Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Epäselvällä maineriskien pelolla voi olla vakavia seurauksia
Käsittelimme toissa viikolla Thomas Taussin kanssa sitä, miten julkinen keskustelu maineriskeistä näyttää hyvin usein olevan tarkoitushakuista ja irrallista yritysjohtamisen sekä liiketalouden perusteista. Julkisessa keskustelussa ei ole meistä kiinnitetty riittävästi huomiota riskienhallinnan, yritysvastuun, omistajuuden ja organisaatioiden taloustieteen näkökulmiin. Pyrkimyksenämme oli muodostaa ymmärrystä näistä eri aihealueesta sekä pohtia näihin liittyviä moninaisia haasteita jatkamalla keskustelua muun muassa Oulun yliopiston viestinnän professorin Erkki Karvosen sekä Taloussanomien toimittajan Heidi Hagelinin esittämien ajatusten pohjalta. Toimme keskusteluun lisäksi mukaan joitakin omia havaintojamme lisääntyneistä politisoituneista vaatimuksista erilaisia organisaatioita kohtaan. 1)ks. esim. Scherer, A. G. & Palazzo, G. (2011). “The New Political Role of Business in a Globalized World: A Review of a New Perspective on CSR and its Implications for the Firm, Governance, and Democracy“. Journal of Management Studies 48(4): 899-931 Näkemyksemme mukaan uudet vaatimukset, oli kyse sitten poliittisesta korrektiudesta tai niin sanotusta jatketusta yhteiskuntavastuusta, vaikuttavat monilla aiemmin tuntemattomilla tavoilla organisaatioiden johtamiseen. Omien havaintojemme mukaan näitä teemoja koskevat keskustelut…
Case Finnair ja jatkettu yhteiskuntavastuu
Finnairin lento Helsingistä Berliiniin sai dramaattisen käänteen heinäkuisena tiistaiaamuna, kun eräs koneen matkustajista päätti kieltäytyä – miehistön käskystä huolimatta – istumasta paikoilleen kansalaistottelemattomuuden nimissä. Hän oli havainnut koneen takaosassa itselleen ennalta tuntemattoman miehen siviilipukuisten poliisien seurassa. Protestin järjestänyt matkustaja ei tiennyt “mihin tätä ihmistä ollaan viemässä ja mitä hänelle nyt tapahtuu”, mutta protestoija ei omien sanojen mukaan “kokenut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää auttaa [järjestämällä mielenilmauksen lentokoneessa]”. Lentokone ei voinut nousta ilmaan aikataulussa, sillä ilmeisesti useammista kehotuksista huolimatta matskustaja koki velvollisuudekseen esittää omia vaatimuksiaan koneen miehistölle ja kapteenille, eikä hän suostunut istumaan paikalleen ennen kuin vaatimuksiin suostutaan. 1)Protestoija oli esittänyt vaatimuksensa myös suoraan kapteenille. Lennolla miehensä ja lapsensa kanssa ollut matkustaja kieltäytyi istumasta. Hän vaati kapteenia joko poistamaan tuntemattomasta syystä Berliiniin karkotettavan henkilön lentokoneesta tai poliisien keskeyttävän heille annetun virkatehtävän. “En tiedä, mikä hänen tarinansa on. Mutta lähtökohtaisesti pakkopalautukset ovat ongelmallisia. Siksi koin tarpeelliseksi toimia”, protestoija kertoi myöhemmin Aamulehdelle. Toisin kuin Ruotsissa hiljattain…
Eurooppalaisen kyberimperialismin alkusoitto – tai miksi tietosuoja-asetus ei ole ilmainen lounas
Euroopan unionin tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2016 ja sitä on sovellettu käytännössä maailmanlaajuisesti siirtymäajan päätyttyä 25.5.2018. 1)Kirjoituksen otsikko tulee amerikkalaisen Styxhexenhammer666-nimimerkin hiljattain julkaisemasta Youtube-videosta, jossa hän kritisoi EU:n valmisteilla olevan tekijänoikeusdirektiivin 13 artiklaa. Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on ollut hyvin haastavaa lähes kaikille yrityksille ja organisaatioille toimialaan katsomatta, sillä lähes jokainen toimija käsittelee tavalla tai toisella henkilötietoja. Uutisista olemme kuulleet ja lukeneet, että Yhdysvalloissa EU-alueen kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse tiettyihin verkkopalveluihin, työntekijän oikeudet omiin tietoihinsa kohentuvat merkittävästi ja uusi tietosuojalainsäädäntö aiheuttanee päänvaivaa myös jatkossa. 2)Olen aiemmin kirjoittanut muutamia tietosuoja-asetusta koskevia yleistajuisia artikkeleita. Uskoin aiemmin jokseenkin vahvasti siihen, että uusi yhtenäinen tietosuoja-asetus on mahdollista kääntää yritysten liiketoimintaeduksi (ja uskon tähän jossain määrin vieläkin) ja asiakkaiden hyväksi, mutta mitä enemmän olen lukenut valtavirran tietosuojahehkutuksesta poikkeavia näkemyksiä, sen varmempi olen siitä, että tietosuoja-asetuksella ja sen vaihtelevilla kansallisilla tulkinnoilla voi olla pidemmällä aikavälillä monenlaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitteillä oleviin uusiin teknologioihin ja datavetoiseen liiketoimintaan. Ympäröivä maailma yksinkertaisesti muuttuu aivan eri…
Mitä jokaisen yritysjohtajan tulee tietää lohkoketjusta
“Maailmankaikkeudessa ei ole missään eikä koskaan vakautta ja liikkumattomuutta. Vaihtelu ja muutos ovat elämän olennaisia ominaisuuksia. Jokainen asiantila on ohimenevä; jokainen aikakausi on siirtymää. Ihmiselämässä ei ole koskaan tyyntä ja lepoa. Elämä on prosessi, ei pysyvyyttä tässä hetkessä.” – Ludwig von Mises, The Anti-Capitalistic Mentality 1)s. 106 Suomessa ja muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti lohkoketjuteknologiaa niin liike-elämässä kuin julkishallinnossa ja korkeakouluissa. 2)Mattila, J. & Seppälä, T. (2015). “Blockchains as a Path to a Network of Systems: An Emerging New Trend of the Digital Platforms in Industry and Society“. ETLA Reports 45; Mattila, J. (2016). “The Blockchain Phenomenon The Disruptive Potential of Distributed Consensus Architectures“. ETLA Working Papers 38 Jotkut ovat jo ehtineet verrata lohkoketjua internetin kaltaiseen innovaatioon. Kiinnostus lohkoketjua ja sen soveltamista kohtaan on näkynyt myös Suomessa: teknologiayritys Tomorrow Labsin on kerrottu suunnittelevan asuntokauppaa helpottavaa ja fyysisten asunto-osakekirjojen korvaavaa lohkoketjupohjaista järjestelmää. Toisaalta VTT:n toteuttaman hankkeen tuloksena on muun muassa selvitetty lohkoketjuteknologian…