Keskustelu avoimesta pankkitoiminnasta (engl. Open Banking) on yleistynyt viime vuosina, mutta avoimuudelle ei ole yhtä selkeää tai yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Avoimesta pankkitoiminnasta puhutaan, kun pankit ja muut finanssipalveluyritykset avaavat rajapintojaan muille palveluntarjoajille, luovat uusia lisäarvopalveluita yhdessä kumppanien kanssa ja tekevät yhteistyötä muidenkin kuin vain finanssiyritysten kanssa uusien ratkaisujen luomiseksi. McKinseyn Laura Brodsky ja Liz Oakes ovat määritelleet avoimen pankkitoiminnan yhteistyömalliksi, jossa “pankkitietoa jaetaan sovellusrajapintojen kautta kahden tai useamman toisiinsa liittymättömän osapuolen välillä parempien valmiuksien tarjoamiseksi”. Patrick Szakiel on lisäksi korostanut, että teknisen toteutuksen lisäksi avoimen pankkitoiminnan tavoitteena on edistää “sovelluskehitystä, finanssipalveluiden kehittämistä ja pienempien pankkien kilpailuasemaa kuluttajien eduksi”.
Accenturen Alan McIntyre ja Andrew McFarlane ovat rinnastaneet avoimen pankkitoiminnan mielenkiintoisella tavalla 1600-luvun rohkeisiin hollantilaisiin kauppiaisiin. “Innovatiivisten pankkien on hallittavat sekä keskinäisen riippuvuuden että kahdenvälisen kaupan taito”, McIntyre ja McFarlane huomauttavat. McIntyren ja McFarlen mukaan avoimessa pankkitoiminnassa pankit vievät ulos asiakastietoa ja joissakin tapauksissa jopa maksutoimeksiantoja. Toisaalta pankkien pitää samaan aikaan tuoda sisään kolmansien osapuolien uusia ratkaisuja, jotta kaupan tasapaino säilyy ja arvolupaus ei rapistu.
Avoimessa pankkitoiminnassa on siis pohjimmiltaan kyse siitä, että pankki antaa hallussaan olevaa asiakastietoa kolmansien osapuolien käyttöön rajapintojen kautta asiakkaan luvalla. Euroopassa säännellyillä kolmansilla osapuolilla on lisäksi PSD2:n mukainen oikeus muun muassa tarjota maksutoimeksiantojen käynnistyspalveluja ja määriteltyjä tilitietopalveluita. 1)Finanssiala ry (2018). “Kysymyksiä ja vastauksia toisesta maksupalveludirektiivistä (PSD2)“. Finanssiala, 11.1.2018 Avoin pankkitoiminta on yleistynyt nopeasti ympäri maailmaa. Capgeminin ja BNP Paribasin viime vuonna julkaiseman World Payments Report 2018 -tutkimuksen mukaan Iso-Britannia, Hollanti, Yhdysvallat ja Singapore ovat tällä hetkellä avoimen pankkitoiminnan edelläkävijöitä, mutta Suomi, Australia, Saksa ja Belgia ovat jo nyt hyvin lähellä tätä joukkoa.
Capgeminin ja Efman hiljattain julkaiseman uuden World Fintech Report 2019 -tutkimuksen mukaan avoimen pankkitoiminnan yleistyminen riippuu sääntelystä, kilpailusta, yhteistyöstä, väestötekijöistä ja kuluttajien ja eri toimijoiden mieltymyksistä. Eri maiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat vaikuttavat omalta osaltaan siihen, kuinka nopeasti avoimesta pankkitoiminnasta näyttää tulevan vallitseva markkinakäytäntö. Kaikki näyttävät olevan enemmän tai vähemmän yhtä mieltä siitä, että rajapintojen merkitys on valtava. Monet toimijat näyttävät uskovan niiden parantavan niin asiakaskokemusta, luovan uusia tulovirtoja kuin myös nopeuttavan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja lanseeraamista.
Chris Woodin mukaan finanssipalveluyritykset näyttävät jakautuvan kolmeen kategoriaan lähestymistavassaan avoimeen pankkitoimintaan: osa toimijoista näyttää etenevän rohkeasti kohti uutta (open-first -lähestymistapa), osa suojelee toimintaansa (protectionist -lähestymistapa) ja osa pyrkii puolestaan olemaan ensisijaisesti sääntelynmukaisia (comply-first -lähestymistapa). Kuluttajia eivät nämä kiinnosta, koska sinä ja minä – ihmiset – etsivät todellista arvolupausta eli sopivaa hyödyn ja kustannusten tasapainoa.
