Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Rahan kehitys (3/4)
Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Väärinkäsitykset, todelliset riskit ja päätös (4/4)
Tämän artikkelisarjan aiemmista osista suurin osa keskittyi Bitcoinin rahamaiseen luonteeseen. Nyt voimme käsitellä joitakin yleisimmistä Bitcoinia koskevista väärinkäsityksistä. Bitcoin on kupla Bitcoinilla, kuten kaikilla markkinapohjaisilla rahahyödykkeillä, on rahallinen preemio. Rahallinen preemio on se, mikä on aiheuttanut arvostelua siitä, että Bitcoin on “kupla”. Kaikilla rahahyödykkeillä on kuitenkin rahallinen palkkio. Itse asiassa juuri tämä palkkio (kysyntähinnan ylittävä käyttö) on kaikkia rahoja määrittelevä piirre. Toisin sanoen raha on aina ja kaikkialla kupla. Paradoksaalisesti rahahyödyke on sekä kupla että sitä voidaan aliarvostaa, jos rahahyödyke on varhaisessa vaiheessa tullakseen käytetyksi rahana. Bitcoin on liian epävakaa Bitcoinin volatiliteetti eli hinnanvaihtelu johtuu sen nuoruudesta. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana Bitcoin käyttäytyi senttiosakkeen tavoin, ja kuka tahansa suurostaja – kuten Wiklevossin kaksoset – saattoi aiheuttaa suuren hintapiikin. Bitcoinin volatiliteetti on vähentynyt suhteessa sen vuosien varrella lisääntyneeseen käyttöönottoon ja likviditeettiin. Kun Bitcoin saavuttaa kullan markkina-arvon, sen hinnanvaihtelu on samaa luokkaa. Kun Bitcoin ylittää kullan markkina-arvon, sen volatiliteetti laskee tasolle, joka tekee…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Luomiskertomus ja rahan synty (1/4)
Bitcoinin valoisa tulevaisuus saattoi näyttää itsestäänselvyydeltä vuonna 2017, kun bitcoinin hinta nousi uusiin huippuihinsa. Bitcoinin valoisasta tulevaisuudesta ei tarvinnut tuolloin erikseen mainita. Vaihtoehtoisesti voi tuntua typerältä sijoittaa sellaiseen digitaaliseen omaisuuserään, joka ei ole minkään hyödykkeen tai valtion takaama ja jonka hinnan nousu on saanut jotkut vertaamaan sitä tulppaanimaniaan tai vuosituhannen vaihteen IT-kuplaan. Kumpikaan ei ole totta. Bitcoinin tulevaisuus näyttää vastustamattoman valoisalta, mutta se on kaukana ilmeisestä. Bitcoiniin sijoittamiseen liittyy huomattavia riskejä, mutta kuten osoitan, mahdollisuudet ovat edelleen valtavat. Luomiskertomus Maailman historiassa ei ole ollut koskaan mahdollista siirtää arvoa kaukaisten kansojen välillä turvautumatta luotettavaan välittäjään, kuten pankkiin tai valtioon. Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto, jonka henkilöllisyyttä ei vieläkään tiedetä, julkaisi yhdeksänsivuisen ratkaisun pitkäaikaiseen tietojenkäsittelytieteen ongelmaan, joka tunnetaan bysanttilaisen kenraalin ongelmana. Nakamoton ratkaisu ja siihen perustuva järjestelmä – Bitcoin – teki ensi kertaa mahdolliseksi arvon siirtämisen nopeasti, suurten etäisyyksien välillä, täysin luottamuksettomalla tavalla. Bitcoin luomisen seuraukset ovat niin syvällisiä sekä taloustieteelle että tietojenkäsittelytieteellä,…
Miksi lohkoketju on hankala
Pöhinä lohkoketjun ympärillä on valtavaa. Lohkoketjupöhinä sanoo, että lohkoketju tulee nyt Ratkaisemaan eriarvoisuuden Tekee kaikesta datasta ikuisesti turvallista Tekee kaikesta paljon tehokkaampaa ja luottamuksetonta Pelastaa vauvat kuolemalta Mikä ihme lohkoketju edes on? Voiko se todella tehdä nämä kaikki asiat? Voitko lohkoketju tuoda jotain mahtavaa niinkin erilaisille teollisuuden aloille kuin terveydenhuoltoon, rahoitukseen, toimitusketjujen hallintaan ja musiikintekijöiden oikeuksiin? Eikö Bitcoinin kannattaminen tarkoita sitä, että kannatat myös lohkoketjua? Kuinka voit sanoa olevasi Bitcoinin puolesta, mutta samalla et kuitenkaan puhu hyvää sen taustalla olevasta teknologiasta? Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan suureen osaan näistä kysymyksissä tarkastelemalla sitä, mitä lohkoketju on ja mikä tärkeintä, mitä se ei ole. Mitä on lohkoketju? Tutkiaksemme joitakin näistä väitteistä, meidän on määriteltävä, mitä lohkoketju on ja tästä asiasta on paljon sekaannusta. Monet yritykset käyttävät sanaa “lohkoketju” tarkoittaessaan jonkinlaista taianomaista laitetta, jonka data ei koskaan ole väärässä. Tällaista laitetta ei tietenkään ole olemassa, ainakaan silloin, kun reaalimaailma otetaan huomioon. Joten mikä on…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Hyvän arvon säilyttäjän ominaisuudet (2/4)
Arvon säilyttäjien kilpaillessa keskenään, arvon säilyttäjän erityiset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi sen, että hyvä arvon säilyttäjä kykenee ajamaan toisen ulos markkinoilta rajahyötyjen ja -kustannusten perusteella. Tämän kehityksen myötä paremman arvon säilyttäjän kysyntä kasvaa ajan myötä. Vaikka monia hyödykkeitä on käytetty arvon säilyttäjinä tai ”esirahoina”, tietyistä ominaisuuksista on tullut erityisen kysyttyjä ja näillä ominaisuuksilla varustetut hyödykkeet ajoivat kilpailijat ulos markkinoilta. Ihanteellinen arvon säilyttäjä on: Kestävä: hyödyke ei saa olla helposti pilaantuva tai helposti tuhottava. Tästä syystä vehnä ei ole ihanteellinen arvon säilyttäjä Kannettava: hyödykkeen on oltava helposti kuljetettavissa ja varastoitavissa, jotta sen voi pitää turvassa katoamiselta tai varkauksilta ja helpottaa kaupankäyntiä pitkillä välimatkoilla. Täten lehmä vähemmän ihanteellinen kuin kultainen rannekoru. Vaihdettava: hyödykkeen tietyn esiintymän tulisi olla vaihdettavissa toiseen yhtä suuressa määrin. Ilman vaihdettavuutta kohtaanto- eli tarpeiden samanaikaisuuden puuttumisen ongelmaa ei voida ratkaista. Täten kulta on timantteja parempi, sillä timantit ovat muodoltaan ja laadultaan epätasaisia. Todennettava: hyödykkeen on oltava helppoa tunnistaa ja todentaa…
Miksi lohkoketju ei ole vastaus
Jatkuvan myytin mukaan lohkoketjuteknologia on upouutta ja josc vain tälle teknologialle annettaisiin riittävästi aikaan, niin joku tekisilohkoketjuteknologialla jotain muutakin hyödyllistä kuin rahaa. 1)Suom. huom. – vrt. Bitcoin Tätä kutsun “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymäksi ja tässä artikkelissa aion hälventää myyttiä, jonka mukaan lohkoketjun käyttötapaukset ovat aivan nurkan takana, lohkoketjuteknologia lisää kaiken hajautuneisuutta ja että lohkojetju olisi jonkinlaista vallankumouksellista teknologiaa. 2)Suom. huom. – Kuuntele What Bitcoin Did -podcastin jakso, jossa Jimmy Song kertoo lohkoketjua ja lohkoketjupuhetta koskevista ajatuksistaan. “Lohkoketju, ei Bitcoin” on jo viisi vuotta vanha Yritysten pakkomielle lohkoketjua kohtaan sai alkunsa vuonna 2014 pian sen jälkeen, kun Bitcoin päätyi yritysten tutkalle. Sen sijaan, että yritykset kiinnittäisivät huomiota mullistavaan, innovatiiviseen, hajautettuun ja digitaalisesti niukkaan rahaan, eli Bitcoiniin, ne päättivät ottaa Bitcoin-ohjelmiston käsitteet hyötykäyttöön ja kutsuivat sitä “lohkoketjuksi”. Tällöin syntyi useita toimialaryhmittymiä, kuten Hyperledger ja R3, sekä yrityksiä, kuten Digital Asset Holdings, jotka yrittivät luoda markkinan tämän teknologian ympärille. Näille toimijoille oli yhteistä…
Kryptovarat ovat sitä mitä ne ovat
Karlo Kaukon Kauppalehdessä ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen “Kryptovaluutat ovat fiat-rahaa puhtaimmillaan“. Käsittelen kirjoituksessa useimpia Kaukon esittämiä ajatuksia ja väitteitä. Kirjoituksessa ei ole lähteitä ja lähdeviittauksia, koska ajattelin ensin lähettää vastineen Kauppalehteen. Kirjoituksesta tuli kuitenkin hieman liian pitkä ja jankkaava, joten voit lukea vastineeni alta. Kritiikistä huolimatta pidän Kaukon kirjoitusta myönteisenä kehityksenä laajaa ja varsin monimutkaista aihetta koskevassa keskustelussa. 1)Aleksi Grym aiemmin kirjoittanut aiemmin laajemman kriittisen digitaalisia valuuttoja koskevan katsauksen “The great illusion of digital currencies“. Lisäksi kannattaa lukea läpi Grymin syyskuussa pitämän esityksen kalvot. Uuden käsitteen, kryptovarat, tuominen keskusteluun on huomionarvoista, sillä olen aiemmin kuullut puhuttavan lähinnä kryptovaluutoista, erilaisista rahakkeista ja kryptovarallisuudesta. Kryptovarat on parempi termi. — Karlo Kauko nosti Debatti-kirjoituksesssaan (KL 1.10.) esille useita mielenkiintoisia seikkoja bitcoiniin ja kryptovaroihin liittyen. Hän esitti lisäksi lukuisia väitteitä, mutta niiden perustelut jäivät puolitiehen. Kaukon mukaan kryptovarat ovat fiat-varallisuutta, koska niiden arvo ei hänen mukaansa perustu mihinkään muuhun kuin uskoon. Kauko niputti kaikki kryptovarat yhteen, vaikka…
Tietosuoja-asetus tuntuu aivan mahtavalta!
Sain huhti-toukokuussa miljoonien suomalaisten tavoin lukemattomia sähköposteja, tekstiviesti-ilmoituksia ja kirjeitä siitä, miten lähes kaikki organisaatiot kaikkialla rakastavat minua, arvostavat yksityisyyttäni ja haluavat jatkossakin olla minuun yhteydessä. Roskapostitulva vaikutti hetken aikaa lähes loputtomalta. Tietosuoja-asetus ei siis todellakaan ole tuntunut mahtavalta, mutta sen nyt varmaan tajuaa jo otsikostakin. Lukuisat sähköpostit, kirjeet ja tekstiviestit huusivat hoosiannaa siitä, miten hienoa oli, että GDPR eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee voimaan ja kuinka 25. toukokuuta voimaanastunut tietosuoja-asetus tekisi minusta aiempaa tärkeämmän ja merkittävämmän asiakkaan, jäsenen tai kuluttajan kaikissa mahdollisissa suhteissa. Henkilötietojani käsiteltäisiin kuulemani mukaan lainmukaisesti, kohtuullisesti ja läpinäkyvästi, tietoni minimoitaisiin, säilytystä rajoitettaisiin ja tietojani käsiteltäisiin etukäteen ilmoitetussa käyttötarkoituksessa. Minulle oli siitä kerrottu, kuinka tietosuoja-asetuksen kolmannesta luvusta löytyisivät kaikki rekisteröidyn oikeudet aina tarkastusoikeudesta oikeuteen vastustaa automaattsta päätöksentekoa ja profilointia. Joku sattui joskus jopa mainitsemaan, että tietosuojaloukkauksistakin olisi kiva saada ainakin silloin tällöin tietoa. Yleistä tietosuoja-asetusta markkinointiin suomalaisille ja muille luottamuskysymyksenä, jonka myötä henkilötietojen keräämistä pitäisi tehdä vain “tiettyä, nmenomaista ja laillista tarkoitusta…
Eurooppalaisen kyberimperialismin alkusoitto – tai miksi tietosuoja-asetus ei ole ilmainen lounas
Euroopan unionin tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2016 ja sitä on sovellettu käytännössä maailmanlaajuisesti siirtymäajan päätyttyä 25.5.2018. 1)Kirjoituksen otsikko tulee amerikkalaisen Styxhexenhammer666-nimimerkin hiljattain julkaisemasta Youtube-videosta, jossa hän kritisoi EU:n valmisteilla olevan tekijänoikeusdirektiivin 13 artiklaa. Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on ollut hyvin haastavaa lähes kaikille yrityksille ja organisaatioille toimialaan katsomatta, sillä lähes jokainen toimija käsittelee tavalla tai toisella henkilötietoja. Uutisista olemme kuulleet ja lukeneet, että Yhdysvalloissa EU-alueen kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse tiettyihin verkkopalveluihin, työntekijän oikeudet omiin tietoihinsa kohentuvat merkittävästi ja uusi tietosuojalainsäädäntö aiheuttanee päänvaivaa myös jatkossa. 2)Olen aiemmin kirjoittanut muutamia tietosuoja-asetusta koskevia yleistajuisia artikkeleita. Uskoin aiemmin jokseenkin vahvasti siihen, että uusi yhtenäinen tietosuoja-asetus on mahdollista kääntää yritysten liiketoimintaeduksi (ja uskon tähän jossain määrin vieläkin) ja asiakkaiden hyväksi, mutta mitä enemmän olen lukenut valtavirran tietosuojahehkutuksesta poikkeavia näkemyksiä, sen varmempi olen siitä, että tietosuoja-asetuksella ja sen vaihtelevilla kansallisilla tulkinnoilla voi olla pidemmällä aikavälillä monenlaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitteillä oleviin uusiin teknologioihin ja datavetoiseen liiketoimintaan. Ympäröivä maailma yksinkertaisesti muuttuu aivan eri…
Kirja-arvio: Talouskuri: Vaarallisen opin historia (Mark Blyth)
Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…