Lupasivatko robovarainhoitajat liikaa?
Digitaalinen varainhoito on lyönyt läpi maailmalla ja valtavirtaistuu nopeasti. Jo pelkästään muutaman viime kuukauden aikana digitaalisen varainhoidon markkinassa on jo ehtinyt tapahtua monenlaista: uusista kumppanuuksista, onnistuneista rahoituskierroksista ja monenlaisista uusista kokeiluista uutisoidaan lähes viikoittain. Digitaalisen varainhoidon – varsinkin robovarainhoidon – yleistyminen ei ole kuitenkaan täysin suoraviivaista. Viimeisen vuoden, puolen vuoden aikana maailmalta on kantautunut uutisia siitä, että jotkin itsenäiset robovarainhoitajat ja jopa isojen varainhoitotalojen digivarainhoitokokeilut ovat lopettaneet. Investec lopetti vain muutama vuosi sitten brittiasiakkaille suunnitellun Click & Invest -digivarainhoitopalvelun toukokuussa ja alankomaalainen pankkijätti ABN AMRO ilmoitti maaliskuussa lopettavansa Prospery-talousvalmennuspalvelunsa Saksassa. Viime vuoden syyskuussa UBS lopetti SmartWealthin ja myi teknologian amerikkalaiselle SigFigille, mutta tämän lisäksi aiemmin kesällä 2018 yhdysvaltalainen Hedgeable lopetti yksityisasiakkailleen suunnatun palvelun ja samaan aikaan erityisesti naissijoittajille suunniteltu WorthFM lopetti toimintansa. Monet itsenäiset robovarainhoitajat kertoivat viime vuonna tehneensä tappiota, jonka lisäksi niiden asiakkaiden hankintahinta ja sisään tulevat hallinnoitavat pääomat eivät ole olleet tasapainossa. Yhdysvalloissa Wealthfront ja Hedgeable joutuivat viime…
Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Onko Mandatum Trader hyppy siniseen mereen?
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Voimme tarjota kaikki sovellusalustat samalla ydinteknologialla. Kaikki eivät halua rakentaa koko systeemiä alusta. Se veisi liikaa aikaa ja resursseja. Näin asiakkaamme pääsevät hyötymään koko arvoketjulle tarjoamastamme tuesta.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Oksanen, A. (2018). “Saxo Bank rakentaa finanssialan tulevaisuutta pala kerrallaan”. Mandatum Life Journal, 2.11.2018 Edellisessä kirjoituksessani kävin seikkaperäisesti läpi sitä, millaisia ajatuksia Mandatum Lifen ja Saxo Bankin yhteistyö on minussa herättänyt ja nostin esille muun muassa omistajuuden ja Sammon tekemän yrityskaupan merkityksen yhtenä selitysvaihtoehtona Mandatum Lifen liiketoimintamalli-innovaatiolle. Tässä blogissa pohdin tarkemmin Mandatum Trader -välityspalvelun strategiaprofiilia, arvolupausta ja näiden merkitystä uuden palvelun lanseerauksessa. Suomessa yksityissijoittajien arvopaperinvälitystä hallitsevat tällä hetkellä perinteiset pankit ja pienemmät itsenäiset osakevälittäjät. Suomeen joitakin vuosia…
Julkisessa maineriskikeskustelussa ei ole järjellistä perustaa
Kirjoitus on julkaistu alkuperin Thomas Taussin blogissa 18.9.2018. Maineriski ja yritysvastuu ovat jälleen puhuttaneet suomalaisia. Asia nousi pinnalle Pihlajalinna Oulun toimitusjohtajan Riikka Moilasen viime viikkoisen kohukommentin ja potkujen myötä. Moilanen kutsui maanantaisessa Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa vähäosaisia ihmisiä “ihmisroskaksi”. Tästä syntyi nopeasti kuohu sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen myös toimittajat tarttuivat aiheeseen. Pihlajalinna irtisanoutui nopeasti Moilasen puheista lyhyellä Twitter-viestillä, ja tiistaina uutisissa kerrottiin Moilasen tulleen irtisanotuksi tehtävistään. ”Keskustelimme Riikan kanssa asiasta sekä maanantai-iltana että tänä aamuna, ja päädyimme yhdessä siihen, että hän ei jatka tehtävissään Pihlajalinnassa”, toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi yhtiön julkaisemassa tiedotteessa. Moilasen tapausta on julkisuudessa verrattu Pori Jazzien toimitusjohtajan Aki Ruotsalan viime kesänä saamiin potkuihin työhön liittymättömistä lausunnoista, jotka ainakin osa tulkitsi homovastaisiksi. Oulun yliopiston viestinnän professori Erkki Karvosen mukaan ihmisten herkistymiskynnys on sosiaalisen median aikakaudella matala, ja yhteiskunnassa vaaditaan entistä enemmän poliittista korrektiutta. Poliittinen korrektius on monitulkintainen käsite, eikä sen perimmäisestä olemuksesta ole yksimielisyyttä. Poliittinen korrektius näyttää kuitenkin ruokkivan ärsykeherkkyyttä ja sisäryhmäajattelua, jotka voivat johtaa haitalliseen itseään vahvistavaan polarisaation kehään. Taloussanomien toimittaja Heidi Hagelinin mukaan yritykset reagoivat kohuihin entistä…
Digivarainhoidon tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
“Miltä pankkijärjestelmä näyttää viiden vuoden kuluttua? Pelureita on entistä vähemmän. Konsolidoinnin tekevät ne, jotka hallitsevat teknologian. Et selviä [voittajana], jos et hallitse teknologiaa.” – Francisco González, hallituksen puheenjohtaja, BBVA 1)Arnold, M. (2017). “How finance is being taken over by tech“. Financial Times, 17.1.2017; suom. TB Eri toimialoilla on parhaillaan käynnissä lukemattomien erilaisten muutosvoimien aiheuttamia suuria siirtymiä. Suuret muutokset tapahtuvat monella eri tasolla, sillä niihin vaikuttavat niin kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen teknologian, globalisaation, automatisaation kuin myös sääntelymuutosten kaltaiset asiat. Varallisuudenhoidon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on ehdottomasti sijoittajien kuluttajakäyttäytymisessä jo havaitut muutokset. Kuluttajakäyttäytyminen ei tietenkään ole muista suurista muutostrendeistä riippumaton osa-alueensa, mutta lopulta juuri kuluttajien päätökset vaikuttavat siihen, miten muutosvoimat vuorovaikuttavat keskenään. Esimerkiksi elektronista osakekauppaa ei ollut olemassa ennen kuin ensimmäiset nettivälittäjät tulivat markkinoille 1990-luvun alussa ja jotkut kuluttajista uskaltautuivat siirtymään niiden asiakkaiksi. Teknologialla on ollut toki suuri vaikutus myös omaisuudenhoitotoimialalla, mutta kyse ei kuitenkaan oikeastaan ole siitä, että jotain vain digitalisoidaan. Digitalisoinnin sijaan myös omaisuudenhoitajien pitää…
Get Ready for Wealth Management and Asset Management Democratization
I just stumbled across this pretty interesting article about the ongoing mutual fund fee dispersion and especially the quite evident decrease in mutual fund and ETF fees. Some past academic research, such as Iannotta and Navone (2012) and Haslem (2015), has already pointed out that there is no straightforward answer to the question why mutual fund fee dispersion exists, and whether there is an overall trend towards lower fund fees. But there is substantial evidence showing that mutual fund expense ratios have been in decline for the past two decades and there is a similar phenomenon going on in both actively managed and index mutual funds. 1)See: Collins, S. & Duvall, D. (2016). “Trends in the Expenses and Fees of Funds, 2016“ ICI Research Perspective 23(3) Furthermore, as Cooper, Halling, and Yang (2009) argue, there is “an important and multi-dimensional puzzle regarding the fees charged in the mutual fund industry.” Hu,…
Omaisuudenhoitorintamalta ei mitään uutta?
Olen viimeisen muutaman vuoden ajan seurannut verrattain aktiivisesti omaisuudenhoitoalalla tapahtuneita muutoksia ja keskustelunavauksia. Robovarainhoito eli automatisoidut digitaalisen varainhoidon (ja sijoitusneuvonnan) ratkaisut ovat herättäneet minussa eniten mielenkiintoa, sillä robovarainhoitoon liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä ja avoimia kysymyksiä. Varainhoidossa ja laajemmin omaisuudenhoidossa puhaltavat muutoksen tuulet, jotka ilmenevät muun muassa (pörssinoteerattujen) indeksirahastojen suosion räjähdysmäisenä kasvuna 1)Keoun, B. (2018). “BlackRock Profit Surges 27% as Exchange-Traded Funds Fuel Growth“. The Street, 12.4.2018, uusien sijoitus- ja kaupankäyntistrategioiden esiinmarssina 2)Weingram, S. (2018). “Commentary: Factor investing – is keeping it simple shortsighted?“. Pensions & Investments, 11.4.2018 ja varainhoidon uusina liiketoimintamalleina. Varainhoidon muutos on moniulotteinen kokonaisuus, joka liittyy ennen kaikkea digitalisaatioon ja globalisaatioon. Olin maaliskuun alussa yhdessä Kalle Anttilan kanssa Yle Puheen Pörssipäivässä Mikko Jylhän vieraana keskustelemassa muun muassa robovarainhoidosta. Robovarainhoito on toistaiseksi eräs mielenkiintoisimmista varainhoitoalan muutosajureista, josta ovat kiinnostuneita niin globaalit omaisuudenhoitajat kuin myös pienemmät paikalliset varainhoitajat. Muutoksesta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon, mutta käytännössä on todella hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mistä tosiasiassa…
Varainhoidon suuresta murroksesta on saatu vasta esimakua
Finanssialalla on käynnissä suuri murroksen ja mullistuksen tila, jota Pekka Puustinen on kutsunut vaihdantavallankumoukseksi. 1)Puustinen, P. (2013). Vaihdantavallankumous: Finanssipalvelun uusi logiikka. Helsinki: Talentum Vaihdantavallankumous on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, sillä “useimmilla toimialoilla ymmäretään jo, että arvo syntyy asiakkaiden oman toiminnan seurauksena tavaroita tai palveluja käytäessä”. 2)Puustinen 2013, s. 18 Käynnissä on siis varsin suuri murros ja mullistus, kun “tuoteskeskeinen näkemys vaihdantaan sekä perinteiset asiakkaan ja yrityksen roolit muuttuvat perusteellisesti”. 3)Puustinen 2013, s. 23 Suomessakin on keskusteltu useaan otteeseen toimialan tuotekeskeisen liiketoimintalogiikan ja kulttuurin vaikutuksista asiakkaisiin. Kyse ei siis ole siitä, ettei toimialalla olisi jo aiemmin koettu muutoksia, mutta tällä hetkellä tilanne on toimijoille monella tavoin erilainen. Ympärillä koettua muutosta ei voi helposti selittää vain yhdellä yksittäisellä tekijällä, mutta useimmiten muutos tiivistyy yhden monitulkintaisen kattokäsitteen – digitalisaation – alle. McKinseyn Karel Dörner ja David Edelman huomauttavat artikkelissaan, “What ‘digital’ really means?“, digitalisaation merkitsevän eri ihmisille hyvin erilaisia asioita. Moni korostaa digitalisaation teknologiakeskeisyyttä.…
Mitä naissijoittajat haluavat?
Kauppalehdessä joulukuun alussa ilmestyneessä kolumnissaan Riitta Lindegren kokee ongelmalliseksi sen, että “naisille opetetaan sijoittamisen alkeita kirjoissa ja seminaareissa, mutta nimenomaan naisille räätälöityinä”. Lindegrenin mukaan “naisille on kautta aikain uskoteltu, että sijoittaminen on heille liian vaikeata” ja setelikasvojen miesvaltaisuus kertoo oletettavasti koko rahamaailman maskuliinisuudesta. 1)Naisten kasvokuvat seteleissä ovat minusta sukupuolten tasa-arvon kannalta täysin epäolennainen asia, mutta onneksi nykyaikana kuka tahansa voi halutessaan saada esimerkiksi luottokorttinsa haluamallaan naiskuosilla tai vaihtaa taustakuvaksi ihailemansa naisen kasvot. Pitänee vakavasti harkita esimerkiksi Rose Wilder Lanen, Deirdre N. McCloskeyn, Dambisa Moyon, Isabel Patersonin, Joan Robinsonin, Ayn Randin, Margaret Thatcherin tai Elinor Ostromin kasvokuoseja. 3)Livingston, E. (2016). “Why putting women on banknotes should make us feel uneasy“. The Guardian, 26.4.2016 Matti Keloharjun ja Antti Lehtisen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan Suomessa osakesijoittajista miehiä on 58 prosenttia, jonka lisäksi miesten hallussa on noin 70% kaikesta osakevarallisuudesta. 2)Tämän lisäksi miesten ja naisten keskinäiset omistus- ja varallisuuserot kasvavat kaikissa Keloharjun ja Lehtisen tutkimuksen varallisuusluokissa miesten eduksi. Naiset itse eivät kuitenkaan vaikuta kokevan sijoittamista kovinkaan vieraaksi aihealueeksi. 4)ks.…