Jos sä tekoälyn googletat nyt, sä takuulla yllätyt…

Tekoäly, ajattelevat koneet ja keinotekoiset oliot eivät ole mikään uusi ilmiö tai asia, vaikka näistä aiheista keskustellaankin jälleen kerran aivan uudella innolla. Uutisia tekoälystä, sen sovelluksista ja tekoälyn parissa toimivien yritysten toimista ilmestyy päivittäin. Yritysjohdolle tarjotaan koulutusta, teknologiajohtajat ovat kiinnostuneita tekoälyratkaisuista, löytyy erilaisia sanastoja ja selityksiä eri käsitteillekonsultit näkevät mahdollisuuksia eri toimialoilla ja tekoälyn vaikutukset työvoimaan sekä innostavat että epäilyttävät. 1)Asiantuntijat näyttävät olevan arvioissaan tavallisia kansalaisia skeptisempiä tekoälyn vaikutuksista työvoimaan ja työllisyyteen. Esimerkiksi PwCn hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan automaatio etenee lähitulevaisuudessa kolmessa aallossa ja eri aaltojen vaikutukset eri toimialoihin vaihtelevat suuresti. Ks. Sotala, K. (2016). “How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?“. Foundational Research Institute. Syys-2016

Varsinaisen tekoälytutkimuksen historia ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Hieman yli 60 vuotta sitten, syksyllä 1955, joukko nimekkäitä amerikkalaistutkijoita ehdotti muutaman kuukauden pituista pureutumista eräisiin tuolloin tietojenkäsittelytieteen parissa tunnistettuihin uusiin kysymyksenasetteluihin:

“Tutkimus lähtee siitä oletuksesta, että kaikki oppimisen muodot tai mikä tahansa muu [ihmis]älykkyyden piirre voidaan periaatteessa kuvata niin täsmällisesti, että kone voi jäljitellä sitä. Yritämme selvittää, miten koneet saadan käyttämään kieltä, muodostamaan abstraktioita ja käsitteitä, ratkaisemaan nyt vain ihmisille [ominaisia] ongelmia ja parantamaan itse itseään. Yhdessä tai useammassa ongelmassa voidaan mielestämme saavuttaa huomattavia edistysaskeleita, jos huolellisesti valittu tutkijaryhmä tekee töitä yhdessä [näiden ongelmien ratkaisemiseksi] kesällä.” 2)käännös: TB 3)Living Internet: Dartmouth Artificial Intelligence (AI) Conference; Moor, J. (2006). “The Dartmouth College Artificial Intelligence Conference: The Next Fifty Years“. AI Magazine 27(4): 87-91

John McCarthyn, Marvin L. Minskyn, Nathaniel Rochesterin ja Claude E. Shannonin ehdotus johti seuraavana vuonna, kesällä 1956, järjestettyyn Dartmouth Summer Research Project on Artificial Intelligence -konferenssiin. 4)Osa alkuperäisen ehdotuksen kirjoittamiseen osallistuneista oli ilmeisen pettyneitä 1900-luvun alussa saavutteuihin automaatio-, operaatio- ja systeemitekniikan  tutkimustuloksiin. Tämän vuoksi varsinkin McCarthy koiki tarpeelliseksi kehittää uutta – älyä ja älykkyyttä korostavaa – tutkimussuuntausta. Samaan aikaan psykologian puolella oli edelleen vallalla hyvin vahva behavioristinen painotus ilman juuri minkäänlaista näkemystä ihmisen kognitioon. Ks. Moor (2006 Darthmouth Collegen filosofian professori James Moorin mukaan Dartmouthissa järjestetty kokous johti McCarthyn keksimän artificial intelligence -käsitteen syntyyn ja tekoälytutkimuksen vakiintumiseen omaksi erityiseksi tutkimusalakseen. Samalla syntyi myös kognitiotiede, jonka myötä on vuosikymmeniä käyty monipuolista keskustelua eri tekoälymääritelmien ja -lähestymistapojen välillä. 5)Oliver Selfridgen mukaan muun muassa J. C. R. Lickleiterin keskuskoneiden osituskäyttöä, Nathaniel Rochesterin kehittelemät tietojenkäsittelytieteen menetelmät IBM 701 -projektissa ja Frank Rosenblattin perseptronimalli neuroverkoille olivat merkittäviä ensiaskeleita myöhemmälle tekoälytutkimukselle. Ei sovi myöskään unohtaa esimerkiksi varhaista kyberneettistä tutkimustaMcCulloch-Pitts-neuroneita, hebbiläistä oppimista, tai Alan M. Turingin työtä tekoälytutkimukseen vaikuttaneiden aiheiden parissa. Nykymuotoinen kognitiotiede sai alkunsa oikeastaan vasta 1950-luvulla – ja kognitiotieteen syntyyn vaikutti hyvin vahvasti jo edellä mainittu Dartmouthin konferenssi. 6)John Searlen esittämä vahvan tekoälyn kritiikki (ns. kiinalainen huone) on ollut vuosikymmeniä vahva vs. heikko tekoäly -keskustelun ytimessä. Darthmouthin konferenssi ei Moorin (2006) mukaan onnistunut muotoilemaan minkäänlaista yleistä tekoälyn teoriaa tai lähestymistapaa, vaan osallistujat jakoivat keskenään vain yhteisen näkemyksen siitä, että koneet voidaan saada tekemään älykkäiltä vaikuttavia asioita.

Muutama sana historiasta ja määritelmistä

Amerikkalaisen kirjailijan Pamela McCorduckin kirjassaan Machines Who Think: A Personal Inquiry into the History and Prospects of Artificial Intelligence (2004) esittämän näkemyksen mukaan ensimmäiset viitteet tekoälyyn ja ihmiskoneisiin ovat jäljitettävissä antiikin Kreikan runoilija Homeroksen Ilias-runoeepokseen (n. 850 eaa). 7)McCorduck 2004, 4-5 8)Haahtela, T. & Soikkeli, M. (2008). “Kyborgi – Ihmiskone“. Studia Generalia, 14.2.2008

Illiaksen 18. luvussa tulen ja taonnan liikuntarajoitteinen seppäjumala Hefaistos loi avukseen – tai siis ainkin näin McCorduck väittää – mitä ilmeisimmin jonkinlaisia ihmiskoneita:

“Palkeet korjasi hän tulen luota ja työkalut kaikki,
joill’ oli työskellyt, pani lippaaseen hopeaiseen;
sienen kostuttain kädet sitten pyyhki ja kasvot,
kaulan jänterisen sekä ryntäät ruskeakarvat,
koht’ ihoviittaan verhoutui, lujan koppoen sauvan
ontui ukselleen; kuvaneidot kulkua auttoi,
kultaiset, vaan kuin eläväiset impyet kuunaan.
Niill’ äly rinnass’ on, puhe ääntyvä, mieli ja voima,
neuvomat myös jumalattarien jalot askaretaidot.” 9)suom. Otto Manninen

Hieman myöhemmin kerrotaan siitä, miten Hefaistos loi apureikseen myös “kattilajalkoja” 10)Tuon näki touhuavan hikipäin liki lietsimiänsä, kaksinkymmenin näät hän kattilajalkoja laati seisomahan jalopylvähisen salin seiniä pitkin. Pyörät kultaiset oli jalkain alle hän pannut, jott’ ihan itsestään Zeun linnaan juosta ne voivat, sieltäpä kulkea taas kotihinsakin — katsoa ihme.” ks. McCorduck 2004, 5Valerius Flaccusin Argonautica-kokoelman mukaan Hefaistos loi lisäksen prossisoturi Taloksen pääjumala Zeuksen pyynnöstä prinsessa Europalle. 11)McCorduck 2004, 5 Samanlaisia kertomuksia – ihmiskoneita ja ajattelevia laitteita –  löytyy myös itämaisesta kirjallisuudesta.

Tekoäly, älykkäät koneet ja älykkäästi toimivat mekaaniset laitteet ovat kiehtoneet ihmiskuntaa jo vuosisatoja. 12)Eräs mielenkiintoisimmista kirjoista on suomeksikin ilmestynyt Julien Offray de La Mettrien 1700-luvun puolivälissä ilmestynyt Ihmiskone. Ne ovat olleet myös tieteiselokuvien vakioaiheita. 13)Soikkeli, M. (2016). Tieteiselokuvan käsikirja. Helsinki: Avain Janne Jääskeläinen on kirjoittanut joistakin tekoälyn historian merkkipaaluista, jotka kannattaa tarkistaa. Todennäköisesti tunnetuin kertomus “keinoelämästä” on brittiläisen Mary Shelleyn 1800-luvun alussa kirjoittama Frankenstein – Uusi Prometheus. Ehkä muistat vielä David Hasselhoffin tähdittämän Ritari Ässästä tutun KITT-auton?

Amerikkalaisprofessori Eric G. Wilsonin mukaan ihmisten kiinnostus androideja eli ihmiskoneita kohtaan johtuu “lankeamuksesta”. 14)Crowder, J. A., Carbone, J. N. & Friess, S. A. (2014). Artificial Cognition Architectures. New York, NY: Springer. s. 3 Vuosisatojen varrella on kehitelty mitä kiehtovimpia keinoelämän ja koneälyn ilmentymiä: androideja, raajojakoneita ja laitteita. 15)Crowder, Carbone & Friess 2014, s. 4-6 Sana “robotti16)tsek. robota = orja, juoksumatto, taksvärkki; McCorduck 2004, 6n1 vakiinti kielenkäyttöön tsekkiläisen “teknokriittisen” kirjailijan Karel Čapekin vuonna 1923 Lontoossa muutamaa vuotta Prahassa ensi-illan saaneen R.U.R. -tieteisnäytelmän myötä. 17)McCorduck 2004, 6 Vuonna 1950 tieteiskirjailija Isaac Asimov esitti puolestaan kuuluisat robotiikan kolme pääsääntöä. 18)McCorduck 2004, 25

Tekoäly, automaatio ja robotisaatio ovat olleet viimeisten vuosien ajan artikkeleiden ja uutisten vakioaiheita. Jokainen on todennäköisesti kuullut IBMn Deep Blue -supertietokoneen ja Gary Kasparovin shakkipelistä. Osa on voinut nähdä Boston Dynamicsin Atlas-robotin taiturimaisia hyppyjä 19)Atlas oli kreikkalaisen mytologian titaani, joka tuomittiin kantamaan harteillaan koko taivaankantta. ja ehkä jotkut ovat katsoneet haltioituneina Kian autotehtaan tuotantolinjan sujuvaa etenemistä. Joku on saattanut myös törmätä Microsoftin Tay-bottiin Twitterissä. Suomessa tekoälyä koskevaa ajankohtaiskeskustelua käydään aktiivisesti muun muassa Facebookin Tekoäly (AI) -keskusteluryhmässä, jossa on viimeisten viikkojen ajan keskusteltu muun muassa älykkyyden määritelmästä, uudesta suomenkielisestä kirjasta, viime vuoden läpimurroista ja koneoppimisen “mustasta laatikosta”.

Mitä tekoäly oikeastaan edes tarkoittaa? Tekoälystä ja tekoälytutkimuksesta on karkeasti ottaen kaksi erilaista, jossain määrin vastakkaista, perusnäkemystä. Elaine RichinKevin Knightin ja Shivashankar B. Nairin (2009) edustaman heikon tai kapean tekoälynäkökulman mukaan “tekoälytutkimuksen tavoitteena on saada tietokoneet suoriutumaan tehtävistä, joiden ratkaiseminen toistaiseksi vaatii älykkyyttä”. 20)Orponen, P. (1998). “Tietotekniikan perusteet: Tekoäly“. Opintomoniste 21)Tätä voi kutsua myös ihmisen ajatteluprosessien automaatioksi, vrt. Richard Bellman (1978). Toisen, vastakkaisen, näkemyksen mukaan, jota kutsutaan joskus vahvaksi tekoälyksi, tekoälytutkimuksen lopullisena tavoitteena on luoda vähintään ihmismieleen ja -kognitioon verratavissa oleva kone – ja tietysti mielellään pyrkimys olisi synnyttää jopa ihmistä parempi keinoäly. 22)Haugeland, J. (1985). Artificial Intelligence: The Very Idea. Cambridge, MA: MIT Press 23)Jotkut filosofisesti vahvaan tekoälyyn suhtautuvat pitävät tekoälytutkimuksen lopullisena tavoitteena keinomielen/-älyn luomista, mutta kaikki vahvaan tekoälyyn tekoälytutkimuksen puolella uskovat eivät välttämättä edes esitä erillistä vaatimusta tietoisuudesta. Osalle siis riittää, että tekoäly on ihmistä yleisesti ottaen parempi useammassa erilaisessa tilanteessa/tehtävässä ja/tai tekoälyllä on riittävän “ihmismäisiä” piirteitä. Tekoälytutkijoiden ja (mielen)filosofien näkemys vahvasta tekoälystä on erilainen, mutta tekoälytutkija voi olla filosofisesti vahvan tekoälyn kannalla. Eugene Charniak ja Drew McDermott (1985) ovat aikanaan Artificial Intelligence -kirjassaan esittäneet, että “tekoälyn/[tekoälytutkimuksen] perimmäinen tavoite (josta olemme vielä erittäin kaukana) on rakentaa ihminen tai vaatimattomammin eläin”. 24)ks. Bringsjord, S. & Zenzen, M. (2003). Superminds: People Harness Hypercomputation, and More. Dordrecht, Hollanti: Kluwer Academic Publishers 25)Tekoälytutkimuksen rinnalla on kulkenut myös muita lähestymistapoja.

Näiden laajojen kattomääritelmien ja -lähestymistapojen lisäksi amerikkalaiset Stuart J. Russell ja Peter Norvig (2010) ovat klassisessa kirjassaan Artificial Intelligence: A Modern Approach esittäneet eri määritelmien jakamista neljään eri lähestymistapaan. Tekoälyllä voidaan siis tarkoittaa järjestelmiä, jotka:

  • ajattelevat ihmismäisesti (engl. thinking humanly)
  • toimivat ihmismäisesti (engl. acting humanly)
  • ajattelevat rationaalisesti (engl. thinking rationally)
  • toimivat rationaalisesti (engl. acting rationally) 26)Russell & Norvig 2010, 1-5

Russellin ja Norvigin lähestymistavassa tekoäly jakautuu 2×2-matriisiin, jossa yhdellä akselilla ovat ajattelu (mm. ajatteluprosessit, päättely, “koneen mieli”) ja toiminta (“koneen liikkeet”) ja toisella akselilla puolestaan ihmismäisyys (koneiden ja ihmisten välinen vertailu ja vastaavuus) ja rationaalisuus (ajattelun ja päättelyn oiket säännöt, loogisuus, tiedon esittäminen). 27)Martial Hebert on käynyt tarkemmin läpi Russellin ja Norvigin lähestymistapaa. Lopulta tekoälytutkimus on sekä tiedettä että insinööritiedettä. Pekka Orponen on jo vuonna 1998 huomauttanut, että “tekoälyn osa-alueet muuttuvat tavanomaiseksi tietotekniikaksi sitä mukaa kun ne saadaan hallintaan”. 28)Orponen, P. (1998). “Tietotekniikan perusteet: Tekoäly“. Opintomoniste

Onko uusi, kolmas tekoälytalvi jo tulossa?

1970-1980-luvuilla koettiin ensimmäinen niin sanottu tekoälytalvi. Myöhemmin 1980-luvun lopulta alkanut ja pitkälle 1990-luvulle jatkunut takatalvi näyttävät olevan enää muisto vain. 29)Knight, W. (2016). “AI Winter Isn’t Coming“. MIT Technology Review, 7.12.2016; Kinsey, L. (2017). “How to avoid another AI winter..?“. Project Juno AI, 14.1.2017 30)Kindberg, Tim (2017). “The Third AI Winter“. matter II media, 13.12.2017 Joidenkin mukaan elämme jopa tekoälykevättä, sillä rahoitusta erilaisille tekoälyhankkeille ja -yrityksille näyttää (ainakin toistaiseksi) löytyvän.

