Tuleeko Amazonista pian myös pankkijättiläinen?

Amazon on verkkokaupan innovatiivinen edelläkävijä. Nyt puhutaan siitä, että Amazon on mitä ilmeisimmin laajentamassa toimintaansa Pohjoismaihin ja “tulossa” myös Suomeen. ¹⁾Suomalaiset ovat toki voineet tilata Amazonin verkkokaupasta monenlaista tavaraa jo vuosi, mutta paikallisen toiminnan käynnistäminen – ja maakohtaisten Amazon.dk, Amazon.fi ja Amazon.se -verkkokauppojen perustaminen – on iso muutos Pohjoismaisen vähittäis- ja erikoiskauppamarkkinassa.

Amazon kymmenen vuotta sitten ja Amazon tänään eivät ole yksi ja sama yritys. Amazon on hyvin innovatiivinen monialainen palveluyritys, jonka laajentuminen sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti uusille liiketoiminta-alueille on ollut pääsääntöisesti hyvin menestyksekästä. Amazon selvisi niin dotcom-kuplasta kuin finanssikriisistä voittajana. Amazonia pidetään yhtenä maailman asiakaskeskeisimmistä yrityksistä ja sitä on toistuvasti pidetty yhtenä maailman innovatiivisimmista yrityksistä. ²⁾Asiakaskeskeisyys on Amazonin koko liiketoiminnan ydin. ³⁾Joidenkin mielestä Amazonin verkkosivusto on sekava, väsähtänyt ja ruma. Amazonilla ei kuitenkaan toimita muusta maailmasta irrallisten kirjoituspöytien ääressä, vaan Amazon tekee jatkuvasti pieniä muutoksia parantaakseen muun muassa ostamisen todennäköisyyttä ja asiakkaiden läpivirtausta. Amazon on jatkuvasti laajentunut muun muassa pilvipalveluihin ja viime vuonna Amazon laajensi kivijalkaliikkeisiin ostamalla Whole Foods -luomukauppaketjun.

Nimi Amazon – ja jossain määrin Amazonin “näkyvä” digitekeminen erityisesti data-analytiikan ja digimarkkinoinnin saralla – on pyörinyt jo useamman vuoden ajan myös finanssialan tulevaisuutta koskevien keskusteluiden ytimessä. Amazon on esimerkki johtavasta big datan hyödyntäjästä, joten miksi pankit ja muut finanssilaitokset eivät ottaisi merkkiä vähittäiskaupan johtajasta?  Niin sanotun FATAMABA-kahdeksikon eli Facebookin, Amazonin, Tancentin, Alibaban, Microsoftin, Applen, Baidun ja Alphabetin (Google) finanssialalle aiheuttama väitetty uhka on ollut on ollut toistuva keskustelunaihe. Kyse ei ole niinkään siitä, uhkaako FATAMABA perinteistä finanssialaa, vaan milloin finanssiyritykset heräävät nykyhetkeen ja muodostavat selkeän tilannekuvan verkkojättiläisten uhasta. ⁴⁾Entä FATAMABA-kahdeksikon DevOps-kyvykkyydet – voiko finanssiala ottaa niistä uutta oppia?

David Bitchin mukaan Atomin, Metron ja Monzon kaltaiset niin sanotut haastajapankit ja finanssialan tarjoamasta haaveilevat teknologiapalveluyritykset etsivät parhaillaan keinoja – käytännössä oikeanlaista liiketoimintamallia – laajentuakseen finanssipalvelualalle. ⁵⁾Mukana on myös sellaisiatoimijoita, kuten Revolut, jotka näyttävät lopultakin onnistuvan kääntämään toimintansa voitolliseksi. Revolut ei näytä myöskään perinteisten ja joidenkin digipankkien tavoin karsastavan kryptotalouden esiinmarssia, vaan tarjoaa esimerkiksi Bitcoin, Litecoin ja Ethereum – kryptovaluuttojen kaupankäyntimahdollisuutta asiakkailleen. Uusien tulokkaiden hyödyntämät alalle tulon mallit eivät kuitenkaan välttämättä ole sellaisia, millaisiksi ne kuvittelemme; esimerkiksi maksupalveluihin päästäkseen ei välttämättä tarvitse hakea toimilupia, vaan toimijat voivat käytännössä muodostaa erilaisia yhteistyökuvioita ylimääräiset lupakuviot välttääkseen. Uusien tulokkaiden ensisijaisena tavoitteena näyttääkin olevan fiinanssipalvelun uuden asiakaslogiikan lunastaminen. Pekka Puustinen on kutsunut tätä samannimisessä kirjassaan “vaihdantavallankumoukseksi“. Uuden toimijat haastavat sen, miten arvoa luodaan, miten arvo “palvelullistetaan” ja muutetaan rahaksi. Finanssialan toimijoita on jo useamman vuoden ajan kehotettu eri tahoilta murtamaan totutut toimintamallit ja uudistamaan liiketoimintaansa teknojättien suuntaan. Tanaya Macheelin mukaan finanssipalveluyritysten pitäisi pyrkiä omaksumaan teknojäteille ominainen alustakeskeinen liiketoimintamalli.

Ekosysteemiajattelun leviäminen finanssialalle ilmenee PSD2-kehikossa ja erityisen vahvasti niin sanotussa Open Banking -paradigmassa, mutta pankeille ja muille finanssipalveluyrityksille on ollut hankalaa ymmärtää, miten avoimia arvoverkostoja pitää lähestyä perinteisten suljettujen arvoketjujen sijaan. Digipankit näyttävät jo nyt haastavan perinteiset toimijat kilpailemaan kuluttajien huomiosta ja pankkiasioinnista. ⁶⁾Ramirez, R. & Normann, R. (2001). Designing Interactive Strategy: From Value Chain to Value Constellation. Baffins Lane, Chichester: John Wiley & Sons. KPMGn Jonathan Lavenderin mukaan suurten teknologiajättien laajentuminen finanssipalveluihin ei välttämättä ole vain uhka, vaan erilaiset yhteistyökuviot voivat luoda perinteisille toimijoille myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia palvella asiakkaita. Finanssialan kilpailuympäristö ei koostu ensisijaisesti uusista finanssiteknologiatoimijoista, vaan uusi – ja kuviteltua suurempi uhka – voi konsulttiyritys McKinseyn viime vuoden lopulla julkaiseman selvityksen mukaan löytyä maailmanlaajuisista toimialarajat rikkovista alustayrityksistä.

FATAMABA-kahdeksikon yrityksistä ainakin osaa käytetään usein esimerkkinä siitä, mihin suuntaan finanssipalveluala saattaa vähitellen siirtyä. Esimerkiksi ajatus juttelevasta pankista on mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi Amazonin Alexa näyttää innostavan myös finanssialaa siirtymään kosketus- ja painelukäyttöliittymistä puheen pariin. Teknologiajättien kahdeksikko esitetään joskus joukkona erilaisia kielikuvia ja kuviteltuja finanssialan tulevia liiketoimintmaalleja, mutta kukaan ei ole vielä ihan tarkalleen ottaen hahmottanut, mitä tällä nyt tosiasiassa tarkoitetaan. Pelottelu finanssialan uberisaatiolla on myös varsin kaukaa haettua. ⁷⁾Kyytipalveluyhtiö Uberia käytetään usein esimerkkinä siitä, miltä finanssiala näyttää tulevaisuudessa.

Tosiasiassa finanssipalveluala on jo pitkälti palvelu- ja teknologialiiketoimintaa, jossa datan merkitys asiakkaiden ja liiketoiminnan kannalta on ymmärretty. Finanssiyrityksillä on hallussaan valtavasti asiakastietoa ja digitalisaation myötä tietoa syntyy ja on saatavilla enemmän, nopeammin ja edullisemmin. Finanssiyritysten haasteena on ollut hyödyntää asiakastietoa liiketoiminnassaan – ja haasteita on luvassa myös tulevaisuudessa, sillä asiakastiedon käänteinen jalostaminen asiakkaan tiedoksi on luo taas aivan uusia mahdollisuuksia. ⁸⁾Puhumattakaan ns. strukturoimattomasta datasta, jota löytyy mm. kuvista, sähköposteista, videoista jne. Kysymys on siitä, että liiketoiminnassa datan prosessoinnilla – keräämisellä, varastoinnilla, koostamisella jne. – ei ole millään itseisarvoa, vaan vasta datan hyödyntäminen toiminnassa mahdollistaa sen liiketoiminnallisten hyötyjen synnyn.

Teknologinen murros, esimerkiksi siirtymä isokoneympäristöistä kohti pilvipalveluita ja API-talouden esiinmarssi, on vain osa isoa kokonaiskuvaa. Muutoksessa ei lopulta ole kyse vain teknologiasta (= ratkaisuista), vaan ennen kaikkea siitä, keitä tulevaisuudessa palvellaan ja miten. Pankit voivat toki oppia paljon verkkopalvelujättiläisiltä muun muassa käyttäjä- ja asiakaskokemuksesta ja alustatalouden merkityksestä. “Meistä DNB on teknologiayritys, jolla on pankkitoimilupa. Tavoitteenamme on olla yksi Euroopan johtavista teknologiayrityksistä kilpailussa pärjäämiseksi”, norjalaisen DNB-pankkikonsernin digitalisaatiosta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Halvor Landen totesi viime vuonna Finextralle.

Amerikkalaisen Federal Financial Analytics -konsulttiyrityksen Karen Petroun mukaan alustayritykset ovat pohjimmiltaan big data -yrityksiä, joilla on “suunnaton luontainen kyky muuttaa mikä tahansa luonnolliseksi monopoliksi. Katso, mitä Amazon on tehnyt vähittäiskaupalle – Amazon tietää kuinka paljon, milloin ja missä teit ostoksia”. Petroun mukaan finanssiala saattaa alustayritysten aikakaudella siirtyä kohti hajautettuja liiketoimintamalleja: finanssipalveluyritykset keskittyvät palveluinfrastruktuurin ylläpitoon ja luovuttavat asiakasrajapinnan ainakin osittain kuluttajia paremmin palveleville brändeille. Entä jos tulevaisuuden finanssipalveluiden käyttöliittymien kilpailukenttä onkin sitten lopulta jo aiemmin mainittu ääni ja puhe?

Finanssialan tulevaisuus saattaa hyvinkin olla alustataloudessa. Pohjoismaissa esimerkiksi Nordea, OP, SEB, Swedbank, Danske Bank ja Sbanken ⁹⁾Ei suomalainen S-Pankki, vaan entinen norjalainen Skandiabanken ovat tehneet merkittäviä panostuksia avoimen pankkitoiminnan edistämiseksi – ja tietysti vastatakseen PSD2:n eli uuden maksupalveluita koskevan sääntelykehikon asettamiin vaatimuksiin. Finanssialalla tehdyt merkittävät panostukset esimerkiksi PSD2:seen eivät ole olleet vain yksittäisiä kulueriä sinne tänne, vaan esimerkiksi Nordealla on ollut ilmeisen kirkas näkemys tulevaisuuden tavoitetilasta.

Jokainen finanssialan toimija on tietysti kiinnostunut siitä, miten edistynyttä data-analytiikkaa voidaan hyödyntää asiakkaiden palvelemisessa ja kilpailuedun luomisessa. ¹⁰⁾Amazon on Alphabetin (Google) tavoin esitetty malliesimerkki datalähtöisestä liiketoiminnasta. Finanssialalla datan hyödyntäminen esimerkiksi asiakaskokemuksen parantamisessa, toiminnan tehostamisessa ja myynnissä on kuitenkin vielä monilta osin kehittymätöntä. Kirjassaan The Best Service is No Service: How to Liberate Your Customers from Customer Service, Keep Them Happy & Control Costs Bill Price ja David Jaffe käyttävät Amazonia lukuisia kertoja esimerkkinä hyvästä asiakaspalvelusta. ¹¹⁾Pricen ja Jaffen käsitys hyvästä asiakaspalvelusta on poikkeava, sillä heidän mukaansa hyvä asiakaspalvelu tarkoittaa ennen kaikkea asiakaspalvelun kysynnän haastamista – ja tarjonnan supistamista.

Vesa Ilmarinen ja Kai Koskela ovat kirjassaan Digitalisaatio: Yritysjohdon käsikirja osuvasti huomauttaneet datan ja analytiikan olevan paljon syvällisempiä ilmiöitä kuin pelkkiä teknologiaprojekteja:

“Data ja analytiikka ovat paljon muutakin kuin teknologiaa. Ne muuttavat yritysten toimintapoja, ihmisten ajattelua ja jopa yrityskulttuuria. Data ja analytiikka eivät syrjäytä osaamisen ja kokemuksen synnyttämää näkemystä, mutta ne tuovat faktapohjaisuutta, objektiviisituutta ja tasalaatuisuutta päätöksentekoon ja muuhun toimintaan. Ihmisten osaamisen hyödyntämisessä painopiste siirtyy vastauksista kysymyksiin, kun tärkeintä on osata esittää ne oikeat kysymkset, joihin analytiikan keinoin haetaan vastauksia. Muutosta kuvataan usein siirtymisellä ‘datavetoiseen kulttuuriin’, jossa mittaaminen, datan kerääminen, analysointi ja jakaminen, datalla ohjaaminen sekä muu datan hyödyntäminen ovat olennainen osa kaikkea toiminaa kaikilla organisaatiotasoilla.” ¹²⁾s. 206

Pankkien haaveet oman liiketoiminta- ja toiminamallin “gafamaisuudesta” ovat ainakin toistaiseksi varsin kaukaa haettuja, mutta uudet ekosysteemit voivat hyvinkin muuttaa pelikenttää. Ekosysteemeihin osallistumisessa ja niiden kehityksen seuraamisessa ennakoinnin merkitys korostuu. ¹³⁾Asiasta keskusteltiin myös aiemmin maaliskuussa järjestetyssä Nordic Post Trade Helsinki -tapahtumassa. Toisaalta GAFA-yritykset ovat jo täyttä häkää pyrkimässä finanssipalvelualalle. Finanssipalveluala voi oppia paljon FATAMABA/GAFA-yrityksiltä, mutta liiketoiminnallisesti pankki ja teknologiajätti eivät ole samasta puusta veistettyjä.

Mitä Amazon haluaa?

Muutama viikko sitten Wall Street Journal kertoi Amazonin väitetyistä aikeista laajentaa jo ennestään monipuolista liiketoimintaansa ainakin vähittäispankkitoimintaan. ¹⁴⁾Henri Blomster on analysoinut Amazonin pankkihaaveita jo aiemmin viime vuonna. Amazon on laajentanut tarjoamaansa kirja- ja äänilevymyynnistä nykyaikaisten pilvipalveluiden edelläkävijäksi. Amazon on monialainen palveluyhtiö – ja huhut Amazonin laajenemisesta finassipalveluihin ei todennäköisesti lopulta yllättänyt ketään. Amazon on alustalähtöisen liiketoiminnan edelläkävijä ja ymmärtää laajaa kilpailukenttäänsä todella hyvin, joten finanssialalle laajenemisen voi nähdä osana pidempää kehityspolkua.

Wall Street Journalin mukaan Amazonin ensivaiheen suunnitelmissa olisi jonkinlaisen käyttötilipalvelun (“a checking-account-like product”) tarjoaminen nuorille ja pankkitilittömille asiakkailleen. Pankkipalveluita koskevat keskustelut ovat mitä ilmeisimmin vasta alkutekijöissään, mutta Amazonilla asiaa on ilmeisesti selvitetty jo vuosia. Amazonin strategiset tavoitteet voivat olla moninaisia, sillä yhteistyökuvioiden rinnalla (tai ilman niitä) Amazon voisi kenties yhtä hyvinperustaa Goldman Sachsin Marcus-verkkopankin kaltaisen uuden pankkiliiketoiminnan (“Bank of Amazon”).

GBH Insights -tutkimusyrityksen Dan Ivesin mukaan Amazonin pyrkimyksenä voi myös olla Prime-jäsenyysohjelman laajentaminen ja vahvistaminen finanssipalveluiden avulla. Ivesin mukaan Amazonin tarjoama käyttötilipalvelu voi olla vasta esimakua tulevasta, sillä peruspankkipalveluiden avulla Amazon voi laajentaa palveluportfoliotaan helpommin entistä useampaan vertikaaliseen liiketoiminta-alueeseen. Entä mitä tämä kaikki tarkoittaa maksamisen murroksessa?

Bainin mukaan Amazonista voisi tulla jopa Yhdysvaltain kolmanneksi suurin pankki ja Amazonin pyrmys voi olla laajentaa pankkipalvelutarjontaa Yhdysvaltoja pidemmälle. Bank of America Merrill Lynchin analyytikko Justin Postin mukaan Amazon ei ehkä pyrikään avauksellaan varsinaisesti ravisuttelemaan perinteistä finanssipalvelualaa, vaan vahvistamaan asemaansa kaiken tavaratalona.

Käyttötili saattaa kuitenkin olla vain yksi Amazonin tulevaisuudessa kaavailemista pankkipalveluista. Eräiden lähteiden mukaan Amazon on kiinnostunut käyttötilin lisäksi myös asuntolainoista. Amazon on Housing Wiren -verkkolehden mukaan parhaillaan etsimässä uuden antolainaukseen keskittyvän liiketoimintayksikön vetäjää. ¹⁵⁾Randy Woodwardin mukaan Amazon voisi hallita joitain osia asuntolainabisneksestä, mutta Amazonilla ei välttämättä ole kiinnostusta laajentua kaikkeen asuntolainaukseen.

Amazon on historiallisesti laajentunut yllättävän rohkeasti täysin uusille liiketoiminta-alueilla, joten miksi ei myös pankkipalveluihin? Nyt herää kysymys, mistä tässä kaikessa on oikeastaan kysymys? Valtaako Amazon pankkimarkkinat vai pyrkiikö Amazon kytkemään pankkipalvelut ja finanssiyritykset osaksi jo ennestään laajaa ekosysteemiään?

Amazon ekosysteemien orkestroija, ei verkkokauppa

Alustatalous ja alustaekosysteemit ovat jo täällä. Amazon on lähes jokaiselle tuttu ainakin valtavasta tuote- ja palveluvalikoimastaan, joka rakentuu Amazonin palvelualustan ja -ekosysteemin varaan. Amazon on asiakaskokemusajattelun ja datalähtöisyyden edelläkävijä. ¹⁶⁾Amazonilta voi oppia sitä, tätä, tuota ja vaikka mitä. Amazon on tietysti teknologiayritys, mutta se ei ole IBMn, Intelin tai Ciscon kaltainen “putkitoimija”. Amazonin liiketoimintamalli-innovaatio on sen ylivertainen ekosysteemin orkestrointikyvykkyys, jossa se toimi aluksi putkistona (arvon “jakelu” asiakkaille) ja nykyisin alustana (arvon “yhteisluominen” verkostoissa). Marshall W. Van Alstynen, Geoffrey G. Parkerin ja Sangeet P. Choudaryn (2016) mukaan alustataloudessa tuottajien ja kuluttajien verkosto on yritysten tärkein voimavara. Amazonilla ymmärrettiin siirtymä putkistosta alustoihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Amazonilla on  ollut ilmiömäinen kyky ymmärtää asiakkaidensa perimmäisiä tarpeita. Amazonilla on muun muassa ymmärretty, että ihmiset pyrkivät saamaan haltuunsa erilaisia resursseja ja mekanismeja siirtyäkseen epätyydyttävästä tilasta hieman tyydyttävämpään tilaan, asiakkaiden tavoitteet eivät ole vain toiminnallisia tai taloudellisia ja tietyn asiakkaan ongelmaan ei välttämättä ole vain yhtä oikeaa ratkaisua. ¹⁷⁾Ulwick, T. (2017). “The Core Tenets of Jobs-to-be-Done Theory“. Jobs to Be Done, 28.11.2017 Amazonin lähestymistapa ei tietenkään ole ainutlaatuinen, mutta Amazon on pyrkinyt tarjoamaan asiakkailleen selkeitä ja edullisia palvelukokonaisuuksia. Jeff Sussnan mukaan AWS-pilvipalveluiden menestys johtuu ennen kaikkea siitä, että Amazonilla on ymmärretty ero tuotanto- ja tuotekeskeisen ja palvelukeskeisen palvelu- ja arvontuotantologiikoiden välillä. ¹⁸⁾Brand, T. (2016). “‘Business as (Un)usual’ – Tai miksi vaihdantavallankumousta ei saa vaieta kuoliaaksi“. 21.4.2016 Amazonin erityislaatuisuus ei johdu siitä, että Amazon nyt vain sattuu olemaan niin hyvä kaikessa mahdollisessa, vaan siinä, että Amazonin valitsema liiketoimintamalli – alustatalousekosysteemin kehittäminen – on osoittautunut menestyksekkääksi. ¹⁹⁾Accenture (2017). “Ecosystem Power Plays: Beyond Platforms“. Amazon on ymmärtänyt niin sanottujen kauppareittien merkityksen jo kauan ennen kuin kukaan muu.

Mikä on Amazonin alustalähtöisen liiketoiminnan menestyksen selitys? Amazonin brändipositio kaiken kauppana ja täydellisenä ostospaikkana on lyömätön, koska Amazon ei ole koskaan sulkenut alustaansa muilta toimijoilta. Amazonin valtaista menestys on perustunut pohjimmiltaan mittakaava- ja synergiaetujen ja lukitus- ja verkostovaikutusten yhteisvaikutuksiin, jotka tiivistyvät Amazonin alustapalveluliiketoiminnan merkityksellisyydessä. ²⁰⁾Savikas, A. (2008). “Amazon Ups the Ante on Platform Lock-In“. Tools of Change for Publishing, 28.3.2008 ²¹⁾Pelkät verkostovaikutukset eivät kuitenkaan enää nykyaikana riitä.

Amazonin luoma monitahoinen ja -kerroksinen ekosysteemi on äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus, jonka arvo kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän ekosysteemistä löytyy Amazonin arvolupauksen kanssa yhteismitallisia toimijoita. Amazonin tavoitteena ei ole vain myydä entistä enemmän tuotteita ja palveluita entistä useammalle kuluttajalle, vaan Amazon pyrkii lisäksi tarjoamaan kumppaneilleen uusia tapoja tavoittaa kuluttajat ja tehostaa palvelutuotantoa.

Amazon sai alkunsa kirjojen verkkokauppana, mutta nykypäivänä Amazon on jotain aivan muuta kuin pelkkä kirjakauppa. Amazon on monenkeskinen palvelualusta. ²²⁾Amazonin viime vuosien menestys on nojannut vahvasti AWS-pilvipalveluiden suosion kasvuun.

Amazon muutoksen mahdollistajana ja kirittäjänä

Perinteisen finanssialan ja Amazonin kaltaisten alustayritysten liiketoimintamallit ovat hyvin erilaisia. Amazon on virittänyt palvelualustansa merkityksellisyyden huippuunsa, mutta pankeilla ja muilla finanssialan toimijoilla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut läheskään samanlaista kyvykkyyttä luoda merkityksellistä palveluekosysteemiä yksittäisten putkien varaan. ²³⁾Paolo Sironin mukaan edes kaikki uudet finanssialan haastajat eivät näytä ymmärtävän finanssipalvelun erityispiirteitä. Onko Amazonilla oikeastaan edes mitään syytä kilpailla finanssialaa vastaan? Asiantuntijat ovat asiasta montaa mieltä. ²⁴⁾Amazon ei myöskään ole sanonut, että ekosysteemi olisi suljettu muilta pankeilta. Wall Street Journal mainitsi vain eräitä mahdollisia kumppaneita.

Ron Shevlin on todennut jo muutama vuosi sitten, että Amazonin tavoitteena ei välttämättä ole pankkitoimiluvallinen pankkitoiminta. ²⁵⁾Perinteisten finanssitoimijoiden rinnalle on jo syntynyt uusia toimijoita, jotka tarjoavat muun muassa nuorille peruspankkipalveluita. Shevlin on vieläkin sitä mieltä, että ne, jotka väittävät Amazonin vain kumppanoituvan tai kilpailevan perinteisten finanssitoimijoiden kanssa, ovat väärässä. Miksi? Koska Shevlinin mukaan Amazonin liiketoimintamalli on ymmärretty jossain määrin väärin.

Mitä Amazonin aikeista pitäisi oikein ajatella?

Amazonin laajenemis- ja yhteistyösuunnitelmista ei ole kovinkaan hyvää kokonaiskuvaa, mutta julkisuuteen tihkuneet tiedonmuruset eivät ole mikään varsinainen yllätys. Amazon ei ole pankki, eikä siitä ainakaan ihan heti ole tulossa toimiluvallista pankkia. Amazonin strategia näyttää nojaavaan kilpailun sijaan yhteistyöhön finanssitoimijoiden kanssa, jonka vuoksi perinteiset pankit voivat hyvinkin olla uusi asiakasryhmä Amazonille.

Finanssialan arvoverkostoissa Amazon ei todennäköisesti ole välitön uhka, vaan ennen kaikkea kyvykäs ja laaja-alainen yhteistyökumppani. Amazonin voi toki mieltää välittömäksi uhaksi finanssitoimijoille, mutta toisaalta Ron Shevlinin on mielestäni oikeassa sanoessaan, että tällainen analyysi liiallisesti yksinkertaistaa Amazonin aiemmin menestyksekkäästi toteuttamaa strategiaa. Amazonin pyrkimykset voivat toki muodostua jossain vaiheessa finanssialan kannalta uhkaaviksi, mutta toisaalta tällä hetkellä Amazonin laaja-alaiset kyvykkyydet voivat tarjota finanssialalle myös aivan uudenlaisia toiminta- ja yhteistyömalleja teknologiajättiläis(t)en kanssa. Toisaalta Amazon voi olla perinteisen finanssialan tulevasuuden huolista vähäpätöisimpiä. ²⁷⁾Uudet digipankit ovat jo perinteisten toimijoiden kimpussa.

Viime viikolla Amazon, Banorte ja Mastercard toivat Meksikon markkinoille ladattavan debit-kortin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Amazon on levittäytymässä laajasti ainakin tili- ja maksupalveluihin erilaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen, mutta vasta aika näyttää, mitä Amazon lopulta tekee. En jäisi seuraamaan Amazonin, Facebookin ja muiden teknologia- ja datavetoisten yritysten toimintaa vain Yhdysvalloissa, koska pidemmällä aikavälillä ilmenevät pienimuotoiset päänavaukset voivat hyvinkin tapahtua jossain aivan toisaalla.

No, tuleeko Amazonista huomenna pankki? Nopea vastaus: Ei tule. Amazon pyrkii todennäköisesti tällä hetkellä luomaan strategisia optioita, jotka voivat olla hyödyllisiä tulevaisuuden yhteistyökuvioista sovittaessa.

Millaisia ajatuksia Amazonin päänavaus finanssialalle sinussa herättää?

—