Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Väärinkäsitykset, todelliset riskit ja päätös (4/4)

Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Väärinkäsitykset, todelliset riskit ja päätös (4/4)

Tämän artikkelisarjan aiemmista osista suurin osa keskittyi Bitcoinin rahamaiseen luonteeseen. Nyt voimme käsitellä joitakin yleisimmistä Bitcoinia koskevista väärinkäsityksistä.

Bitcoin

Bitcoin on kupla

Bitcoinilla, kuten kaikilla markkinapohjaisilla rahahyödykkeillä, on rahallinen preemio. Rahallinen preemio on se, mikä on aiheuttanut arvostelua siitä, että Bitcoin on “kupla”. Kaikilla rahahyödykkeillä on kuitenkin rahallinen palkkio. Itse asiassa juuri tämä palkkio (kysyntähinnan ylittävä käyttö) on kaikkia rahoja määrittelevä piirre. Toisin sanoen raha on aina ja kaikkialla kupla. Paradoksaalisesti rahahyödyke on sekä kupla että sitä voidaan aliarvostaa, jos rahahyödyke on varhaisessa vaiheessa tullakseen käytetyksi rahana.

Bitcoin on liian epävakaa

Bitcoinin volatiliteetti eli hinnanvaihtelu johtuu sen nuoruudesta. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana Bitcoin käyttäytyi senttiosakkeen tavoin, ja kuka tahansa suurostaja – kuten Wiklevossin kaksoset – saattoi aiheuttaa suuren hintapiikin. Bitcoinin volatiliteetti on vähentynyt suhteessa sen vuosien varrella lisääntyneeseen käyttöönottoon ja likviditeettiin. Kun Bitcoin saavuttaa kullan markkina-arvon, sen hinnanvaihtelu on samaa luokkaa. Kun Bitcoin ylittää kullan markkina-arvon, sen volatiliteetti laskee tasolle, joka tekee siitä sopivan laajasti käytettynä vaihdannan välineenä. Kuten aiemmin todettiin, Bitcoinin rahallistuminen tapahtuu Gartnerin hypejaksojen sarjan tuloksena. Volatiliteetti on alhaisimmillaan hypekäyrän tasankovaiheen aikana ja korkeimmillaan odotusten huipussa ja hypejakson romahdusvaiheessa. Jokaisen hypejakson aikana volatiliteetti on aiempaa alhaisempi, koska markkinoiden likviditeetti on lisääntynyt.

Transaktio- eli siirtomaksut ovat liian korkeat

Viimeaikainen kritiikki Bitcoin-verkkoa vastaan on se, että bitcoinien siirtopalkkioiden kasvu tekee Bitcoinista sopimattoman maksujärjestelmäksi. Siirtopalkkioiden nousu on kuitenkin tervettä ja odotettavissa. Siirtopalkkiot ovat niitä kustannuksia, joita bitcoinlouhijoille maksetaan siirtotapahtumien vahvistamiseksi verkon turvaamiseksi. Louhijoille voidaan maksaa siirtopalkkioin tai lohkopalkkioin, jotka ovat bitcoinin nykyomistajien louhijoille maksamaa inflaatiomuotoista tukea.

Kun otetaan huomioon Bitcoinin kiinteä tarjonta-aikataulu – rahapolitiikka, joka tekee siitä ihanteellisen arvon säilyttäjän – lohkopalkkiot laskevat lopulta nollaan ja verkko on viime kädessä turvattava siirtopalkkioin. Verkko, jossa palkkiot ovat ”alhaiset”, on turvaton ja ulkoiselle sensuurille altis verkko.  Bitcoinin vaihtoehtojen alhaisia palkkioita kehuskelevat kuvaavat tietämättään näiden niin sanottujen vaihtoehtoisten kryptovaluuttojen (engl. alt-coins)  heikkoutta.

Bitcoinin ”korkeisiin” siirtomaksuihin kohdistuvan kritiikin erityinen syy on usko siihen, että Bitcoinin pitäisi olla ensisijaisesti maksujärjestelmä ja vasta myöhemmin arvon säilyttäjä. Tämä uskomus asettaa kärryn hevosen eteen, kuten näimme rahan syntyä käsitellessämme. Vasta sen jälkeen, kun Bitcoinista on tullut vakaasti arvon säilyttäjä, se voi toimia vaihdon välineenä eli maksuvälineenä. Lisäksi, kun bitcoinin kaupankäynnin vaihtoehtoiskustannukset ovat sillä tasolla, jolla se soveltuu vaihdon välineeksi, suurin osa bitcoinsiirroista ei tapahdu itse Bitcoin-verkossa, vaan huomattavasti edullisemmissa ”toisen kerroksen” verkoissa. Toisen kerroksen verkot, kuten Salamaverkko (engl. Lightning Network), ovat nykyaikainen vastine  vekseleille eli määrännäisvelkakirjoille, joita käytettiin kullan omistusoikeuksien siirtämiseen 1800-luvulla. Pankit käyttivät määrännäisvelkakirjoja, koska vekselit takaavien metallirahojen siirtäminen oli paljon kalliimpaa kuin kultaa edustaneen paperilapun siirtäminen. Toisin kuin velkakirjat, Salamaverkko tekee mahdolliseksi bitcoinien siirtämisen edullisesti, mutta ei kuitenkaan vaadi juuri lainkaan luottamusta pankkien kaltaisiin kolmansiin osapuoliin. Salamaverkon kehittäminen on erittäin tärkeä tekninen innovaatio Bitcoinin historiassa. Sen arvo käy ilmeiseksi, kun sitä kehitetään ja otetaan laajemmin käyttöön tulevina vuosina.

Kilpailu

Bitcoin-ohjelmisto on aina ollut mahdollista kopioida ja sen verkkoa jäljitellä, koska kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmistoprotokolla.  Vuosien mittaan on luotu monia jäljittelijöitä, jotka vaihtelevat Litecoinin kaltaisista korvikkeista monimutkaisiin Ethereumin kaltaisiin muunnelmiin, jotka lupaavat mahdollistaa mielivaltaisen monimutkaisten sopimusjärjestelyjen solmimisen hajautettua laskentajärjestelmää käyttäen. Yleinen Bitcoiniin sijoittamista vastaan esitetty kritiikki on se, että Bitcoin ei voi säilyttää arvoaan silloin kun voidaan luoda helposti sellaisia kilpailijoita, jotka pystyvät sisällyttämään itseensä uusimmat innovaatiot ja ohjelmisto-ominaisuudet.

Tämän väitteen virhe on siinä, että vuosien varrella syntyneet lukemattomat Bitcoinin kilpailijat eivät ole onnistuneet jäljittelemään Bitcoinin ”verkostovaikutuksia” ja sen hallitsevaa teknologista asemaa kryptomaailmassa. Verkostovaikutus – Bitcoinin käytön lisääntynyt arvo yksinkertaisesti siksi, että se on jo hallitseva verkko – on ominaisuus jo itsessään. Kaikille teknologioille, joilla on verkostovaikutus, tämä on ylivoimaisesti tärkein ominaisuus.

Bitcoinin verkostovaikutus kattaa sen markkinoiden likviditeetin, sitä omistavien ihmisten määrän ja kehittäjäyhteisön, joka ylläpitää ja parantaa Bitcoin-ohjelmistoa ja sen brändin tunnettuutta. Suursijoittajat, mukaan lukien kansallisvaltiot, etsivät kaikkein likvideimpiä markkinoita, jotta ne voivat nopeasti tulla markkinoille ja poistua markkinoilta vaikuttamatta bitcoinin hintaan. Kehittäjät parveilevat sen hallitsevan kehittäjäyhteisön ympärillä, jossa on parhaat kyvyt ja osaaminen, ja vahvistavat siten kyseistä yhteisöä. Bränditietoisuus on itseään vahvistavaa, koska mahdolliset Bitcoinin kilpailijat mainitaan aina Bitcoinin yhteydessä.

Haarauma edessä

Vuonna 2017 nähtiin uusi suosittu trendi, jossa ei ollut määrä pelkästään jäljitellä Bitcoinin ohjelmistoa, vaan kopioida sen aiempien tapahtumien koko historia (tunnetaan nimellä lohkoketju). 1)suom. huom. – Viitala, J. (2016). “Mikä on lohkoketju?“. Juha Viitala -blogi, 20.12.2016 Kopioimalla Bitcoinin-lohkoketjun tiettyyn pisteeseen asti ja sitten jakautumalla uuteen verkkoon, niin sanotussa ”haarautumiseksi” (engl. forking) kutsutussa prosessissa, Bitcoinin kilpailijat pystyivät ratkaisemaan ongelman, joka liittyy polettien jakeluun riittävän suurelle käyttäjäryhmälle.

Tunnetuin tällainen haarukka tapahtui 1. elokuuta 2017, kun luotiin uusi Bitcoin Cash (Bcash) nimellä kulkeva verkko. Täten N bitcoinin omistaja ennen 1. elokuuta 2017 omisti sekä N bitcoinia että N Bcash-polettia. 2)suom. huom. – Jotkut käyttävät rahake-sanaa, mutta poletti näyttää olevan vakiintuneempi. Pieni, mutta äänekäs Bcashin kannattajien yhteisö on väsymättä yrittänyt hyötyä Bitcoinin brändin tunnettuudesta sekä nimeämällä uuden verkkonsa Bitcoinia muistuttavasti että julistamalla Bitcoin-aloittelijoille Bcashin olevan ”oikea” Bitcoin. Nämä pyrkimykset ovat suurelta osin epäonnistuneet. ja tämä epäonnistuminen heijastuu kahden verkon markkina-arvossa. Uusille sijoittajille on kuitenkin olemassa ilmeinen riski siitä, että kilpailija voi kloonata Bitcoinin ja sen lohkoketjun ja onnistuu ohittamaan sen markkina-arvon niin, että siitä tulee de facto Bitcoin.

Tärkeä sääntö voidaan selvittää sekä Bitcoin- että Ethereum-verkoissa tapahtuneista merkittävimmistä haaraumista. Suurin osa markkina-arvosta asettuu siihen verkkoon, jonka kehittäjäyhteisö korkeatasoisin ja aktiivisin. Vaikka Bitcoinin voidaan tarkastella orastavana rahana, se on myös ohjelmistoon perustuva tietokoneverkko, jota on ylläpidettävä ja paranneltava. Polettien ostaminen verkosta, jossa on vähän tai kokemattomia kehittäjiä, on verrattavissa siihen, että ostat Microsoft Windows -kloonin, jota Microsoftin parhaat kehittäjät eivät tue. Vuonna 2017 tapahtuneiden haarukoiden valossa on selvää, että parhaat ja kokeneimmat tietojenkäsittelytieteilijät ja kryptograafikot ovat sitoutuneet kehittämään alkuperäistä Bitcoinia, eivätkä mitään siitä syntynyttä jäljitelmää.

Todelliset riskit

Vaikka yleinen median ja taloustieteilijöiden kritiikki Bitcoinia vastaan on virheellistä, ja perustuu puutteelliseen ymmärrykseen rahasta, Bitcoiniin sijoittamiseen liittyy todellisia ja merkittäviä riskejä. Mahdollisen Bitcoin-sijoittajan olisi järkevää ymmärtää ja punnita näitä riskejä tarkoin ennen kuin harkitsee Bitcoiniin sijoittamista.

Protokollariski

Bitcoin-protokollasta ja sen perustana olevista kryptografisista alkukriteereistä voi löytyä suunnitteluvirhe tai Bitcoinista voi tulla turvaton kvanttilaskennan kehittyessä. Jos protokollasta löytyy virhe tai jokin uusi laskentapa rikkoo Bitcoinin perustana olevan kryptografian, usko Bitcoiniin voi vaarantua vakavasti. Protokollariski oli suurin Bitcoinin kehityksen alkuvuosina, kun jopa kokeneille kryptografian asiantuntijoille oli vielä epäselvää, että Satoshi Nakamoto oli todella keksinyt ratkaisun bysanttilaisten kenraalien ongelmaan. Huolet Bitcoin-protokollan vakavista puutteista ovat hälvenneet vuosien mittaan, mutta kun otetaan huomioon sen teknologinen luonne, protokollariski on aina läsnä Bitcoinissa – oli se sitten kuinka pieni tahansa.

Bitcoin-pörssien sulkemiset ja alasajot

Hajautuneisuus on Bitcoinin sisäänrakennettu ominaisuus, jonka vuoksi Bitcoin on osoittautunut huomattavan selviytymiskykyiseksi, vaikka monet valtiot ovat yrittäneet säännellä sitä tai ajaa sen alas. Pörssit, joissa bitcoinilla käydään kauppaa fiat-valuutoissa, ovat kuitenkin erittäin keskitettyjä ja alttiita sääntelylle ja alasajolle. Ilman näitä pörssejä ja sellaista pankkijärjestelmää, joka suostuu tekemään yhteistyötä pörssien kanssa, Bitcoinin rahallistumisprosessi hidastuisi merkittävästi, ellei se pysähtyisi aivan kokonaan. Vaikka Bitcoinille on tarjolla vaihtoehtoisia likviditeetin lähteitä, kuten pörssien ulkopuoliset välittäjät ja hajautetut markkinapaikat (kuten localbitcoins.com) bitcoinien ostamiseksi ja myymiseksi, hinnan määräytymisen kannalta elintärkeä tarjouskauppa tapahtuu likvideimmissä pörsseissä. Nämä pörssit ovat kaikki keskitettyjä.

Pörssien sulkemisen ja alasajon riskiä voi vähentää lainkäyttövallan ja toimialueen arbitraasin avulla. Binance, merkittävä kiinalaislähtöinen pörssi, muutti Japaniin sen jälkeen, kun Kiinan hallitus keskeytti sen toiminnan Kiinassa. Kansallisvaltiot ovat haluttomia tukahduttamaan orastavaa teollisuudenalaa, joka voi osoittautua yhtä merkitykselliseksi kuin Internet, joka antaa muille maille valtavan kilpailuedun.

Ainoastaan Bitcoin-pörssien koordinoitu maailmanlaajuinen alasajo lopettaisi Bitcoinin rahallistumisprosessin täysin. Bitcoinin kilpajuoksu kohti laajamittaista hyväksyntää on jo käynnissä, joten sen täydellisestä alasajosta tulee aina vain poliittisesti epätodennäköisempää; aivan niin kuin Internetin täydellisestä alasajosta on tullut poliittisesti mahdotonta. Tällaisen alasajon riski on kuitenkin edelleen olemassa, ja se on otettava huomioon Bitcoiniin sijoittamisen riskejä arvioitaessa. Kuten kansallisvaltioiden mukaantuloa käsitelleessä edellisessä osiossa sanottiin, kansallisvaltiot ovat vihdoin heränneet valtiottoman, sensuurinkestävän, digitaalisen valuutan aiheuttamaan rahapoliittiseen riskiin. On avoin kysymys, toimivatko ne tähän uhkaan vastaamiseksi, ennen kuin Bitcoin on juurtunut niin syvälle, että sen vastaiset poliittiset toimenpiteet osoittautuvat tehottomiksi.

Vaihdettavuus ja korvattavuus

Bitcoin-lohkoketjun avoin ja läpinäkyvä luonne mahdollistaa sen, että valtiot voivat merkitä tiettyjä bitcoineja ”saastuneiksi” niiden kielletyn käytön vuoksi. Vaikka Bitcoinin kyky vastustaa sensuuria protokollatasolla sallii näiden bitcoinien lähettämisen, niin jos sääntelyllä kiellettäisiin pörssejä tai kauppiaita käyttämästä tällaisia pilaantuneita bitcoineja, niistä voisi tulla suurelta osin arvottomia. Bitcoin menettäisi tällöin yhden tärkeimmistä rahahyödykkeen ominaisuuksista: fungibiliteetin eli vaihdettavuuden, jolla tarkoitetaan minkä tahansa samanlaisen rahahyödykkeen yksiköiden samanarvoisuutta ja jaottelemattomuutta.

Bitcoinin vaihdettavuuden ja korvattavuuden edesauttamiseksi on protokollatasolla tehtävä parannuksia siirtotapahtumien yksityisyyden kohentamiseksi.  Vaikka tässä suhteessa kehitystä ovat vieneet eteenpäin Moneron ja Zcashin kaltaiset digitaaliset valuutat, Bitcoinissa on tehtävä lukuisia teknisiä kompromisseja sen tehokkuuden ja monimutkaisuuden ja sen välillä. On edelleen avoin kysymys, voidaanko yksityisyyttä parantavia ominaisuuksia lisätä Bitcoiniin sillä tavoin, että ne eivät vaaranna sen hyödyllisyyttä rahana muulla tavoin.

Päätös

Bitcoin on alkuasteella olevaa rahaa, joka on siirtymässä rahallistumisprosessin keräilyvaiheesta kohti arvon säilyttämisen tehtävää. Valtiottomana rahahyödykkeenä on mahdollista, että jossain tulevaisuuden vaiheessa Bitcoinista tulee maailmanlaajuista rahaa, joka muistuttaa kultaa 1800-luvun klassisen kultakannan aikana. Bitcoinin käyttöönotto globaalina rahana on juuri Bitcoinin valoisa tulevaisuus, ja tästä ajatuksesta kertoi jo vuonna 2010 Satoshi Nakamoto sähköpostissaan Mike Hearnille:

Jos kuvittelet, että Bitcoinia käytetään edes murto-osaan maailmankaupasta, koko maailmassa tulee olemaan vain 21 miljoonaa kolikkoa, joten se olisi paljon arvokkaampaa bitcoinyksikköä kohden.

Nakamoton lähettämien ensimmäisten bitcoinien vastaanottaja, loistava kryptografi Hal Finney, sanoi tämän asian vielä selkeämmin, pian sen jälkeen, kun Nakamoto kertoi ensikerran toimivasta Bitcoin-ohjelmistosta:

Kuvittele, että Bitcoin on menestyksekäs ja siitä tulee hallitseva maksujärjestelmä, jota käytetään kaikkialla maailmassa. Tällöin valuutan kokonaisarvon tulisi olla yhtä suuri kuin koko maailman vaurauden kokonaisarvo. Löytämäni nykyiset arviot kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta vaihtelevat 100 triljoonasta 300 triljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Kaksikymmentä miljoonaa kolikkoa tarkoittaa, että jokaisen yksittäisen kolikon arvo on noin 10 miljoonaa dollaria.

Vaikka Bitcoinista ei tulisi täysimittaista globaalia rahaa ja se kilpailisi vain kullan kanssa valtiottomana arvon säilyttäjänä, se on nykyisin erittäin aliarvostettu. Nykyinen maanpäällisten kultavarantojen tarjonnan markkina-arvo (noin kahdeksan biljoonaa dollaria) antaisi Bitcoinin 21 miljoonan kolikon ylärajan arvoksi noin 380 000 dollaria yhtä bitcoinkolikkoa kohden. 3)suom. huom. – Laaja ja kattava katsaus kullan, kultateollisuuden ja kultasijoittamisen tulevaisuudesta, ks. Laakso, S. (2019). ”The Future of Gold from 2019 to 2039”. Tradenomityö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Kuten olemme aiemmassa rahahyödykkeen arvon säilyttämisen ominaisuuksia käsitelleissä osiossa huomanneet, Bitcoin on ylivoimainen kultaan nähden kaikilta ominaisuuksiltaan, vakiintunutta historiaa lukuun ottamatta. Ajan myötä ja Lindy-ilmiön vahvistuessa, vakiintunut historia ei enää ole kullan kilpailuetu. Näin ollen ei ole kohtuutonta olettaa, että Bitcoin lähestyy ja ehkä ylittää kullan markkina-arvon seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Huomautuksena tälle väitteelle on, että suurin osa kullan markkina-arvosta on peräisin keskuspankeilta, jotka pitävät sitä hallussaan arvon säilyttäjänä. Jotta Bitcoin saavuttaa tai ylittää kullan markkina-arvon, joidenkin kansallisvaltioiden osallistuminen Bitcoiniin on välttämätöntä. On epäselvää, ottavatko länsimäiset demokratiat Bitcoinia omaisuusvarantoihinsa. On todennäköisempää ja valitettavaa, että pienet itsevaltiaat ja rosvohallitsijat astuvat ensimmäisinä Bitcoin-markkinoille.

Jos yksikään kansallisvaltio ei osallistu Bitcoin-markkinoihin, Bitcoinin tulevaisuus näyttää edelleen valoisalta. Koska Bitcoin on vain yksityissijoittajien ja institutionaalisten sijoittajien käyttämä valtioton arvon säilyttäjä, Bitcoin on vielä omaksumiskäyränsä alkuvaiheessa – niin sanottu ”varhainen enemmistö” on nyt tulossa markkinoille, kun taas myöhäinen enemmistö ja viivyttelevät hitaat omaksujat ovat vielä vuosien päässä Bitcoinin omaksumisesta. Yksityissijoittajien ja erityisesti institutionaalisten sijoittajien laajemman osallistumisen myötä on varsin mahdollista, että bitcoinin hintataso siirtyy 100 000 – 200 000 dollarin hujakoille.

Bitcoinin omistaminen on yksi niistä harvoista epäsymmetrisistä vedoista, joihin ihmiset ympäri maailmaa voivat osallistua. Aivan kuin osto-optio (engl. call option), sijoittajan tappio on rajoitettu 1x:ään, kun taas heidän mahdollinen tuottonsa voi olla edelleen 100x tai enemmän. Bitcoin on ensimmäinen aidosti maailmanlaajuinen kupla, jonka kokoa ja laajuutta rajoittavat vain maailman kansalaisten halu suojella säästöjään valtioiden huonolta taloudenpidolta. Itse asiassa Bitcoin nousi kuin feenikslintu vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikatastrofin tuhkista – katastrofin, jota kiihdyttivät Yhdysvaltain keskuspankin kaltaiset keskuspankkitoimijat.

Bitcoinin lupaavalta vaikuttavan sijoitusteesin lisäksi sen nousu riippumattomaksi arvon säilyttäjäksi saattaa aiheuttaa perustavanlaatuisia geopoliittisia seurauksia. Globaali, inflatoitumaton varantovaluutta pakottaa kansallisvaltiot muuttamaan ensisijaisen rahoitustapansa inflaatiosta välittömään verotukseen, mikä ei ole poliittisesti yhtä miellyttävää. Valtioiden koko pienenee suhteessa välittömän verotuksen kanssa kipuiluun, kun valtiot joutuvat säätämään uudelleen ensisijaisen rahoituslähteensä. Lisäksi maailmankauppaa tehdään tavalla, joka täyttää Charles de Gaullen pyrkimyksen siitä, että millään kansakunnalla ei tulisi olla etuoikeuksia muihin nähden:

“Pidämme välttämättömänä, että maailmankauppa perustuu, kuten se perustui ennen maailman suuria onnettomuuksia, kiistattomaan rahaperustaan, joka ei kanna minkään tietyn maan tunnusta.”

Viidenkymmenen vuoden kuluttua tästä päivästä tämä rahaperusta tulee olemaan Bitcoin.

Kiitokset

Haluan kiittää Alex Morcosia, John Pfefferiä, Pierre Rochardia, Mat Balezia, Ray Boyapatia, Daniel Colemania, Koen Swinkelsiä, Patri Friedmania, Ardian Tolaa, Michael Flaxmania ja Michael Hartlia heidän arvokkaasta palautteestaan tämän artikkelisarjan aikaisempiin luonnoksiin. Sanjay Mavinkurve tarjosi loistavat suunnittelutaitonsa luodaan osan kaavioista tämän kirjoitussarjan aiempiin osiin.

Vijay Boyapatin 1.3.2018 julkaiseman kirjoituksen “The Bullish Case for Bitcoin (part 4 of 4)” on suomentanut Thomas Brand. Tämä on kolmas osa vuonna 2018 julkaistusta neliosaisesta kirjoitussarjasta “The Bullish Case for Bitcoin“.

Ensimmäinen osa

Toinen osa

Kolmas osa

Vijay Boyapati on entinen Googlen ohjelmistokehittäjä, sarjayrittäjä ja opiskellut itävaltalaista taloustiedettä vuodesta 2009. Häntä on haastateltu muun muassa Heardit-, Cryptoconomy– ja Hackernooninpodcasteissa. Seuraa Boyapatia Twitterissä.

Boyapatin kirjoitus Bitcoinista on aiemmin käännetty yli kymmenelle kielelle.

Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ja mahdolliset virheet ovat alkuperäisen kirjoittajan omia. Artikkeli on tarkoitettu vain oppimistarkoituksiin. Artikkelia ei tule käsittää sijoitusneuvonnaksi. Kääntäjän virheet ja tulkinnat ovat omia. Kääntäjä ei ota mitään vastuuta mahdollisista virheistä. Voit jättää palautetta käännöksestä kommenteihin tai lähettää palautetta suoraan kääntäjälle.

Kuvalähde: wuestenigelTrendhype / CC BY

 

References   [ + ]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *