Totuus älykkäistä sopimuksista
Aivan kuten sanat ”lohkoketju”, ”tekoäly” ja ”pilvi”, ”älykäs sopimus” on yksi sellaisista sanapareista, joka aiheuttaa paljon pöhinää. 1)Suom. huom. – Suomalaisessa keskustelussa käytetään kahta eri termiä eli älykästä sopimusta ja älysopimusta. Tässä yhteydessä olen päätynyt käyttämään useammin käytettyä älykästä sopimusta, mutta tietyissä kohdin olen käyttänyt tyylisyistä myös sanaa älysopimus. 4)Suom. huom. – Lauslahti, K., Mattila, J. & Seppälä, T. (2016). “Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?“. ETLA Raportit No 57; Karhunen, S. (2018). “Lohkoketju ja älykkäät sopimukset“. Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikä voisi olla sittem parempaa kuin se, että pystyisimme luottamaan siihen, mitä tapahtuu sen sijaan, että käyttäisimme oikeusjärjestelmää. Älykkäät sopimukset lupaavat: Sopimusten täytäntöönpano automaattisesti, luottamuksettomasti ja puolueettomasti Välikäsien poistaminen sopimusten muotoilusta, toimeenpanosta ja valvonnasta (Epäsuorasti) lakimiesten poistaminen kuviosta Suhtaudun pöhinään myötämielisesti. Kuinka paljon tehokkaammin asiat voisivat olla, jos voisimme vain poistaa tarpeen luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa sovittua? Mikä ihme älykäs sopimus edes on? Ja eikö se kuulu Ethereumin…
Onko Mandatum Trader hyppy siniseen mereen?
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Voimme tarjota kaikki sovellusalustat samalla ydinteknologialla. Kaikki eivät halua rakentaa koko systeemiä alusta. Se veisi liikaa aikaa ja resursseja. Näin asiakkaamme pääsevät hyötymään koko arvoketjulle tarjoamastamme tuesta.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Oksanen, A. (2018). “Saxo Bank rakentaa finanssialan tulevaisuutta pala kerrallaan”. Mandatum Life Journal, 2.11.2018 Edellisessä kirjoituksessani kävin seikkaperäisesti läpi sitä, millaisia ajatuksia Mandatum Lifen ja Saxo Bankin yhteistyö on minussa herättänyt ja nostin esille muun muassa omistajuuden ja Sammon tekemän yrityskaupan merkityksen yhtenä selitysvaihtoehtona Mandatum Lifen liiketoimintamalli-innovaatiolle. Tässä blogissa pohdin tarkemmin Mandatum Trader -välityspalvelun strategiaprofiilia, arvolupausta ja näiden merkitystä uuden palvelun lanseerauksessa. Suomessa yksityissijoittajien arvopaperinvälitystä hallitsevat tällä hetkellä perinteiset pankit ja pienemmät itsenäiset osakevälittäjät. Suomeen joitakin vuosia…
Arvoinnovaatiot edellyttävät rohkeaa näkemystä: Esimerkkinä Mandatum Lifen ja Saxo Bankin uusi välityspalvelu
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Ajatus siitä, että jonkun pitäisi tehdä kaikkea, kaikkialla kaikille ei vain toimi, ja uskon, että kaikkien näiden – – globaalien trendien vuoksi ihmiset haluavat enemmän vähemmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jokainen rakentaa samat ratkaisut, siitä tulee liian kallista, joten kumppanuudet ja teknologian jakaminen ovat tärkeitä.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Wallen, J. (2018). ”A Win-Win: How Saxo Bank’s Open Approach To Investing Duly Delivered”. Forbes, 10.12.2018 2)Käännös: TB Accenturen muutama vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset henkivakuuttajat ovat jättäneet keskituloisten edelleen voimakkaasti kasvavan markkinan lähes tyystin huomiotta. Accenturen Michael Lymanin mukaan tilanne Euroopassa ei ole kovin paljon parempi, sillä Swiss Ren vuonna 2012 tekemän laajan tutkimuksen…
Julkisessa maineriskikeskustelussa ei ole järjellistä perustaa
Kirjoitus on julkaistu alkuperin Thomas Taussin blogissa 18.9.2018. Maineriski ja yritysvastuu ovat jälleen puhuttaneet suomalaisia. Asia nousi pinnalle Pihlajalinna Oulun toimitusjohtajan Riikka Moilasen viime viikkoisen kohukommentin ja potkujen myötä. Moilanen kutsui maanantaisessa Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa vähäosaisia ihmisiä “ihmisroskaksi”. Tästä syntyi nopeasti kuohu sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen myös toimittajat tarttuivat aiheeseen. Pihlajalinna irtisanoutui nopeasti Moilasen puheista lyhyellä Twitter-viestillä, ja tiistaina uutisissa kerrottiin Moilasen tulleen irtisanotuksi tehtävistään. ”Keskustelimme Riikan kanssa asiasta sekä maanantai-iltana että tänä aamuna, ja päädyimme yhdessä siihen, että hän ei jatka tehtävissään Pihlajalinnassa”, toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi yhtiön julkaisemassa tiedotteessa. Moilasen tapausta on julkisuudessa verrattu Pori Jazzien toimitusjohtajan Aki Ruotsalan viime kesänä saamiin potkuihin työhön liittymättömistä lausunnoista, jotka ainakin osa tulkitsi homovastaisiksi. Oulun yliopiston viestinnän professori Erkki Karvosen mukaan ihmisten herkistymiskynnys on sosiaalisen median aikakaudella matala, ja yhteiskunnassa vaaditaan entistä enemmän poliittista korrektiutta. Poliittinen korrektius on monitulkintainen käsite, eikä sen perimmäisestä olemuksesta ole yksimielisyyttä. Poliittinen korrektius näyttää kuitenkin ruokkivan ärsykeherkkyyttä ja sisäryhmäajattelua, jotka voivat johtaa haitalliseen itseään vahvistavaan polarisaation kehään. Taloussanomien toimittaja Heidi Hagelinin mukaan yritykset reagoivat kohuihin entistä…
Kryptorahastot tulevat pian myös Pohjoismaihin – tervetuloa!
Finanssimaailmassa on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todella paljon. Suursijoittajien suosimat sijoitusvälineet ja sijoitusstrategiat ovat löytäneet tiensä myös piensijoittajien keinovalikoimaan, kun muun muassa ETP-universumin muutos jatkuu, faktorisijoittamisesta on tullut helpompaa ja yksinkertaisempaa, digitaalisen varainhoidon ratkaisut avaavat ovia aiempaa edullisemmalle ammattimaiselle varainhoidolle ja entistä useampi sijoittaja on tietoinen tavoiteohjautuvan sijoittamisen eduista muihin vaihtoehtoihin nähden. Erilaisten finanssi-innovaatioiden – tuotteiden, palveluiden, toimijoiden, (liike)toimintamallien jne. – kasvulla ei näytä olevan rajoja, mutta suuret institutionaaliset ja järjestelmätason muutokset eivät ole aivan jokapäiväisiä. Vuoden 2009 alussai sai alkunsa todennäköisesti eräs mielenkiintoisimmista talouskokeiluista, kun bitcoin, maailman ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta 1)Suomessa puhutaan joskus myös virtuaali- tai digivaluutoista, mutta tässä yhteydessä käytän vain sanaa kryptovaluutta. Luokituksista on olemassa monenlaista kädenvääntöä, koska määritelmillä on merkitystä ilmiötä tarkasteltaessa., syntyi. Bitcoin on kuollut jo yli 300 kertaa ja Bitcoin-protokollan PoW-konsensusalgoritmin sähkösyöppöys on monien mukaan perustavanlaatuinen ongelma, vaikka totuus onkin toisenlainen. Bitcoiniin ja kryptotalouteen liittyy mielenkiintoisia ideologisia kysymyksiä, joita en kuitenkaan tässä yhteydessä sen tarkemmin käsittele.…
Mitä jokaisen yritysjohtajan tulee tietää lohkoketjusta
“Maailmankaikkeudessa ei ole missään eikä koskaan vakautta ja liikkumattomuutta. Vaihtelu ja muutos ovat elämän olennaisia ominaisuuksia. Jokainen asiantila on ohimenevä; jokainen aikakausi on siirtymää. Ihmiselämässä ei ole koskaan tyyntä ja lepoa. Elämä on prosessi, ei pysyvyyttä tässä hetkessä.” – Ludwig von Mises, The Anti-Capitalistic Mentality 1)s. 106 Suomessa ja muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti lohkoketjuteknologiaa niin liike-elämässä kuin julkishallinnossa ja korkeakouluissa. 2)Mattila, J. & Seppälä, T. (2015). “Blockchains as a Path to a Network of Systems: An Emerging New Trend of the Digital Platforms in Industry and Society“. ETLA Reports 45; Mattila, J. (2016). “The Blockchain Phenomenon The Disruptive Potential of Distributed Consensus Architectures“. ETLA Working Papers 38 Jotkut ovat jo ehtineet verrata lohkoketjua internetin kaltaiseen innovaatioon. Kiinnostus lohkoketjua ja sen soveltamista kohtaan on näkynyt myös Suomessa: teknologiayritys Tomorrow Labsin on kerrottu suunnittelevan asuntokauppaa helpottavaa ja fyysisten asunto-osakekirjojen korvaavaa lohkoketjupohjaista järjestelmää. Toisaalta VTT:n toteuttaman hankkeen tuloksena on muun muassa selvitetty lohkoketjuteknologian…
Miten luottamusteknologiat vaikuttavat organisaatiosi (liike)toimintamalliin?
Uutisotsikoissa on toistunut jo muutaman vuoden ajan, kuinka lohkoketju mullistaa juuri tänä vuonna lähes kaiken, mutta tämä lähes sama ennuste on toistunut useamman vuoden ajan. Kai Stinchcomben mukaan lohkoketjuun kohdistuvien odotusten ja todellisuuden välillä on vielä ammottava aukko. Viimeisen kahden vuoden aikana lohkoketjuteknologiassa ja laajemmin luottamusteknologiassa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita, jotka ovat näkyneet myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Valtaosa näistä löydöksistä ja edistysaskeleista on kuitenkin valtaosalle tavallisista ihmisistä tuntemattomia – ja ainakin vielä toistaiseksi vähämerkityksisiä. ”Lohkoketjun tulevaisuus Suomessa ja maailmalla on hidas, mutta menestyksekäs”, VTT:n tutkija Visa Vallivaara totesi Bittiraha.fi:n haastattelussa viime vuonna. Accenturen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset pankit ovat pitkällä lohkoketjuteknologian soveltamisessa maksusuorituksissa. Nykyisin Tiedon globaaleista maksupalveluista vastaavan Petri Syvänteen mukaan lohkoketjut ovat nopeasti siirtymässä kohti käytännön toteutuksia. Accenturen Jukka Myllyaho on aiemmin tiivistänyt lohkoketjun syvimmän olemuksen seuraavasti: ”Lohkoketjun olennaisin osa on hajautettu kirjanpito (distributed concensus ledger, DCL), jossa jokainen transaktio liitetään uudeksi osaksi kirjanpitoketjua.…
Social selling is not about the tools – It’s about the mindset
Social selling is becoming a bit paseé as it seems that instead of transforming contemporary sales altogether, the primary focus has been unfortunately put on the different tools, techniques, and methods available. There are, of course, those people who are still trying to convince people that social selling is not really about tweeting or writing blog posts. It’s much more holistic than single interventions here and there. Social selling, as it should be correctly perceived, is all about human interactions, and social media is one of the spheres where a skilled salesperson should be actively present. It’s quite obvious that today social media plays an ever-increasingly important role in almost every kind of interaction between people and different organizations but the most important thing, people interacting with other people, is somewhat missing from the discussion. Almost everyone knows how important social media is today, and the importance of social media is…