Euroopassa erityisesti Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska ja Hollanti ovat olleet vahvoja avoimen pankkitoiminnan suunnannäyttäjiä sekä lainsäädännön että käytännön tasolla. Aasiassa Singapore näyttää olevan vahvoilla avoimessa pankkitoiminnassa. Pohjoismaissa muun muassa Nordea 3)Bush, T. (2018). “The Promise of Open Banking: A Nordea Case Study“. Nordic APIs Blog, 15.5.2018, Danske Bank 4)Tättilä, R. & Mannerm M. (2018). “Open Banking – Danske Bank avoinna uusille yhteistyömahdollisuuksille“. Danske Bank Annual Conference, SEB, OP, Handelsbanken ja DNB ovat olleet avoimen pankkitoiminnan eturintamassa. 5)Toisin kuin monet muut pohjoismaiset finanssiyritykset, tanskalainen Saxo Bank on jo useamman vuoden ajan tehnyt rohkeita kokeiluita avoimuudessa puhtaasti liiketoiminnallisista syistä – pienimuotoisista kokeiluista on siirrytty vauhdilla liiketoimintalähtöiseen lähestymistapaan eli avoimuus on muutettu rahaksi.
Kaikki avoimen pankkitoiminnan erilaiset pelurit ovat luonnollisesti kiinnostuneita siitä, miten uudet liiketoimintamahdollisuudet voitaisiin muuttaa kassavirraksi. Aiemmin mainitun Capgeminin ja Efman raportin mukaan eri toimijat näyttävät olevan kiinnostuneita sekä suorista että epäsuorista keinoista muuntaa avoin pankkitoiminta rahasta. Alla olevasta kuviosta 2 imenee selvästi se, että sekä pankit että fintech-yritykset näyttävät olevan ensisijaisesti kiinnostuneita suorista malleista ja vasta toissijaisesti epäsuorista keinoista tehdä rahaa.
Pankkien ja uusien pelureiden mieltymyksissä näyttää olevan joitakin eroja siinä, miten ne lähestyvät toteuttamiskelpoisinta tapaa muuntaa ohjelmointirajapinnat ja data rahaksi. Pankit näyttävät olevan fintech-yritysten tavoin erityisen kiinnostuneita tulonjakomalleista, mutta tämän lisäksi molemmilla näyttää olevan merkittävää kiinnostusta epäsuoraan käytännöllisen datan ja ymmärryksen jakamiseen keskenään. Epäsuorien monetisointitapojen osalta pankit näyttävät suhtautuvan verrattain epäilevästi kumppanikanavissa tapahtuvaan brändipositiointiin ja tuotemainontaan.
Liiketoiminta edellä puuhun?
Avoimen pankkitoiminnan mahdollisuudet vaikuttavat lähes rajattomilta ja monetisointimallien hahmottaminen on hyvä lähtökohta myös erilaisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi, mutta tämä ei vielä välttämättä kuitenkaan riitä liiketoimintahyötyjen realisoimiseksi. Avoin pankkitoiminta on uusi ilmiö kaikille, mutta erityisen haastavaa se on perinteisille finanssipalveluyrityksille. Pankeilla, omaisuudenhoitajilla ja vakuuttajilla ei välttämättä ole vielä riittävästi kykyä, kokemusta ja tietoa siitä, miten avointa pankkitoimintaa pitäisi pitkällä tähtäimellä lähestyä ja johtaa. Pohjoismaiset finanssijättiläiset ovat viime vuosina tehneet lukuisia sijoituksia erilaisiin fintech- ja ekosysteemikumppanuusyrityksiin, jonka lisäksi osa toimijoista on perustanut erityisiä kasvuyritysyksiköitä palvelemaan nopeasti kasvavia yrityksiä.
Viime vuosien aikana kiristynyt sääntely- ja valvontaympäristö on kuitenkin pakottanut monet finanssiyritykset takaisin perusasioiden äärelle, mutta uusia haasteita ja mahdollisuuksia on olemassa pilvin pimein. Alan McIntyre on aiemmin nostanut esille, että palveluiden ja tuotteiden eriyttäminen jatkuu, digitaaliset transformaatiopyrkimykset lisääntyvät ja ydinpankkijärjestelmäuudistukset nostavat päätään. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vahvasti mukana tässä kehityskaaressa. Ydinpankkiuudistuksissa Aktia, Nordea ja joukko pienempiä suomalaispankkeja on valinnut Temenoksen ja Suomen Handelsbanken päätyi norjalaisen Evryn kelkkaan. 7)Evryn ratkaisuja on käytössä myös mm. Swedbankissa ja DNB:ssä. Danske Bank päätyi jo useampia vuosia sitten IBM:n ratkaisuun.
Avoimuus ei tarkoita yksinkertaista tai helppoa
Monissa kyselytutkimuksissa ja raporteissa on nostettu esille, että avoimeen pankkitoimintaan liittyy monenlaisia haasteita. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakastietoihin liittyvät haasteet ovat olleet useiden keskustelujen ytimessä, sillä avoimen pankkitoiminnan aikakaudella finanssitoimiala joutuu tarkastelemaan turvallisuuteen ja riskienhallintaa aiempaa huomattavasti laajemmasta näkökulmasta. “Kun avoimen pankkitoiminnan tuotteiden määrä entisestään kasvaa markkinoilla, on varmistettava, että ne ovat turvallisia niin perinteisille finanssiyrityksille kuin myös uusille pelureille. Yritysten on aloitettava API-arkkitehtuurien käyttöönotto ja ennakoivat seurantakeinot asiakkaiden ja varojen suojelemiseksi”, PYMNTS-verkkosivuilla on huomautettu GDPR:ään ja PSD2:een viitaten.
Jatkossa ei enää riitä, että muun muassa tietoturvaan ja liiketoiminnalliseen jatkuvuuteen liittyviä seikkoja tarkastellaan yksinomaan oman toiminnan näkökulmasta. Jatkossa entistä useampi finanssipalveluyritys joutuu kehittämään uusia lähestymistapoja haasteiden taklaamiseksi. “Asiakkaiden suojaaminen ja kouluttaminen on välttämätöntä luottamuksen saamiseksi. Tämä on edellytys avoimen pankkitoiminnan ekosysteemien onnistuneelle kehittämiselle”, The Institute of International Financen julkaisemassa muistiossa todetaan. Vakiintuneiden finanssitoimijoiden on syytä olla hereillä.
Pankit ja muut säännellyt finanssipalveluyritykset ovat syystäkin huolissaan kyberturvallisuuteen, asiakkaiden tunnistamiseen ja petosten ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvistä asioista. Accenturen vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan pohjoismaiset kuluttajat eivät ymmärrä tai tunne avointa pankkitoimintaa, sen mahdollisia hyötyjä ja ovat varsin epäileväisiä avoimuuden suhteen. Yli 80% vastanneista pohjoismaisista kuluttajista näki ainakin joitakin riskejä siinä, että he jakavat tilitietojaan tai antavat oikeuden muille käynnistää maksuja. Se, että tavallinen eurooppalainen kuluttaja ei tiedä tai ei ymmärrä avoimesta pankkitoiminnasta mitään, ei ole sinun tai minun syytä, vaan siitä, että finanssialan palvelulogiikka edelleen on kivikautinen. Uudet pelurit ovat jo valmiita siihen, että muutos tulee, mutta kuten Plaidin toimitusjohtaja Zach Perret on huomauttanut, että finanssiala on avointen rajapintojen osalta täysin jälkijunassa.
Capgeminin ja Efman aiemmin viittaamani tutkimuksen mukaan valtaosa pankeista näkee tietoturvan ja asiakkaidensa yksityisyydensuojan merkittävänä huolenaiheena avoimen pankkitoiminnan aikakaudella, mutta uusien pelurien näkökulmasta haaste ei kuitenkaan ole näin merkittävä. Toisaalta samaan aikaan molemmat näyttävät olevan yhtä huolissaan sekä teknisten standardien että kannibalisaation mahdollisista ongelmista (ks. Kuvio 3). Varsinkin Euroopassa tai eurooppalaisten asiakkaiden henkilötietoja käsittelevien toimijoiden osalta huolet ovat täysin ymmärrettäviä tietosuoja-asetuksen aikana, sillä uusi lainsäädäntö voi johtaa merkittäviin korvausvastuisiin.
Ne, jotka tietävät mitään uusien fintech-yritysten toimintatavoista, ymmärtävät myös sen, että kuluttajien näkemykset niiden toiminnasta voivat olla varsin erilaisia.
Siinä, missä säännelty toimija hakee kaikki sisäiset ja ulkoiset luvat, sääntelyä välttelevä toimija on tehnyt jo jotain aivan uutta. Toisin sanoen organisaatiokulttuuri ja ajattelutapa voi olla merkittävä haaste avoimessa pankkitoiminnassa, sillä molemmat näyttävät – ainakin Capgeminin ja Efman tutkimuksen valossa – olevan jakavan saman huolen. Monet uudet fintech-toimijat lähestyvät toimialaa varsin avoimesta näkökulmasta, jonka vuoksi paikalliset toimijat saattavat jopa vierastaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Suurin osa haasteista näyttää liittyvän erityisesti siihen, että vanha kohtaa uuden – fintech-yritys tarjoaa jotain aivan uutta ratkaisua, mutta se ei sovi arkkitehtuurin tai toteutustavan suhteen yhteen vanhojen tietojärjestelmien tai liiketoimintamallien kanssa.
Suomessa esimerkiksi Responsive AI:n ja OP:n ja Saxo Bankin ja Mandatum Lifen yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että avoin pankkitoiminta voi ulottua myös välitöntä mukavuusalueen ulkopuolelle. Samaan aikaan kaikenlainen yhteistyö pakottaa osapuolet tietynlaiseen jatkuvaan neuvottelutilanteeseen, koska perinteisillä toimijoilla ei ole aina valmiutta vastata kaikkiin uusiin vaatimuksiin. Avoimen pankkitoiminnan aikakaudella kumppanuudet edellyttävät samaan aikaan kankeutta ja joustavuutta, jonka vuoksi toimijoiden väliset organisatoriset erot saman toimialan sisällä voivat nousta haasteiksi.
Anna muillekin mahdollisuus
Avoin pankkitoiminta on loppujen lopuksi niin paljon muutakin kuin vain rajapintojen avaamista. “Meidän on rakennettava kiinnostavia ja hyödyllisiä palveluita, jotta saamme pidettyä asiakkaistamme kiinni”, OP:n Masa Peura totesi hiljattain Kauppalehdelle. Rajapinnat saa kuka tahansa auki, mutta loppujen lopuksi ratkaisevaa on finanssipalvelun upottaminen osaksi ihmisten arkipäivää. Toisaalta on syytä huomioida, että kehittäjäyhteisöiden omatoiminen luominen voi osoittautua varsin haastavaksi.
Uudet pelurit ovat valovuosia edellä perinteisistä pankeista, sillä niillä on tarjolla jotain erilaista kuin perinteisillä toimijoilla. Otetaan esimerkiksi suomalainen Enterpay, joka tarjoaa helppoa maksamista yrityksille. Loistavasta lähestymistavasta huolimatta haasteena näyttää olevan erityisesti se, että miten tällaista lähestymistapaa myydään myös muille kuin välittömille yrityskäyttäjille. Monet pohjoismaiset pankit ovat kertoneet juhlallisesti siitä, miten rajapinnat avataan, mutta kuluttajaa – sinua ja minua – nämä eivät juurikaan kiinnosta. Oletan, että PSD2:n teknisten vaatimusten myötä nähdään uusia yhteistyökuvioita – ekosysteemi kasvaa entisestään. Nopealiikkeisimmät toimijat, kuten Saxo Bank, ING, Nordea ja BBVA, ovat etulyöntiasemassa.
Monille vakiintuneille toimijoille ja uusille pelureille näyttää edelleen olevan epäselvää se, miten uudessa avoimen pankkitoiminnan aikakaudella olisi syytä toimia. Uusien toimijoiden näkemys näyttää olevan hieman perinteisiä finanssitoimijoita selvempi, mutta molemmat näyttävät olevan huolissaan aivan samoista asioista. Rajapintojen lupaus on valtava, mutta ratkaisevaa on se, että miten ja milloin finanssipalveluyritykset löytävät oman paikkansa käynnissä olevan murroksen keskeltä.
Loppujen lopuksi kyse on myös sitä mitä eri toimijat pitävät tärkeinä. Tilanne on hieman nurinkurinen: pankkien pitää antaa määrittelyt tiedot muiden käyttöön niin pyydettäessä, mutta vastapalveluksena ne eivät välttämättä saa juuri mitään. Perinteisten finanssitoimijoiden tilanne PSD2:n ja avoimen pankkitoiminnan aikakautena ei ole helppo, mutta eurooppalaisilla vakuuttajilla on myös paljon pelissä.
Vasta huominen näyttää sen, miten pohjoismaiset finanssitoimijat ja ekosysteemi suhtautuu PSD2:een ja avoimeen pankkitoimintaan, mutta kaikkinensa tilannne vaikuttaa tällä hetkellä lupaavalta.
—
Kuvalähde: Free For Commercial Use (FFC) / Foter.com / CC BY
—
Päivitykset: (1) Lisätty viittaus Kauppalehdessä 10.6.2019 ilmestyneeseen artikkeliin “Direktiivi haastaa pankit: ‘Asiakkaista on pidettävä kiinni kiinnostavilla palveluilla’“.
References