Oxfordin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Michael Wooldridge on viime vuonna julkaistussa AI Index 2017 -vuosiraportissa esittänyt pelkonsa mahdollisesti tuloillaan olevasta lievästä tekoälyn takatalvesta:

“Tällä hetkellä on selvästi tekoälykupla. Kysymys, jonka tämä raportti herättää minussa, on: Räjähtääkö kupla (vrt. 1996-2011 dotcom-kupla) vai tyhjeneekö se hiljalleen ja kun tämä tapatuu, mitä jää jäljelle? Suurin pelkoni on, että näemme vielä uuden tekoälytalven, joka johtuu tällä hetkellä tapahtuvien suurten odotusten siivittämien investointien [aiheuttamista] pettymyksistä. [Maailmalla] on paljon puoskareita ja käärmeöljykauppiaita, jotka ovat melko tyytyväisiä myydäkseen mitä tahansa tekemäänsä tekoälynä. Minussa aiheuttaa turhautumista se, että lehdistö antaa mielellään ilmaista näkyvyttä tekoälyä koskeville näkemyksille, joita minä pidän parhaimmillaan perusteettomina, pahimmillaan täysin hourupäisinä.” 31)käännös: TB 32)s. 66 33)Lipton, Z. C. (2017). “The AI Misinformation Epidemic“. Approximately Correct, 28.3.2017

Professori Wooldrige jatkaa pohdintaansa:

“Toisin sanoen mielestäni nykyisen tekoälykuplan alla on substanssia ja suuryritykset ymmärtävät nyt, miten tekoälytekniikoita käytetään tehokkaasti. En usko, että näemme tekoälytalven kaltaista takaiskua ja asiantuntijajärjestelmäbuumin loppua, koska nykyisen tekoälykuplan alla on todistettavaa substanssia ja todellista edistystä.” 34)s. 67, käännös: TB 35)Marvin Minsky ilmaisi vuonna 2006 järjestetyssä AI@50-konferenssissa huolensa siitä, ettei tekoälytutkimuksen virheistä ja ongelmista keskustella riittävästi.” Ks. Moor (2006) 36)ks. myös Tran, D. (2017). “Why the AI Hype Train is Already off the Rails and Why I’m Over AI Already“. Build to Adapt, 18.8.2017

Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt myös suomalaisen SC5-yhtiön data science -asiantuntija Max Pagels. Pagelsin on todennut tekoälyn olevan paljon muutakin kuin koneoppimista, syväopiminen on vain yksi oppimisalgoritmi muiden joukossa ja neuroverkot ja syväoppiminen eivät opi samalla tavoin kuin ihmiset.

Max Pagelsin mukaan vastuu uusien tekoälytalvien estämisestä kuuluu osiltaan myös tekoälyn parissa työskenteleville:

“Mutta jos me emme tekoälyammattilaisina korjaa väärinkäsityksiä, tai vielä pahempaa, mielikuvamarkkinoimme tekoälyä itse, lopputuloksena on vain valtava määrä pettymyksiä. [Tekoäly]kentällä on aiemmin koettu kauheita tekoälytalvia, eikä meillä ole varaa uuteen [tekoälytalveen].” 37)käännös: TB 38)ks. Novella, S. (2017). “What Is Artificial Intelligence“. Neurologica Blog, 17.10.2017 39)RPA eli ohjelmistorobotiikka ei ole tekoälyä, mutta RPA voi toki hyödyntää koneoppimista. 40)Onko tekoäly jotain uutta ja ihmeellistä?

Talvikaudet eivät kuitenkaan Nick Bostromin (2014) ja Paco Nathanin (2016) mukaan olleet aivan niin synkkiä kuin joskus annetaan ymmärtää. 41)McDermott, D., Waldrop, M. M., Schank, R., Chandrasekaran, B., McDermott, J. (1985). “The Dark Ages of AI: A Panel Discussion at AAAI-84“. AI Magazine 6(3): 122-134 Bostromin (2014) mukaan GOFAI eli Good Old-Fashioned Artificial Intelligence -lähestymistavan haastoivat muun muassa neuroverkot ja geneettiset algoritmit, joiden myötä kiinnostus tekoälyä kohtaan heräsi uudelleen eloon.

Vuosia kestäneiden talvikausien aikana tekoälytutkijat loivat Gary Yangin mukaan uusia käsitteitä – koneoppiminen, informatiikka, tietämyspohjaiset järjestelmät ja hahmotunnistus – asemoidakseen itsensä ja ennen kaikkea tutkimuskentän uudelleen. 42)vrt. Tekoäly (AI) -keskusteluryhmässä tekoäly vs. koneoppiminen -aiheesta käyty keskustelu. Yangin mukaan tekoälytalvien synty ja kehitys muistuttaa Gartnerin hypekäyrästä. Kuvio 1 havainnollistaa yleistasolla tekoälytutkimuksen talvikausia, joiden aikana tekoäly menetti hetkellisesti hohtonsa, tutkijat rahoituksensa ja ihmiset kiinnostuksensa tekoälyä kohtaan.

Kuvio 1. Tekoälyn historia 1950-luvulta näihin päiviin. Tekoälytalvien ajoittamittaminen riippuu näkemyksestä. (Lähde: Team Finland Future Watch Report, muokattu)

Tilanne näyttää tällä hetkellä olevan aivan toisenlainen, vaikka erilaisia rajoitteita ja haasteita toki on vielä runsaasti. Tekoälytalvista jaksetaan muistuttaa, mutta niiden vaikutukset näyttävät usein unohtuneen.

Tässä on vain muutama esimerkki yksistään helmikuun kuudentena päivänä julkaistujen moninaisten tekoälyä käsittelevien juttujen otsikoista:

Onko lakimiesammatilla ja lakimiehillä tulevaisuutta? (Lakimiesliiton blogi, 6.2.2018)

Lukijalta: Työttömien aktivoinnissa unohdetaan tekoälyn vaikutus (Etelä-Saimaa, 6.2.2018)

Why AI won’t take your job (CIO, 6.2.2018)

Job automation will hurt women first but will ultimately hurt men more (Quartz, 6.2.2018)

AI Just Learned How to Boost the Brain’s Memory (Wired, 6.2.2018)

Financial services set to be first in the firing line of automation (The Actuary Predictions, 6.2.2018)

Why Ethical Robots Might Not Be Such a Good Idea After All (IEEE Spectrum, 6.2.2018) 43)ks. Tekoäly (AI) -ryhmäläisen maininta tästä varsin mielenkiintoisesta tutkimusjulkaisusta ja siitä kirjoitetusta artikkelista.

