinaista lainsäädännön mukaista pankin asemaa.

—

Kuvalähde: TechCrunch on Foter.com / CC BY

Päivitys (17.9.2018): Ylellä on nyt ilmestynyt laaja ja monipuolinen juttu Revolutista ja pankkitoiminnan muutoksista.