Tag Archives: extended CSR

“Kaikissa yhteiskunnissa ilmenee hullutuksia, joissa yhteiskunnat väliaikaisesti joko omaksuvat turhia käytäntöjä tai luopuvat huomattavan hyödyllisistä käytännöistä.” – Jared Diamond, “The Evolution of Guns and Germs” (1998) Suuren maailman muoti-ilmiöt rantautuvat Suomeen pienellä viiveellä. Jos jokin kehityskulku tai ajattelutapa vaikuttaa “resonoivan” juuri nyt jossain päin maailmaa, suomalaiset näyttävät tulkitsevan tämän merkiksi siitä, että olemme jäämässä jälleen kerran jälkeen jostain kiistämättömän merkittävästä ja tärkeästä asiasta. Oli kyse sitten massiivisista avoimista verkkokursseista, tekoälystä, pelillistämisestä, lohkoketjuteknologiasta, monimuotoisuudesta tai yritysvastuun uudesta tulemisesta, olemme aina eittämättä jotain suurta ilmiötä jäljessä. Ikään kuin uusimmaksi koettu muotivirtaus vain puuttuisi Suomesta, koska siitä käydään maailmalla enemmän keskustelua kuin täällä. Kriittinen tarkastelu olisi lähinnä hidaste, eikä perässähiihtäjällä voi olla minkäänlaista reaalioptiomaista etua. Nokkelimmat kommentaattorit pyrkivät luonnollisesti luomaan kuvan siitä, että nyt ei ole aikaa hukattavaksi, ja oikeastaan mitä tahansa pitää tehdä ilmiön käynnistämiseksi myös täällä. Tätä tapahtuu siitäkin huolimatta, että toivotulle muutokselle tai päämäärille voi olla hyvin hankalaa saada konkreettisia ja…

Read more

Käsittelimme toissa viikolla Thomas Taussin kanssa sitä, miten julkinen keskustelu maineriskeistä näyttää hyvin usein olevan tarkoitushakuista ja irrallista yritysjohtamisen sekä liiketalouden perusteista. Julkisessa keskustelussa ei ole meistä kiinnitetty riittävästi huomiota riskienhallinnan, yritysvastuun, omistajuuden ja organisaatioiden taloustieteen näkökulmiin. Pyrkimyksenämme oli muodostaa ymmärrystä näistä eri aihealueesta sekä pohtia näihin liittyviä moninaisia haasteita jatkamalla keskustelua muun muassa Oulun yliopiston viestinnän professorin Erkki Karvosen sekä Taloussanomien toimittajan Heidi Hagelinin esittämien ajatusten pohjalta. Toimme keskusteluun lisäksi mukaan joitakin omia havaintojamme lisääntyneistä politisoituneista vaatimuksista erilaisia organisaatioita kohtaan. 1)ks. esim. Scherer, A. G. & Palazzo, G. (2011). “The New Political Role of Business in a Globalized World: A Review of a New Perspective on CSR and its Implications for the Firm, Governance, and Democracy“. Journal of Management Studies 48(4): 899-931 Näkemyksemme mukaan uudet vaatimukset, oli kyse sitten poliittisesta korrektiudesta tai niin sanotusta jatketusta yhteiskuntavastuusta, vaikuttavat monilla aiemmin tuntemattomilla tavoilla organisaatioiden johtamiseen. Omien havaintojemme mukaan näitä teemoja koskevat keskustelut…

Read more

Kirjoitus on julkaistu alkuperin Thomas Taussin blogissa 18.9.2018. Maineriski ja yritysvastuu ovat jälleen puhuttaneet suomalaisia. Asia nousi pinnalle Pihlajalinna Oulun toimitusjohtajan Riikka Moilasen viime viikkoisen kohukommentin ja potkujen myötä. Moilanen kutsui maanantaisessa Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa vähäosaisia ihmisiä “ihmisroskaksi”. Tästä syntyi nopeasti kuohu sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen myös toimittajat tarttuivat aiheeseen. Pihlajalinna irtisanoutui nopeasti Moilasen puheista lyhyellä Twitter-viestillä, ja tiistaina uutisissa kerrottiin Moilasen tulleen irtisanotuksi tehtävistään. ”Keskustelimme Riikan kanssa asiasta sekä maanantai-iltana että tänä aamuna, ja päädyimme yhdessä siihen, että hän ei jatka tehtävissään Pihlajalinnassa”, toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi yhtiön julkaisemassa tiedotteessa. Moilasen tapausta on julkisuudessa verrattu Pori Jazzien toimitusjohtajan Aki Ruotsalan viime kesänä saamiin potkuihin työhön liittymättömistä lausunnoista, jotka ainakin osa tulkitsi homovastaisiksi. Oulun yliopiston viestinnän professori Erkki Karvosen mukaan ihmisten herkistymiskynnys on sosiaalisen median aikakaudella matala, ja yhteiskunnassa vaaditaan entistä enemmän poliittista korrektiutta. Poliittinen korrektius on monitulkintainen käsite, eikä sen perimmäisestä olemuksesta ole yksimielisyyttä. Poliittinen korrektius näyttää kuitenkin ruokkivan ärsykeherkkyyttä ja sisäryhmäajattelua, jotka voivat johtaa haitalliseen itseään vahvistavaan polarisaation kehään. Taloussanomien toimittaja Heidi Hagelinin mukaan yritykset reagoivat kohuihin entistä…

Read more

Kirjoitus on julkaistu alkuperin Thomas Taussin blogissa 28.8.2018. Kauppalehdessä hiljattain julkaistussa artikkelissa “Hiljaa oleminen on riski yritykselle” kerrotaan yhteiskunnan kasvavista poliittis-moraalisista vaatimuksista yrityksiä kohtaan. Suomessa vieraillut Berkeleyn yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Business in Society Institute -tutkimuslaitoksen johtaja Amelia Miazad lähtee siitä, että pelkkä lainsäädännöllisten ja sopimuksellisten velvoitteiden täyttäminen ei enää nykyaikana riitä. Artikkelissa käsitellään hyvin löyhästi ja pintapuolisesti “vastuun” käsitettä. Esimerkeistä käy kuitenkin nopeasti ilmi, ettei vastuulla tarkoiteta enää esimerkiksi ympäristöasioita, sääntelyn huomioimista tai muita yrityksen ydinliiketoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kauppalehden artikkeliin on kytketty myös muun muassa Finnwatch ry:n Finnairille esittämä ehdotus lopettaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden niin sanotut pakkopalautukset. Kyse on jyrkästä epäluottamuslauseesta suomalaisia viranomaisia kohtaan. Finnairin tapausta ja vaatimuksia kieltäytyä viranomaisyhteistyöstä erilaisiin ad hoc -päätelmiin perustuen ei kuitenkaan ole käsitelty laajemmin suomalaisessa keskustelussa. 1)ks. Brand, T. & Taussi, T. “Case Finnair ja jatkettu yhteiskuntavastuu“. The Logbook, 13.8.2018 Pakolaiskriisi, pakkopalautukset sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat aiheuttaneet viime vuosina näkyviä kiistoja suomalaisessa politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Ne osoittavat,…

Read more

Finnairin lento Helsingistä Berliiniin sai dramaattisen käänteen heinäkuisena tiistaiaamuna, kun eräs koneen matkustajista päätti kieltäytyä – miehistön käskystä huolimatta – istumasta paikoilleen kansalaistottelemattomuuden nimissä. Hän oli havainnut koneen takaosassa itselleen ennalta tuntemattoman miehen siviilipukuisten poliisien seurassa. Protestin järjestänyt matkustaja ei tiennyt “mihin tätä ihmistä ollaan viemässä ja mitä hänelle nyt tapahtuu”, mutta protestoija ei omien sanojen mukaan “kokenut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää auttaa [järjestämällä mielenilmauksen lentokoneessa]”. Lentokone ei voinut nousta ilmaan aikataulussa, sillä ilmeisesti useammista kehotuksista huolimatta matskustaja koki velvollisuudekseen esittää omia vaatimuksiaan koneen miehistölle ja kapteenille, eikä hän suostunut istumaan paikalleen ennen kuin vaatimuksiin suostutaan. 1)Protestoija oli esittänyt vaatimuksensa myös suoraan kapteenille. Lennolla miehensä ja lapsensa kanssa ollut matkustaja kieltäytyi istumasta. Hän vaati kapteenia joko poistamaan tuntemattomasta syystä Berliiniin karkotettavan henkilön lentokoneesta tai poliisien keskeyttävän heille annetun virkatehtävän. “En tiedä, mikä hänen tarinansa on. Mutta lähtökohtaisesti pakkopalautukset ovat ongelmallisia. Siksi koin tarpeelliseksi toimia”, protestoija kertoi myöhemmin Aamulehdelle. Toisin kuin Ruotsissa hiljattain…

Read more

5/5