Tekoälyyn liittyen katsoin viime viikolla hyvin ajankohtaisen uuden dokumentin Netflixistä. Kyse oli tietysti AlphaGosta, jossa – yllätys, yllätys – käsiteltiin monipuolisesti Googlen nykyisin omistavan DeepMindin kehittämän AlphaGo-tietokoneohjelman taivalta. AlphaGo keskittyy maaliskuussa 2016 koko maailmaa puhutelleeseen Lee Sodolin ja AlphaGon väliseen moniotteluun. AlphaGo voitti Sodolin neljä kertaa viidestä. Dokumentti käy mielenkiintoisella tavalla läpi AlphaGon kehityskulkua ja nostaa esille myös joitakin mielenkiintosiia havaintoja. Dokumentin aikana ilmenee muun muassa se, että ihmispelaajat ovat tapojensa orjia. AlphaGon voitto ihmispelaajasta sai aikaan valtavasti keskustelua ympäri maailmaa.

Elämme Klaus Schwabin mukaan neljättä teollista vallankumousta, joka eroaa aiemmista teollisista vallankumouksista nopeudeltaan, kooltaan ja vaikutuksiltaan. Neljäs teollinen vallankumous muuttaa Schwabin mukaan ihmistä itsestään, jonka myötä voi syntyä uusi renessanssi. Viimeisen muutaman vuoden aikana tekoälykeskustelussa ovat vilahdelleet niin syväoppiminen, robottiautot kuin myös Googlen avoimen lähdekoodin TensorFlow -ohjelmistokirjasto 44)AlphaGon lisäksi kannattaa katsoa The International 2017 -pelitapahtumassa esiintynyt OpenAIn kehittämää Dota 2 -tekoälybottia käsittelevät videot. Hämmentyneet huippupelaajat ja Dendi vs. OpenAI-botti ovat katsomisen arvoisia. Eri toimialojen välillä näyttää lisäksi olevan merkittäviä eroja tekoälypanostuksissa, mutta jo nyt edelläkävijät näyttävät hyötyneen ennakoivista panostuksistaan.

Tekoälystä ja sen hyödyntämisestä on käyty ympäri maailman vilkasta keskustelua viimeiset viisi, kuusi vuotta. Suomessa on hiljattain ilmestynyt lukuisia tekoälyä, koneoppimista ja robotiikkaa käsitteleviä kirjoja. Viime vuonna ilmestyi Illinoisin yliopiston dosentin Pentti O. A. Haikosen Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House) ja Helsingin yliopiston kieliteknologian professorin Timo Honkelan Rauhankone: Tekoälytutkijan testamentti (Gaudeamus). Hiljattain on lisäksi ilmestynyt myös käytännönläheisempi Finch Finlandin maajohtajan Antti Merilehdon Tekoäly: Matkaopas johtajalle (Alma Talent). Janne Jääskeläinen on myös koonnut laajan kokoelman tekoälyä käsitteleviä kirjoja, henkilöitä ja linkkejä. 45)Matematiikasta kiinnostuneille on lisäksi tarjolla Jyväskylän yliopiston Heli Tuomisen monipuolinen opintomoniste.

Tekoälystä ovat julkisuudessa puhuneet ulkoimalla niin kosmologi Stephen Hawking 46)Tekniikan Maailma (2017). “Stephen Hawking varoittaa: Tekoäly voi syrjäyttää ihmiset ja kehittyä paremmin suoriutuvaksi elämänmuodokseen“. Tekniikan Maailma, 2.11.2017 kuin Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa Suomessa 47)Kasvuryhmä (2017). “KASKI17 – Risto Siilasmaa: Kotitehtävä: Opi ymmärtämään tekoälyä vuonna 2017“. Youtube, 3.11.2017; Nokia (2017). “Risto Siilasmaa on Machine Learning“. Youtube, 11.11.2017; Lähteenmäki, P. (2017). “‘Jos tekoäly saisi ihmisen tai edes kissan älyn kaltaista älykkyyttä’ – Risto Siilasmaa opiskelee kiinaa sekä tekoälyä ja haluaa tekoälyoppiin koko Suomen“. Talouselämä, 29.10.2017 kuin lukemattomat muut tutkijat, yritysjohtajat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat. 48)KPMGn hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan suurin yritysjohtajista ei luota organisaatioidensa kykyyn hyödyntää uutta teknologiaa.

Esimerkiksi näkemykset tekoälyn vaikutuksista työelämään vaihtelevat suuresti: osa sanoo, että tekoäly ja robotit eivät sittenkään ehkä viekään kaikkea työtä, mutta ne kuitenkin muuttamat monin eri tavoin ihmistyötä ja työelämää. Toistaiseksi, kuten Accenture Suomen teknologiajohtaja Tomas Nyström on huomauttanut, toistaiseksi tekoälyn avulla voidaan lähinnä vapauttaa ihmisiä tylsistä hommista (esim. IT-tukipyynnöt), skaalaamaan aiemmin paljon ihmistyötä vaatinutta tekemistä (esim. asiakaspalvelu), auttamaan ihmisiä monimutkaisessa päättelyssä (esim. nuoret lääkärit) ja toimimaan fiksummin (esim. sijoittaminen). 49)Brynjolfsson, E., Rock, D & Syvers, C. (2018). “Unpacking the AI-Productivity Paradox“. MIT Sloan Management Review / Frontier Blog, 16.1.2018; Rao, A. S. & Verweij, G. (2017). “Sizing the prize What’s the real value of AI for your business and how can you capitalise?“. PwC

Viime vuoden lokakuun lopussa joukko suomalaisia luovutti elinkeinoministeri Mika Lintilälle Tekoälyaika Suomessa -raportin. 50)ks. Yrityskatsaus: Suomi tekoälyajan kynnyksellä Ryhmän raportti esittää kahdeksan suositusta Suomen nostamiseksi tekoälyn kärkimaaksi. Vain muutamaa päivää myöhemmin Helsingin yliopistolla järjestettiin monitieteellinen Tekoäly & Filosofia -tapahuma, jossa tekoälyä lähestyttiin niin kognitiotieteen, filosofian kuin myös kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Aiemmin VTT oli julkaissut omat ehdotuksensa tekoälyn avulla tapahtumaan tuoton ja tehokkuuden loikkaan. Vain kuukautta myöhemmin suomalainen sijoituspalveluyhtiö FIM toi markkinoille Pohjoismaiden ensimmäisen “100-prosenttisesti tekoälyyn perustuva sijoitusrahaston“.

Miksi tekoälystä puhutaan niin paljon juuri nyt?

Muutama vuosi sitten Vesa Ilmariselta ja Kai Koskelalta ilmestyi monipuolisesti digitalisaatiota tarkasteleva kirja. Digitalisaatio: Yritysjohdon käsikirja (Talentum) käsittelee digitalisaatiota teknologian, asiakaskäyttäytymisen ja markkinoiden muurroksen näkökulmasta, mutta kirjassa ei juurikaan käsitellä tekoälyä; uusista älykkäistä laitteista, teollisesta internetistä, esineiden internetistä ja kaiken internetistä toki kerrotaan, mutta tekoäly mainitaan asiassa lähinnä ohimennen. Tekoäly, jonka esiinmarssi liittyy olennaisilta osin digitalisaatioon ja digitalisaatiota edesauttavaan digitalisoitumiseen, on digitalisaatioon verrattava käsitesekamelska. Jokainen viime vuosi näyttää olevan tekoälyn vuosi: 20142015, 2016, 2017, 2018, …, 2029 ja tietysti 2100. 51)Müller, V. C. & Bostrom, N. (2016). “Future Progress in Artificial Intelligence: A Survey of Expert Opinion“. Teoksessa Müller V. (eds), Fundamental Issues of Artificial Intelligence. Cham: Springer, 555-572; vrt. Etzioni, O. (2016). “No, the Experts Don’t Think Superintelligent AI is a Threat to Humanity“. MIT Technology Review, 20.9.2016; ks. myös Analysis of Müller and Bostrom 2016 52)Quora (2017). “Is AI over-hyped in 2017?“. Quora, 21.6.2017 Capgeminin mukaan vuoden 2018 pitäisi olla tekoälyhypen jälkeinen vuosi, joten toivotaan, ettei tuloksena ole uutta talvea.

Paypalin, Teslan ja SpaceXn perustaja Elon Musk on tiivistänyt käsityksensä tekoälytutkimuksen ja tekoälyn sovellutusten nykytilasta Edge.orgin (nyt poistetussa) kommentissa:

“Tekoälyn kehitysnopeus […] on uskomattoman nopeaa. Mikäli sinulla ei ole suoraa kosketusta Deep[M]indin kaltaisiin ryhmiin, sinulla ei ole aavistustakaan kuinka nopeaa [tekoälyn kehitys on] – [muutos] etenee lähes eksponentiaalisella vauhdilla.”

Baidun tieteellinen johtaja ja Stanfordin yliopiston dosentti Andrew Ng on verrannut tekoälyä sähkön kaltaiseen innovaatioon. “Minun on todella vaikea ajatella toimialaa, jonka en usko muuttuvan tekoälyn ansiosta seuraavien vuosien aikana”, Ng huomautti Insights by Stanford Business -nettijulkaisun haastattelussa viime vuonna. Vincent C. Müllerin ja Nick Bostromin tekoälykyselyyn vastanneet olivat varsin yksimielisiä siitä, mitkä edistysaskeleet vievät kohti ihmisen tasoista koneälyä. 53)Monet Müllerin ja Bostromin kyselyyn vastanneista pitivät ihmisen tasoisen koneälyn kehitystä todennäköisenä vuoteen 2040-50 ja erittäin todennäköisenä vuoteen 2075 mennessä. Superälyn kehitys veisi tämän pisteen jälkeen puolestaan 2-30 vuotta, joten supertekoäly olisi pessimistisimmässäkin skenaariossa olemassa jo noin vuonna 2100. Meillä on siis 80 vuotta aikaa valmistautua. Riittääkö se?

Ilmarisen ja Koskelan 54)Ilmarinen, V. & Koskela, K. (2015). Digitalisaatio: Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum, s. 23 mukaan digitalisaatiota voidaan “tarkastella yksittäisten yritysten [tai muiden organisaatioiden], markkinoiden ja toimialojen tasolla ja laajasti koko yhteiskunnan tasoilla”, jonka lisäksi digitalisaatio on heidän mukaansa noudattanut tähän mennessä kolmivaiheista kehityskaarta. Sama yleinen lähestymistapa pätee myös tekoälyyn, sen sovellutuksiin ja hyödyntämiseen: tekoälyn vaikutukset ilmenevät monilla eri tasoilla ja tekoälyn kehitys etenee vaiheittain. 55)UBS: “The Evolution of Artificial Intelligence Jotkut ovat puhuneet “älyräjähdyksestä“, sillä “vahvan” koneälyn esiinmarssi näyttää olevan ainakin joillekin vain ajan kysymys. 56)Kurzweil, R. (2005). The Singularity Is Near: When Humans Transcend Biology. New York, NY: Penguin; Bostrom, N. (2014). Superintelligence: Paths, Dangers, Strategies. Oxford: Oxford University Press; Barrat, J. (2013). Our Final Invention: Artificial Intelligence and the End of the Human Era. New York, NY: St. Martin’s Press; Tegmark, M. (2017). Life 3.0: Being Human in the Age of Artificial Intelligence. New York, NY: Alfred A. Knopf; Husain, A. (2017). The Sentient Machine: The Coming Age of Artificial Intelligence. New York, NY: Scribner

Tekoäly on aivan liian laaja ja tärkeä aihe jätettäväksi vain tulevaisuudentutkijoiden näkemysten, tietojenkäsittelytieteilijöiden tieteellisten julkaisujen ja konsulttien linjapaperien varaan. Tekoäly edustaa itselleni tuntematonta aiheitta, sillä tunnen tekoälykeskustelua lähinnä finanssialan digitalisaatiokeskustelujen ja opiskeluaikaisten tekoälyn filosofiaa ja mielenfilosofiaa käsittelleiden seminaarien ja artikkelien välityksellä. Viimeisen muutaman vuoden aikana olen pyrkinyt kuromaan umpeen tietämättömyttäni sekä lukemalla että kuuntelemalla itseäni fiksumpia. Jos edes osa niistä visioista, joista olen lukenut ja kuullut, toteutuu, maailma voi muuttua tavoilla, joita emme edes ymmärrä. Tekoälyyn liittyy tällä hetkellä suuri määrä toiveita, odotuksia ja haaveita, mutta tulevaisuus harvemmin on miellyttävä päiväuni tai kauhistuttava painajainen. Viimeisten vuosien aikana tapahtuneet tekoälytutkimuksen harppaukset johtuvat kone- ja syväoppimisen saralla saavutettujen läpimurtojen ansiota.

Tekoälyyn, koneoppimiseen ja syväoppimiseen liittyy monia väärinkäsityksiä, jotka johtuvat ennen kaikkea siitä, että kaltaisilleni peruspulliaisille moninaiset käsitteet ovat “sisällyksettömiä”. Ihmisten kykyä ymmärtää ja käsitteellistää teko- tai keinoälyä rajoittaa se, millaisia ennakkokäsityksiä populaarikulttuuri – erityisesti elokuvat ja kirjat – on meistä kullekin synnyttänyt. Samaan aikaan kun Helsingin Sanomat kertoo suomalaisten olevan huonosti perillä tekoälystä, Esko Valtaoja pohdiskelee supertekoälyn aiheuttamaa lopullista sukupuuttoa eli tekoälyn aiheuttamaa eksistentiaalista uhkaa. 57)Valtavirran tietojenkäsittelytieteilijät ja tekoälytutkijat näyttävät suhtautuvat supertekoälyn tai superälyn aiheuttamaan eksistentiaaliseen uhkaan vähättelevästi. 58)Kiinalaiset suhtautuvat tekoälyyn pääsääntöisesti varsin myönteisesti. Valtaosa ihmisistä ei välttämättä edes tiedä, mitä tekoäly on, mitä tekoäly tekee tai mihin tekoäly ehkä tulevaisuudessa pystyy, mutta tästä huolimatta useimpien asenteet näyttävät olevan jokseenkin myönteisiä, vaikka osa ihmisistä suhtautuukin tekoälyteknologiaan hieman epäilevästi. Tekoälyn kuitenkin uskotaan kiihyttävän merkittävästi talouskasvua tulevina vuosina.

Tekoälyn sovelluksia ja käyttökohteita tutkivat ja hyödyntävät yritykset ovat saaneet kuluneena muutamana vuotena runsaasti paikallista ja maailmanlaajuista mediahuomiota. Kyseessä on maailmanlaajuinen kilpailu, jossa palkintona voi olla miljardeja euroja. Jo aiemmin mainitsemani OpenAI ja DeepMind (Google/Alphabet) ovat saaneet osakseen valtavaa kiinnostusta, mutta näiden lisäksi myös muut GAFAA:t ovat olleet kiinnostuneita pienemmistä tekoäly-yrityksistä. Samaan aikaan myös Suomeen on syntynyt lukuisia pieniä tekoälyä tavalla tai toisella soveltavia kuten muun muassa Vainu, HeadaiHusky Intelligence, Silo.aiFimmicTalentAdoreGetJennyThe Curious AI Company, DAIN StudiosSmartly.io ja Aimeta. Suomessa muun muassa Yle, Sanoma, HUS 59)Vähäkainu, P. & Neittaanmäki, P. (2017). “Tekoäly terveydenhuollossa“. Jyväskylän yliopisto, Tieto, NordeaCargotec, Elisa, OP, Moventas, Kone, Wärtsilä, STT, DNA ja Vaisala ovat olleet uutisotsikoissa erilaisine tekoäly- ja koneoppimisharjoitteineen. Suuret ja pienet ohjelmisto- ja konsulttitalot – CGI, Accenture, Tieto, Solita, Fujitsu, Atos ja IBM muutamia mainitakseni – ovat myös tekoälykisassa vahvasti mukana.

Miksi kirjoittaa enää mitään tekoälystä?

En ole vielä ehtinyt tutustua hiljattain ilmestyneeseen suomenkieliseen tekoälyoppaaseen, mutta meistä jokainen tarvitsee enemmän tietoa ja ymmärrystä tekoälystä. Kyse ei todellakaan ole enää vain hypestä, vaan suurempi muutos on jo käynnissä. Siinä vaiheessa, kun jo suomalaisille tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille opetetaan taas kerran innokkaasti taustalla olevia matemaattisia rakenteita, jotain on tapahtunut. Google X:n ja Courseran perustaja Sebastian Thrun uskoo siihen, että tekoäly ja ihminen yhdessä muodostavat erityislaatuisen liiton.

Tavoitteeni ei ole nyt tai tulevaisuudessa kirjoittaa kovinkaan syvällisesti tekoälystä, koska minä en siihen todellakaan pysty. Tulevassa pidemmässä blogisarjassani en kirjoita sinulle, vaan kirjoitan ennen kaikkea itselleni. Putosin kelkasta jo varhain 2010-luvulla, joten nyt on hyvä aika päivittää hieman omaa tietämystään ja ennen kaikkea muodostaa hieman vahvempia näkemyksiä asioista. Vahvan tekoälyn aiheuttamat eksistentiaaliset uhat näyttäytyvät jopa suomalaisessa keskustelussa, mutta tällä hetkellä vielä tieteiskuvitelmilta vaikuttavien näkemysten rinnalle on syytä tuoda myös tasapainoisempaa, hitaampaa ajattelua. 60)Vakavimmin asian ottaa Suomessa todennäköisesti Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmä, jonka monitieteellinen päätutkija Michael Laakasuo on esiintynyt monilla eri areenoilla ja esittänyt Tekoäly & Filosofia -tilaisuuden loppupaneelissa tekoälyturvallisuustutkimuksen vakiinnuttamista Suomeen. Joidenkin tahojen mukaan kyse ei ole enää siitä, onko superälyn luominen mahdollista, vaan siitä, milloin “se” syntyy. Kuvio 2 selventää joitakin asioita, joita järkevän ihmisen pitää huomioida, kun tekoälystä ja superälystä keskustellaan. Kyse ei siis enää todellakaan ole siitä, että voidaanko tuottaa mekaaniset aivot, vaan siitä, miten tällaiseen (epätodennäköiseen?) tapahtumaan pitää valmistautua.

Kuvio 2. Tekoälyyn liittyvät harhaluulot ja tosiasiat (Lähde: Future of Life Institute)

Tällekin vuodelle on jo povattu monenlaista tapahtuvaksi tekoälyn saralla. Tekoälytutkimuksen ja tekoälyn erilaisten sovellusten rintamalla on jo ehtinyt tapahtua paljon ja monenlaisia asioita voi vielä tapahtua tänä vuonna. 61)ks. Hutson, M. (2018). “Missing data hinder replication of artificial intelligence studies“. Science, 15.2.2018

Seuraavat tekoälyä koskeva kirjoitukseni tulevat olemaan vähintään yhtä pitkiä ja puuduttavia kuin tämä, mutta toivon, että niistä on kuitenkin sinulle jotain hyötyä omalla tutkimusmatkallasi. Seuraavissa kirjoituksissani pyrin vielä hieman selventämään tekoälykeskusteluun liittyvää käsitesekamelskaa, syventää hieman ymmärrystäni tekoälyn (lähi)historiasta ja esittämään ajatuksiani siitä, miksi tekoälykeskustelu on juuri nyt niin ajankohtaista ja miten sen on ennakoitu vaikuttavan työelämään ja millaisia näkemyksiä yritysjohdolla on tekoälystä. 62)Kolbjørnsrud, V., Amico, R. & Thomas, R. J. (2016). “The promise of artificial intelligence: Redefining management in the workforce of the future“. Accenture; Uimonen, R. (2016). “Effects of workforce transformation on responsibilities, roles and business development of Finnish pension companies“. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu; Rintamäki, K. (2017). “Digitalisaation vaikutukset työeläkevakuutusyhtiöiden esimiesten osaamistarpeisiin (Case Elo)“. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tämän jälkeen tarkastelen todennäköisesti hieman laajemmin tekoälytutkimuksen kenttää, esitän ehkä joitakin (liike)taloustieteellisiä ajatuksia Antti Merilehdon jo useamman kerran mainittuun kirjaan viitaten ja jos minulla on joskus loppuvuodesta aikaa, käyn erilaisin esimerkein läpi ympäri maailmaa – tai siis melkein kaikkihan tapahtuu jossain päin Yhdysvaltoja 63)Tai sitten ei. Venäjä ja Kiina tulevat kovalla sykkeellä (kaukaa?) perästä. – erilaisia julkisuudessa esillä olleita tapaus- ja käyttöesimerkejä. 64)Kiina näyttää haluavantekoälyn suurvallaksi. Ehkä kaikki on valmista joskus vuonna 2025 – siis jos mitään ihmeellistä ei tapahdu – vedän jotain sekavista ajatuksenjuoksuistani lopulta yhteen.

Ai niin… tietysti. Unohdin täysin Google-hakuni. Googlella löytyy hakusanalla tekoäly noin 530 000 osumaa, koneoppiminen noin 114 000 osumaa, neuroverkko tuotti hieman vajaat 27 000 osumaa ja syväoppiminen noin 9000 osumaa. Superäly ja supertekoäly tuottivat molemmat hieman yli 1500 osumaa. Hakusanapareilla tekoäly on uhka tai tekoäly on mahdollisuus löytyy hieman noin 90 000 osumaa. 65)Eri muodoille toki löytyy enemmän osumia, mutta uskotaan nyt näitä tuloksia.

Jos sinulla on mielenkiintoisia lukusuosituksia tai muita pohdintoja tekoälyyn liittyen, niin jätä kommentti alle.

Kuvalähde: DigitalMajority on Foter.com / CC BY-NC-SA

References   [ + ]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *