Tag Archives: cryptocurrency

Aivan kuten sanat ”lohkoketju”, ”tekoäly” ja ”pilvi”, ”älykäs sopimus” on yksi sellaisista sanapareista, joka aiheuttaa paljon pöhinää. 1)Suom. huom. – Suomalaisessa keskustelussa käytetään kahta eri termiä eli älykästä sopimusta ja älysopimusta. Tässä yhteydessä olen päätynyt käyttämään useammin käytettyä älykästä sopimusta, mutta tietyissä kohdin olen käyttänyt tyylisyistä myös sanaa älysopimus. 4)Suom. huom. – Lauslahti, K., Mattila, J. & Seppälä, T. (2016). “Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?“. ETLA Raportit No 57; Karhunen, S. (2018). “Lohkoketju ja älykkäät sopimukset“. Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikä voisi olla sittem parempaa kuin se, että pystyisimme luottamaan siihen, mitä tapahtuu sen sijaan, että käyttäisimme oikeusjärjestelmää. Älykkäät sopimukset lupaavat: Sopimusten täytäntöönpano automaattisesti, luottamuksettomasti ja puolueettomasti Välikäsien poistaminen sopimusten muotoilusta, toimeenpanosta ja valvonnasta (Epäsuorasti) lakimiesten poistaminen kuviosta Suhtaudun pöhinään myötämielisesti. Kuinka paljon tehokkaammin asiat voisivat olla, jos voisimme vain poistaa tarpeen luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa sovittua? Mikä ihme älykäs sopimus edes on? Ja eikö se kuulu Ethereumin…

Read more

Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…

Read more

Bitcoinin valoisa tulevaisuus saattoi näyttää itsestäänselvyydeltä vuonna 2017, kun bitcoinin hinta nousi uusiin huippuihinsa. Bitcoinin valoisasta tulevaisuudesta ei tarvinnut tuolloin erikseen mainita. Vaihtoehtoisesti voi tuntua typerältä sijoittaa sellaiseen digitaaliseen omaisuuserään, joka ei ole minkään hyödykkeen tai valtion takaama ja jonka hinnan nousu on saanut jotkut vertaamaan sitä tulppaanimaniaan tai vuosituhannen vaihteen IT-kuplaan. Kumpikaan ei ole totta. Bitcoinin tulevaisuus näyttää vastustamattoman valoisalta, mutta se on kaukana ilmeisestä. Bitcoiniin sijoittamiseen liittyy huomattavia riskejä, mutta kuten osoitan, mahdollisuudet ovat edelleen valtavat. Luomiskertomus Maailman historiassa ei ole ollut koskaan mahdollista siirtää arvoa kaukaisten kansojen välillä turvautumatta luotettavaan välittäjään, kuten pankkiin tai valtioon. Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto, jonka henkilöllisyyttä ei vieläkään tiedetä, julkaisi yhdeksänsivuisen ratkaisun pitkäaikaiseen tietojenkäsittelytieteen ongelmaan, joka tunnetaan bysanttilaisen kenraalin ongelmana. Nakamoton ratkaisu ja siihen perustuva järjestelmä – Bitcoin – teki ensi kertaa mahdolliseksi arvon siirtämisen nopeasti, suurten etäisyyksien välillä, täysin luottamuksettomalla tavalla. Bitcoin luomisen seuraukset ovat niin syvällisiä sekä taloustieteelle että tietojenkäsittelytieteellä,…

Read more

Arvon säilyttäjien kilpaillessa keskenään, arvon säilyttäjän erityiset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi sen, että hyvä arvon säilyttäjä kykenee ajamaan toisen ulos markkinoilta rajahyötyjen ja -kustannusten perusteella. Tämän kehityksen myötä  paremman arvon säilyttäjän kysyntä kasvaa ajan myötä. Vaikka monia hyödykkeitä on käytetty arvon säilyttäjinä tai ”esirahoina”, tietyistä ominaisuuksista on tullut erityisen kysyttyjä ja näillä ominaisuuksilla varustetut hyödykkeet ajoivat kilpailijat ulos markkinoilta. Ihanteellinen arvon säilyttäjä on: Kestävä: hyödyke ei saa olla helposti pilaantuva tai helposti tuhottava. Tästä syystä vehnä ei ole ihanteellinen arvon säilyttäjä Kannettava: hyödykkeen on oltava helposti kuljetettavissa ja varastoitavissa, jotta sen voi pitää turvassa katoamiselta tai varkauksilta ja helpottaa kaupankäyntiä pitkillä välimatkoilla. Täten lehmä vähemmän ihanteellinen kuin kultainen rannekoru. Vaihdettava: hyödykkeen tietyn esiintymän tulisi olla vaihdettavissa toiseen yhtä suuressa määrin. Ilman vaihdettavuutta kohtaanto- eli tarpeiden samanaikaisuuden puuttumisen ongelmaa ei voida ratkaista. Täten kulta on timantteja parempi, sillä timantit ovat muodoltaan ja laadultaan epätasaisia. Todennettava: hyödykkeen on oltava helppoa tunnistaa ja todentaa…

Read more

Törmäsin keväällä sattumalta amerikkalaisen Michael Carasin avunpyyntöön Twitterissä. Hän oli juuri saanut valmiiksi uuden lastenkirjansa, mutta halusi kääntää sen mahdollisimman monelle kielelle ja pyysi vapaaehtoisilta apua kirjan kääntämiseen. Ryhdyin heti tuumasta toimeen, mutta huomasinkin jo pian erään toisen suomalaisen tehneen hyvää jälkeä suomennoksen kanssa. Tehtäväkseni jäikin hieman parannella käännöstä – ja tietenkin saada kirja julkaistua suomeksi! Ensimmäinen suomenkielinen lastenkirja Bitcoinista valmistui ennätysajassa, joten lähetin vedoksia useammalla ihmisille oikoluettavaksi ja lapsilleen kokeiltavaksi. Bitcoin-raha: Tarina Bitvillestä ja hyvästä rahasta sijoittuu Bitvillen kaupunkiin, jossa lapset pohdiskelevat taloustieteen peruskysymyksiä. 1)Pohdin vielä hetken sitä, että onko kirjan nykyinen työotsikko riittävän hyvä ostajan kannalta. Kirjassa on valmis kuvitus, joten kirjan otsikon muuttaminen ei välttämättä poista sitä tosiasiaa, että valtaosaa ihmisistä ei Bitcoin ainakaan toistaiseksi juurikaan kiinnosta. Jos sinulla on parempi otsikkoehdotus, ota minun yhteyttä! Bitvillen lasten kesken on syntynyt erikoistumisen kautta työnjako, mutta he käyvät kirjan alussa vain vaihtokauppaa eli suoraa vaihdantaa. He huomaavat, että tämä tekee…

Read more

Aleksi Grym wrote a thoughtful critique of Libra and stablecoins in general. He puts out a specific set of criticism against stablecoins as redundant and argues that there are no real use cases for stablecoins. I respectfully disagree with his line of reasoning. 1)Libra coin is somewhat stablecoinish and cryptocoinish, but it is not really either a stablecoin or a cryptocurrency. It is more akin to “virtual currency,” but it isn’t really a cryptocurrency per se. Read more about the Libra Protocol. You can find my reply to Grym’s article HERE. — Photo credit: Foter.com References   [ + ] 1. ↲ Libra coin is somewhat stablecoinish and cryptocoinish, but it is not really either a stablecoin or a cryptocurrency. It is more akin to “virtual currency,” but it isn’t really a cryptocurrency per se. Read more about the Libra Protocol.

6/6