Miten luottamusteknologiat vaikuttavat organisaatiosi (liike)toimintamalliin?

Uutisotsikoissa on toistunut jo muutaman vuoden ajan, kuinka lohkoketju mullistaa juuri tänä vuonna lähes kaiken, mutta tämä lähes sama ennuste on toistunut useamman vuoden ajan. Kai Stinchcomben mukaan lohkoketjuun kohdistuvien odotusten ja todellisuuden välillä on vielä ammottava aukko. Viimeisen kahden vuoden aikana lohkoketjuteknologiassa ja laajemmin luottamusteknologiassa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita, jotka ovat näkyneet myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Valtaosa näistä löydöksistä ja edistysaskeleista on kuitenkin valtaosalle tavallisista ihmisistä tuntemattomia – ja ainakin vielä toistaiseksi vähämerkityksisiä. ”Lohkoketjun tulevaisuus Suomessa ja maailmalla on hidas, mutta menestyksekäs”, VTT:n tutkija Visa Vallivaara totesi Bittiraha.fi:n haastattelussa viime vuonna.

Accenturen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset pankit ovat pitkällä lohkoketjuteknologian soveltamisessa maksusuorituksissa. Nykyisin Tiedon globaaleista maksupalveluista vastaavan Petri Syvänteen mukaan lohkoketjut ovat nopeasti siirtymässä kohti käytännön toteutuksia. Accenturen Jukka Myllyaho on aiemmin tiivistänyt lohkoketjun syvimmän olemuksen seuraavasti:

”Lohkoketjun olennaisin osa on hajautettu kirjanpito (distributed concensus ledger, DCL), jossa jokainen transaktio liitetään uudeksi osaksi kirjanpitoketjua. – – Kun riittävän moni osapuoli on samaa mieltä transaktion aitoudesta, liitetään tämä transaktio peruuttamattomaksi osaksi lohkoketjua.”

Lohkoketjuteknologioiden ja laajemmin luottamusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnassa on visainen haaste useimmilla toimialoilla. Itse teknologiasta ja sen käyttöönotosta on vielä pitkä matka liiketoimintahyötyjen varmistamiseen, koska esimerkiksi lohkoketjut eivät ole yksi selkeä ratkaisu tiettyyn liiketoimintahaasteeseen. Kysymys on monikäyttöisestä teknologiasta, jonka käyttöönotto vaatii laajempaa näkemystä toimintaympäristöstä, omasta liiketoiminnasta ja ennen kaikkea tavoiteltavista hyödyistä. Esimerkiksi Digital Asset Holdings, R3, Chain ja Ripple ovat käynnistäneet lukuisia yhteistyöhankkeita, joissa erilaisia luottamusteknologiaratkaisuja pyritään hyödyntämään finanssialalla. Eri toimialoilla kohdataan erilaisia haasteita, joten se, mikä toimii finanssialalla, ei välttämättä päde sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samaan aikaan muiden toimialojen luottamusteknologian soveltamisesimerkeistä voi kuitenkin oppia paljon.

Eräs lohkoketjuihin olennaisesti kytkeytyvistä lupauksista yrityksille ja muille organisaatioille on niiden vaikutus vaihdannan ja varmentamisen kustannuksiin. Accenturen ja McLaganin viime vuonna yhdessä julkaiseman tutkimuksen mukaan lohkoketjujen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä finanssipalveluiden taustaprosesseissa, raportoinnissa ja tiedonhallinnassa. Lohkoketjun laajempi käyttöönotto, kehittäminen ja hyödyntäminen ovat kuitenkin enemmän strateginen kuin taktinen kysymys; uuden teknologian käyttöönoton vaatii abstraktia ajattelua, koska kokemusta ja varmaa tietoa tulevaisuudesta ei ole. Päätöksentekijöiltä vaaditaan moniulotteista näkemystä lohkoketjun ja muiden luottamusteknologioiden mahdollisuuksista, koska toimintamallit, liiketoiminnan logiikka ja ansaintalogiikka saattavat muuttua suoraan tai epäsuoraan lohkoketjun käyttöönoton myötä. Esimerkiksi koko kysymys luotettavista kolmansista vastapuolista asettuu kyseenalaiseen valoon, mutta samaan aikaan – kuten Oxfordin yliopistossa työskentelevä Vili Lehdonvirta on huomauttanut – lohkoketjuissa ja muissa luottamusteknologioissa on sisäinen paradoksi: Kuka kirjoittaa säännöt eli miten luottamusteknologiaratkaisun hallinointi tai hallintamalli rakennetaan ja miten sitä johdetaan?

Mitä yritysjohdon pitäisi ajatella lohkoketjusta ja muista luottamusteknologioista? Tarjolla on monia näkökulmia. Tutustuminen lohkoketjuun ei ole sama asia kuin sen käyttöönotto, joten ensinnäkin lohkoketjusta on syytä muodostaa jonkinlainen näkemys organisaation eri tasoilla. Tämän jälkeen voidaan tarkemmin selvittää, millaiset käyttötapaukset ja -tilanteet soveltuvat tarkemmin arvioitaviksi ja tutkittaviksi. Seuraavassa vaiheessa onkin jo syytä tarkemmin selvittää, millaisia ratkaisuja markkinoilla on tarjolla ja pidettävä tietysti mielessä liiketoimintatavoitteet. Kyse ei ole pikamatkasta lohkoketjuun, vaan oman ymmärryksen ja näkemyksen terävöittämisestä vaihe vaiheelta; myös vaikeisiin kysymyksiin pitää pystyä vastaamaan. Teknologiapuheen ja suurten lupausten keskellä on toki pidettävä myös mielessä, ettei kyse ole teknologiaprojektista, vaan lohkoketjulla ja muilla luottamusteknologioilla on myös monenlaisia vaikutuksia niin organisaatioihin kuin myös laajemmin yhteiskuntaan.

Organisaatiokulttuuria koskevat kysymykset näyttävät usein unohtuvan, kun kyse on lohkoketjusta ja muista luottamusteknologioista. Hajautettujen ja keskitettyjen organisaatioiden sisäinen dynamiikka on hyvin erilainen, sillä jo pelkästään perinteisen McKinseyn 7S-mallin mukaan organisaation muutosmatka vaatii monenlaisten asioiden samanaikaista huomioimista. ja esimerkiksi rankenteiden ja organisointitapojen ja järjestelmien, menetelmien ja prosessien saattaminen “koodauttaminen” lohkoketjuun tai johonkin muuhun luottamusteknologiaan ei ole yksinkertainen kysymys.

Lohkoketjun käyttömahdollisuuksia koskeviin selvityksiin on aina hyvä liittää mukaan myös laajempia pohdintoja. Esimerkiksi riskeihin liittyviä näkökulmat ovat tärkeitä, jotta riskit voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään riittävän aikaisessa vaiheessa. Mikä on uuden lohkoketjuratkaisun arvolupaus? Toimiiko lohkoketju meidän käyttötapauksessa? Onko meillä riittävästi osaamista ja tietotaitoa? Teemmekö liikaa oletuksia?

Kaikkeen uuteen teknologiaan liittyy aina innostusta ja epäluuloa. Sama pätee myös lohkoketjuihin ja muihin luottamusteknologioihin. Tutkimusyhtiö Gartnerin viime vuonna julkaiseman uusien teknologioiden hypekäyrän valossa lohkoketju on tällä hetkellä jossain odotusten ja pettymysten välimaastossa. 1)Tiedon Petri Syvänteen mukaan olisimme todennäköisesti lohkoketjun osalta Gartnerin hypekäyrän eri puolilla, toisin sanoen näemme lohkoketjun käyttöönoton nopeuden ja syvyyden vaihtelevan eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa. Vaikeissa toimintaympäristöissä lohkoketju vaikuttaa loistavalta ratkaisulta luottamus- ja varmennusongelmien vähentämiseksi, mutta onko käyttötapaus samassa korkean luottamuksen yhteiskunnissa? Todennäköisesti ei. Kaikki lohkoketjut ja luottamusteknologiat eivät ole kuitenkaan samasta puusta veistettyjä, joten se mikä toimii yhdessä tapauksessa, ei välttämättä esimerkiksi verkostovaikutusten vuoksi toimi toisaalla. Lohkoketju on vain yksi ratkaisu muiden luottamusteknologioiden joukossa, mutta sen lähitulevaisuus näyttää juuri nyt lupaavalta.

Lohkoketjuteknologia saavuttanee Suomessakin pian laajemman tietoisuuden, sillä esimerkiksi suomalaisen Tomorrow Labsin kunnianhimoinen hanke asuntokaupan helpottamiseksi herätti runsaasti kiinnostusta. Toisaalta, jos ja kun maailmalta saadaan uusia esimerkkejä erilaisista lohkoketjukokeiluista ja -hankkeista, lohkoketju siirtynee Gartnerin käyrällä askel askeleelta pettymyksen laakson kautta valaistumisen rinteeseen, saavuttaen lopulta kautta tuottavuuden vaiheen. Yritysten ja organisaatioiden toiminnan on sekä suoraan että epäsuoraan valmistauduttava siihen, että tavat toimia saattavat muuttua hyvinkin radikaalisti, ja toimintaympäristön ennakoimattomat liikkeet vaativat yrityksiltä samanaikaisesti kykyä muutokseen ja joustavuuteen kuten Accenturen Olli-Pekka Lumijärvi ja Aalto-yliopiston professori Liisa Välikangas viime vuonna Talouselämässä ilmestyneessä artikkelissa kirjoittivat.

Tie lohkoketjun laajamittaiseen käyttöönottoon on kivetty suurilla odotuksilla, mutta matka kohti laajempaa hyväksyntää on vielä pitkä. Eräs tärkeimmistä lähitulevaisuuden kysymyksistä lieneekin luottamusteknologioiden ja erityisesti lohkoketjujen tekninen standardointi. Tämä kuitenkin edellyttää jonkinlaista verkostojen välistä koordinaatiota VTT:n vetämän BOND-hankkeen tyyppisesti, ja tässä suhteessa Suomessakin esimerkiksi Fiva, Valtiovarainministeriö, Finanssiala, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat tärkeässä asemassa, kun lohkoketjun ja muiden luottamusteknologioiden mahdollisuuksia selvitetään ja selvitykset viedään (toivon mukaan) myös käytäntöön. Erilaiset lohkoketjun sovellustappaukset ja käyttöönotto ovat paljolti riippuvaisia siitä, kuinka hyvä ratkaisu lohkoketju on verrattuna nykytilanteeseen ja miten niiden käyttöönottoon liittyvä epävarmuus eri tahoilla tulkitaan.

Esimerkiksi Suomessa lohkoketjun mahdollisuuksien ja tulevaisuudennäkymien selventäminen voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä sääntely- ja viranomaistahojen kanssa, yhteistyötä eri toimialojen sisällä ja välillä fail fast -tyyppisten kokeilujen läpiviemiseksi ja yhteistyötä laajemman (Pohjoismaisen ja Baltian) luottamusteknologiaa tutkivan ja hyödyntävän ekosysteemin kanssa, jotta lupaavimmat hankkeet saadaan toteutettua ja rikkaruohot kitkettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Milloin Suomessa järjestetään ensimmäinen suuri Nordic Blockchain Roundtable muualla maailmassa järjestettävien suurtapahtumien tavoin? Pohjoimaiset sääntelijät, yritykset, kansalaiset, sijoittajat, keksijät ja muut toimijat yhdessä keskustelemassa siitä, mitä lohkoketju ja luottamusteknologiat merkitsevät yhteiskunnalle, taloudelle ja yksittäisille ihmisille. Minusta tämä kuulostaa kannatettavalta aloitteelta ottaen huomioon luottamusteknologia-alan nopealiikkeisyys ja monimutkaisuus.

Lohkoketjunpohjaisiin ratkaisuihin siirtymisen pitäisi tuottaa merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä ennen kuin omaa toimintaa ehkä edes kannattaa muuttaa, sillä lohkoketju on määritelmällisesti hajautettu tilikirja. Tilikirjat ovat välttämättömiä, mutta hajauttaminen vaatii vielä sulattelua. Pohjimmiltaan kyse ei ole niinkään teknologiasta itsestään, vaan ennen kaikkea luottamuksesta ja miten lohkoketju ja muut luottamusteknologiat muuttavat käsitystämme luottamuksesta. Lohkoketju ei korvaa luottamusta, vaan vaikuttaa siihen, keneen ja mihin tosiasiassa luotamme.

Nyt yritysjohtajilla on hyvä hetki ryhtyä tuumasta toimeen ja selvittää, voiko lohkoketjusta olla hyötyä tänään tai huomenna. Viranomaisilta odottaisin tänä vuonna enemmän keskustelunavauksia lohkoketjuteknologiasta ja muista luottamusteknologioista esimerkiksi toimialat ylittävien keskustelutilaisuuksien ja tutkimusyhteistyön kautta.

KuvalähdeDavidstankiewicz / CC BY-SA

References   [ + ]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *