Miksi lohkoketju ei ole vastaus

Miksi lohkoketju ei ole vastaus

Jatkuvan myytin mukaan lohkoketjuteknologia on upouutta ja josc vain tälle teknologialle annettaisiin riittävästi aikaan, niin joku tekisilohkoketjuteknologialla jotain muutakin hyödyllistä kuin rahaa. 1)Suom. huom. – vrt. Bitcoin Tätä kutsun “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymäksi ja tässä artikkelissa aion hälventää myyttiä, jonka mukaan lohkoketjun käyttötapaukset ovat aivan nurkan takana, lohkoketjuteknologia lisää kaiken hajautuneisuutta ja että lohkojetju olisi jonkinlaista vallankumouksellista teknologiaa. 2)Suom. huom. – Kuuntele What Bitcoin Did -podcastin jakso, jossa Jimmy Song kertoo lohkoketjua ja lohkoketjupuhetta koskevista ajatuksistaan.

Käsite on yhtä konkurssikypsä kuin se yritys, jonka logoa tämä jäljittelee.

“Lohkoketju, ei Bitcoin” on jo viisi vuotta vanha

Yritysten pakkomielle lohkoketjua kohtaan sai alkunsa vuonna 2014 pian sen jälkeen, kun Bitcoin päätyi yritysten tutkalle. Sen sijaan, että yritykset kiinnittäisivät huomiota mullistavaan, innovatiiviseen, hajautettuun ja digitaalisesti niukkaan rahaan, eli Bitcoiniin, ne päättivät ottaa Bitcoin-ohjelmiston käsitteet hyötykäyttöön ja kutsuivat sitä “lohkoketjuksi”.

Tällöin syntyi useita toimialaryhmittymiä, kuten Hyperledger ja R3, sekä yrityksiä, kuten Digital Asset Holdings, jotka yrittivät luoda markkinan tämän teknologian ympärille.

Näille toimijoille oli yhteistä käyttää sanaa lohkoketju ikään kuin ihmelääkkeenä joukolle ongelmia kaikenlaisilta teollisuuden aloilta. Tyypilliseen pöhinämäiseen tapaansa ne ottivat käyttöönsä sanan “lohkoketju” ja päättivät julistaa sen tarkoittavan sitä mitä he halusivat sen tarkoittavan. 3)Suom. huom. – Toisin sanoen Song sanoo, että “lohkoketju” sovitettiin kulloiseenkin pöhinämäiseen myyttiin sopivaksi.

Tietämättömyys kohtaa pöhinän

Taistelu ja kiinnostus “lohkoketjun” ympärillä vuonna 2015 oli uskomatonta seurattavaa. Tuhannet ihmiset, etenkin sellaiset, jotka eivät olleet teknisesti suuntautuneita ja eivät tienneet juuri mitään Bitcoinin toimintaperiaatteista, sanoivat jotain tyyliin “uskon teknologiaan, mutta en usko Bitcoiniin”. Tämä oli ilmeisesti sellaisten bisnesihmisten “yksimielinen” vastaus, jotka halusivat vakuuttaa muut siitä, että he ymmärtävät tätä nykyaikaista  teknologiaa.

Tämä on helppoa ymmärtää kahdesta syystä. Ensinnäkin Bitcoinin maine vuodesta 2011 vuoteen 2015 tai niin edelleen, ja tietyssä määrin tänäänkin, on hieman “suolainen”. Bitcoin liitetään usein muun muassa huumekauppaan, prostituutioon tai jopa anarkokapitalisteihin/libertaareihin/Ron Paul -hulluttelijoihin. Toiseksi, kun johtaja yritysjohtaja ylistää teknologiaa, hän voi vaikuttaa olevan jonkin sellaisen äärellä, jota kukaan muu ei pysty oikeastaan kyseenalaistamaan mitenkään järkevästi.

Toisin sanoen, “lohkoketju, ei Bitcoin” -narratiivi antoi monista bisnesihmisistä asiantuntevan ja fiksun kuvan ilman, että heitä olisi sekoitettu Bitcoinin tuolloin vastenmieliseen vaikutelmaan. Myöhemmin on selvinnyt, että näillä ihmisillä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä lohkoketju on ja he oikeastaan sinetöivät oman kohtalonsa.

Bisnesihmisten tietämättömyys johti siihen, että keksinkertaiset ohjelmistokehittäjät kykenivät naamioitumaan lohkoketjuasiantuntijoiksi. Keskinkertaisuudet eivät kuitenkaan ymmärtäneet mitään kannustinjärjestelmistä, peliteoriasta tai edes julkisen avaimen salauksesta. Nämä “asiantuntijat” hämmensivät bisnesihmiset uskomaan, että ratkaisu tietyn teollisuudenalan suurimpaan ongelmaan voitaisiin löytää lohkoketjulla, muutamalla kehittäjällä ja rahalla. Ennen kuin “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymä levisi, siihen syötettiin paljon pöhinää voimistavaa polttoainetta.

Lohkoketju: ihmelääke kaikkiin sairauksiin

Tämä “väitetty tietämys 4)Suom. huom. – Alkuperäinen käsite on F. A. Hayekilta peritty “the pretense of knowledge”. Tämä oli alun perin Hayekin vuoden 1974 Nobel-puheen otsikko. johti sellaisten kirjojen kirjoittamiseen kuten Blockchain Revolution: How the Technology Behind Bitcoin Is Changing Money, Business, and the World, joka lupasi korjata lähes koko kansantalouden ja antoi juuri ja juuri riittävän määrän epämääräisiä käsitteitä. Tämän myötä monet bisnesjohtajat tunsivat murkkuikäisen ulosjättämisen pelon. Kaikki halusivat olla mukana “lohkoketjuteknologiassa“.

Monet tulivat lohkoketjuratkaisujen viettelemiksi. Terveydenhuollossa “lohkoketju” jotenkin saattaisi potilashistorian palveluntarjoajien saataville juuri oikeaan aikaan rikkomatta potilaan yksityisyyttä. Lakipalveluissa “lohkoketju” jotenkin loisi oikeudenmukaisia sopimuksia ilman kalliiden lakimiesten apua. Toimitusketjuissa “lohkoketju” jotenkin osoittaisi tiettyjen tuoteosien olevan huonolaatuisia tai että tilattuja osia ei oltu toimitettu aiemmin sovittua määrää. Taiteessa, musiikissa ja TV:ssä “lohkoketju” jotenkin pelastaisi sisällöntuottajat piratismia vastaan taistelemiselta ja poistaisi välikädet. Verkkomainoksissa “lohkoketju” jotenkin tekisi seuraamisesta tarkempaa, vähentäisi petoksia ja poistaisi kollektiivisesti erilaiset välikädet viemästä suurimman osan voitoista. Voisimme jatkaa ja jatkaa tätä näitä mahdottoman vaikeiden “lohkoketjun” oletettavasti ratkaisemien ongelmien listaa.

Ei ole sattumaa, että nämä lupaukset vastaavat kunkin toimialan suurimpia ongelmia. Lohkoketjusta tuli ikään kuin tyhjä taulu, jolle kaikki ongelmien ratkaisut voidaan maalata. Kirjaimellisesti sadat kasvuyritykset ja yritysten yhteenliittymät, joista monet perustuivat ICO:ihin, lupasivat korjata kunkin toimialan suurimmat tehottomuudet “lohkoketjuteknologian” avulla.

Monet näistä kasvuyrityksistä olivat oman toimialan veteraaniensa luomia. Veteraanit ajattelivat, että ainoa puuttuva palanen olivat kehittäjät, jotka kirjoittavat lohkoketjujärjestelmän, joka ratkaisisi kaiken. Kasvuyritysten johtajat sanoivat, että he olivat riittävän asiantuntevia ongelmien tunnistamiseksi ja muutaman lohkoketjuasiantuntijan avulla he voisivat parantaa toimialan ongelmat ja tuottaa itselleen siinä samalla suunnattomia voittoja.

Lohkoketjun todellisuus

Tämä toimisi, jos nämä kehittäjät vain voisivat toimittaa sen, mitä alan veteraanit halusivat! Kuinka vaikeaa on luoda virheetön, tarkastettava, hajautettu ja salattu tietokanta, joka suorittaa nopeasti ja tehokkaasti teratavun verran älysopimuksia, jotka oraakkelit varmentavat toisiltaan nollatietotodistuksien avulla? Varmasti muutama rivi Solidity-koodia voisi luoda skaalattavan, todistettavasti oikean ja ylläpidettävän järjestelmän, joka ratkaisisi toimialan X suurimmat ongelmat, vai? No, ei.

Ei, koska tällaisia selityksiä ei ole.

Lohkoketjusta tuli merkityksetöntä pöhinää, joka tarkoitti “toimialan X suurimman haasteen ratkaisemista” käyttämällä hienoa jargonia ihmisten vakuuttamiseksi siitä, että haaste olisi ratkaistavissa. Todellisuudessa tilanne oli aivan toisenlainen. Suurin osa näistä kasvuyrityksistä huomasi, että lohkoketju ei ole ihmelääke. He törmäsivät ensin pitkään tunnettuihin ongelmiin, kuten oraakkeli-, konsensus- ja Turing-täydellisten sopimusten ongelmaan tai vapaamatkustajan ongelmaan. Osoittautui, että lohkoketju oli kaikkea muuta kuin ihmelääke. Lohkoketju oli oikeastaan este näiden ongelmien ratkaisemisessa, sillä ainakin nimellisesti ongelmana oli hajauttaminen.

Tilannetta ei ainakaan parantanut se, että näiden järjestelmien luomiseksi palkatut kehittäjät olivat usein täysin tietämättömiä käyttäjän ja solmujen kannustimista, ja mahdollisista vihamielisen ympäristön aiheuttamista haasteista.

Täydellinen epäonnistuminen

Näiden metkujen tulokset ovat valitettavan ennalta-arvattavia. Kun lupaat keksinkertaisin teknisin lahjoin toimittaa jotain sellaista, jota vain harvat ihmiset ymmärtävät, et pysty toimittamaan kovinkaan paljon. Useimmat näistä ponnisteluista eivät johtaneet mihinkään. Ne harvat, jotka onnistuivat todentamaan ideansa toteutettavuuden, eivät ole edenneet täysimittaisiksi tuotteiksi. Ne harvat tuotteet, jotka on viety markkinoille, eivät ole olleet kovinkaan kiinnostavia (alle 2000 käyttäjää päivässä on merkki sovelluksen tai verkkopalvelun täydellisestä epäonnistumisesta).

Kaikesta tästä huolimatta ICO:ja, jotka ovat kehuneet olevansa hajautettu lohkoketju teollisuudelle X, yrityslohkoketjut pyrkimyksissään optimoida Y:tä tai jopa julkiset lohkoketjut jollekin palvelulle Z, ylistetään tulevaisuuden ratkaisuna. Monenlaisia väitteitä nousee yleensä esiin, kun lupausten ja tulosten väliseen ristiriitaan kiinnitetään huomiota.

Miten voit olla varma siitä, ettei lohkoketjuteknologiasta synny mitään muuta kuin Bitcoin?

On totta, että tarvitaan vain yksi vastaesimerkki väitteeni, jonka mukaan lohkoketju on todella hyödyllinen vain vakaan rahan käyttötapauksessa. Kuitenkin, tuhoamatta sanaa “lohkoketju”, lohkoketjun ydin on sen hajautetussa, arvovaltaisessa ja tehtävien muutosten kalliissa luonteessa. Tämä ei ole yllätys, koska nämä ominaisuudet ovat juuri niitä, joita haluat Bitcoinin kaltaiselta vakaalta ja kestävältä rahalta.

Valitettavasti ei-rahalliset hankkeet  tarvitsevat – ottaen huomioon ohjelmistoteollisuuden säännellyn, muuttuvan ja kasvavan luonteen – yleensä keskitetyn, päivitettävän ja skaalautuvan järjestelmän. Jokainen näistä tarpeista tulee entistä hankalammaksi, kun ne yhdistetään lohkoketjuun. Toisin sanoen, lohkoketju on väärä työkalu tähän hommaan.

Vaikka jonkin ihmeen kautta syntyy suosittu lohkoketjusovellus, vastaavanlainen keskitetty ratkaisu ilman lohkoketjua on edullisempi, nopeampi, luotettavampi ja helpommin ylläpidettävissä samalla kun tällä keskitetyllä järjestelyllä on aivan samat vikaantumiskohdat kuin “hajautetulla” lohkoketjun y-versiolla. 5)Suom. huom. – Tämä on Songin Mediumissa ilmestyneen kirjoituksen ylivoimaisesti eniten “korostettu” kohta, joten korostin sen myös tähän suomennokseen. Tai toisin sanoen, mikä tahansa suositettu dApp eli hajautetun sovelluksen kohtalona on hävitä keskitettyä kilpailijaa vastaan kustannuksissa, nopeudessa, ominaisuuksissa ja mittakaavassa.

Niin monet ihmiset työskentelevät tämän parissa! Tästä on pakko syntyä jotain.

Se, että monet ihmiset työskentelevät jonkin asian parissa, ei tarkoita sitä, että toiveet muuttuvat taianomaisesti todellisuudeksi (vrt. alkemia, kylmäfuusio, lentävät autot).

Tämä on liioittelua. Lentävät autot ovat sentään mahdollisia. Suurin osa näistä projekteista työskentelee neliön ympyröimisen tai ikiliikkujan parissa: hajautettuja palveluita, joilla hallitaan keskitetystä eli kyse on loogisesta mahdottomuudesta.

Kuulen kriitikoiden sanovan: “Jimmy vastustaa kokeiluja, yrittäjyyttä ja uusien asioiden kokeilemista!”. Tämä on klassinen täkymyynnin tapa. Kokeiluja on hyvä tehdä. Lisärahan kaataminen epäonnistuneisiin kokeiluihin on vain lisärahan hukkaan heittämistä. Näiden “lohkoketjukokeiluiden” historia on turhauttavaa ja niillä on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Ne ovat pääoman ja inhimillisten ponnisteluiden hukkaan heittämistä, eivätkä tällaiset kokeilut johda hyödyllisiin tuotteisiin tai palveluihin. Tällaiset kokeilut ovat puoskarien tapa kupata lisää hyvää.

Tähän on mennyt paljon rahaa! Joku keksii jotain!

Tietyt tekniset haasteet eivät yksinkertaisesti ole rahoituskysymyksiä, vaan ne ovat innovaatiokysymyksiä. Kun yritys asetetaan käsirautoihin vaatimalla sitä käyttämään erityisen hankalaa ja vaivalloista teknologiaa, kuten lohkoketjua – ja mikä vielä pahempaa, tällaisilla kokeiluilla on vielä vähemmän mahdollisuuksia saavuttaa näkyviä tuloksia. Tämä on klassista virheajattelua: ratkaisulle etsitään ongelmaa. Ja ei, lisärahalla ei taianomaisesti löydetä kannattavaa ja todellista markkinoilla todennettavissa olevaa ongelmaa, johon lohkoketju sattuu olemaan optimaalisin ratkaisu.

Johtopäätös

“Lohkoketju, ei Bitcoin” ei ole uusi idea. Viimeisen viiden vuoden aikana ei ole saatu mitään aikaa tällä niin sanotulla “lohkoketjuteknologialla”, emmekä todennäköisesti näe mitään seuraavan viiden vuoden aikana. Ainoa asia, johon lohkoketju näyttää soveltuvan, on lupaus korjata suurimmat ongelmat niitä kuitenkaan korjaamatta ja samalla kulutetaan valtavasti pääomaa.

Lohkoketju on ratkaisu, joka etsii ongelmaa. Liian moni ihminen on lumoutunut “lohkoketjusta” ja teeskentelee näkevänsä alastoman keisarin vaatteet. Kuvitteelliset vaatteet voivat tuntua täydelliseltä ratkaisulta heidän toimialansa suurimpiin ongelmiin. Valitettavasti toiveajattelu ei ole todellisuutta.

Anteeksi, että olen pahan ilman lintu, mutta keisarilla ei ole vaatteita. Lohkoketju ilman Bitcoinia on kuin pihvitön hampurilainen.

Kiitos Neil Woodfinelle, chandra duggiralalle, Vijay Boyapatille, Michael Flaxmanille, Ben Kaufmanille ja DOCille.

Jimmy Songin 7.5.2019 julkaiseman kirjoituksen “Why Blockchain is Not the Answer” on suomentanut Thomas Brand.

Kirjoituksessaan Song väittää, että lohkoketjupuhe ei ole muuttunut kovista yrityksistä huolimatta todelliseksi hyödyksi ja vaivattomuudeksi. Lohkoketjuteknologian on väitetty ratkaisevan kaikki ongelmat, mutta Songin mukaan “lohkoketjupuhe” on aiheuttanut pikemminkin hämmennystä ja jopa haitallisia seurauksia. Yritysjohtajat, sovelluskehittäjät ja asiantuntijat väittivät, että lohkoketjun avulla lähes mikä tahansa ongelma on ratkaistavissa, mutta näille väitteille ei ole Songin mukaan löytynyt riittävästi katetta. Lohkoketjun sijaan useimmat organisaatiot tarvitsevat keskitettyjä ja hallittuja tietojärjestelmiä. Bitcoin on Songin mukaan ainut esimerkki tilanteesta, jossa lohkoketju on ratkaisu todelliseen ongelmaan.

Lisää tietoa Bitcoinista ja Bitcoin-kannasta löydät Saifedean Ammousin teoksesta. Se, mitä Song ei käsittele, ovat sellaiset lohkoketjun käyttötapaukset, joissa eri osapuolten välillä voi olla aitoa luottamuspulaa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi asiakirjojen varmentaminen ja/tai omaisuusoikeuksien siirtäminen osapuolelta toiselle aikaleimalla (vrt. timestamping). Tällaisista käyttötapauksista ei kuitenkaan ole yleensä kyse “lohkoketjupuheessa”.

Lue myös aiemmin Thomas Taussin kanssa kirjoittamiamme ajatuksia luottamusteknologian vaikutuksista organisaatioihin ja mitä jokaisen yritysjohtajan pitäisi tietää lohkoketjusta.

Jimmy Song on Bitcoin Coren kehittäjä, kouluttaja ja yrittäjä. Aiemmin hän työskenteli Bitcoin-lompakoihin erikoistuneen Armoryn teknologiajohtajana. Hänellä on yli kaksikymmentä vuotta kokemusta ohjelmoinnista. Hän on bitcointechtalk.comin toimittaja ja kirjoittaa artikkeleita medium.comiin. Songin kirja “Programming Bitcoin: Learn How to Program Bitcoin from Scratch” ilmestyi O’Reilly’n kustantamana helmikuussa 2019. Seuraa Songia Twitterissä. Lue Songin haastattelut BREAKERMAGista ja Hackernoonista.

Kuvalähde: Ars ElectronicaTrend Hype / CC BY-NC-ND

References   [ + ]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *