Miksi lohkoketju on hankala
Pöhinä lohkoketjun ympärillä on valtavaa. Lohkoketjupöhinä sanoo, että lohkoketju tulee nyt Ratkaisemaan eriarvoisuuden Tekee kaikesta datasta ikuisesti turvallista Tekee kaikesta paljon tehokkaampaa ja luottamuksetonta Pelastaa vauvat kuolemalta Mikä ihme lohkoketju edes on? Voiko se todella tehdä nämä kaikki asiat? Voitko lohkoketju tuoda jotain mahtavaa niinkin erilaisille teollisuuden aloille kuin terveydenhuoltoon, rahoitukseen, toimitusketjujen hallintaan ja musiikintekijöiden oikeuksiin? Eikö Bitcoinin kannattaminen tarkoita sitä, että kannatat myös lohkoketjua? Kuinka voit sanoa olevasi Bitcoinin puolesta, mutta samalla et kuitenkaan puhu hyvää sen taustalla olevasta teknologiasta? Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan suureen osaan näistä kysymyksissä tarkastelemalla sitä, mitä lohkoketju on ja mikä tärkeintä, mitä se ei ole. Mitä on lohkoketju? Tutkiaksemme joitakin näistä väitteistä, meidän on määriteltävä, mitä lohkoketju on ja tästä asiasta on paljon sekaannusta. Monet yritykset käyttävät sanaa “lohkoketju” tarkoittaessaan jonkinlaista taianomaista laitetta, jonka data ei koskaan ole väärässä. Tällaista laitetta ei tietenkään ole olemassa, ainakaan silloin, kun reaalimaailma otetaan huomioon. Joten mikä on…
Miksi lohkoketju ei ole vastaus
Jatkuvan myytin mukaan lohkoketjuteknologia on upouutta ja josc vain tälle teknologialle annettaisiin riittävästi aikaan, niin joku tekisilohkoketjuteknologialla jotain muutakin hyödyllistä kuin rahaa. 1)Suom. huom. – vrt. Bitcoin Tätä kutsun “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymäksi ja tässä artikkelissa aion hälventää myyttiä, jonka mukaan lohkoketjun käyttötapaukset ovat aivan nurkan takana, lohkoketjuteknologia lisää kaiken hajautuneisuutta ja että lohkojetju olisi jonkinlaista vallankumouksellista teknologiaa. 2)Suom. huom. – Kuuntele What Bitcoin Did -podcastin jakso, jossa Jimmy Song kertoo lohkoketjua ja lohkoketjupuhetta koskevista ajatuksistaan. “Lohkoketju, ei Bitcoin” on jo viisi vuotta vanha Yritysten pakkomielle lohkoketjua kohtaan sai alkunsa vuonna 2014 pian sen jälkeen, kun Bitcoin päätyi yritysten tutkalle. Sen sijaan, että yritykset kiinnittäisivät huomiota mullistavaan, innovatiiviseen, hajautettuun ja digitaalisesti niukkaan rahaan, eli Bitcoiniin, ne päättivät ottaa Bitcoin-ohjelmiston käsitteet hyötykäyttöön ja kutsuivat sitä “lohkoketjuksi”. Tällöin syntyi useita toimialaryhmittymiä, kuten Hyperledger ja R3, sekä yrityksiä, kuten Digital Asset Holdings, jotka yrittivät luoda markkinan tämän teknologian ympärille. Näille toimijoille oli yhteistä…
Älä sekoita moraalisaastetta organisaatioiden eettisiin ongelmiin
Julkisen keskustelun valossa näyttää siltä, että teknologinen kehitys on ottanut vain muutamassa viime vuodessa aimo harppauksia eteenpäin ja saavuttanut sellaisen nopeuden, että jopa merkittävimpinä pidettyjen kehityskulkujen seuraamisesta on tullut vaikeaa ja aikaa vievää. Uusien sovellusten ja palveluiden eettisyyttä tarkastellaan tyypillisesti vasta sen jälkeen, kun ne on otettu laajasti käyttöön eri puolilla yhteiskuntaa. Kyseessä on laaja ja haastava asiakokonaisuus, johon ihmiset näyttävät havahtuneen laajasti vasta äskettäin. Vilkkaana käyvä keskustelu muun muassa big datasta, analytiikasta, koneoppimisesta ja tekoälystä on levinnyt nopeasti teknologia-asiantuntijoita ja yrittäjiä laajemmalle. Erityisesti on peräänkuulutettu abstraktia ja kärsivällistä “filosofista” ajattelua. Hitaamman ajattelun tyhjiö ja kysyntä ovat olleet niin suuria, että täytteeksi kelpuutetaan nykyisin lähes mitä tahansa. Esimerkiksi tekoälystä ja sen vaikutuksista organisaatioiden prosesseihin, työntekijöihin ja organisaatioetiikkaan on esitetty monia puheenvuoroja, joita määrittää lähinnä taloustieteellisestä, institutionaalisesta ja organisatorisesta näkökulmasta irrallinen vastuullisuus- ja riskipuhe. Tällä hetkellä eri ammattiryhmät näyttävät pyrkivät tuotteistamaan ja myymään erilaisia nyrkkisääntöjä viimeaikaisten teknisten haasteiden ja eettisyyden yhteensovittamiseksi.…
Digivarainhoidon tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
“Miltä pankkijärjestelmä näyttää viiden vuoden kuluttua? Pelureita on entistä vähemmän. Konsolidoinnin tekevät ne, jotka hallitsevat teknologian. Et selviä [voittajana], jos et hallitse teknologiaa.” – Francisco González, hallituksen puheenjohtaja, BBVA 1)Arnold, M. (2017). “How finance is being taken over by tech“. Financial Times, 17.1.2017; suom. TB Eri toimialoilla on parhaillaan käynnissä lukemattomien erilaisten muutosvoimien aiheuttamia suuria siirtymiä. Suuret muutokset tapahtuvat monella eri tasolla, sillä niihin vaikuttavat niin kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen teknologian, globalisaation, automatisaation kuin myös sääntelymuutosten kaltaiset asiat. Varallisuudenhoidon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on ehdottomasti sijoittajien kuluttajakäyttäytymisessä jo havaitut muutokset. Kuluttajakäyttäytyminen ei tietenkään ole muista suurista muutostrendeistä riippumaton osa-alueensa, mutta lopulta juuri kuluttajien päätökset vaikuttavat siihen, miten muutosvoimat vuorovaikuttavat keskenään. Esimerkiksi elektronista osakekauppaa ei ollut olemassa ennen kuin ensimmäiset nettivälittäjät tulivat markkinoille 1990-luvun alussa ja jotkut kuluttajista uskaltautuivat siirtymään niiden asiakkaiksi. Teknologialla on ollut toki suuri vaikutus myös omaisuudenhoitotoimialalla, mutta kyse ei kuitenkaan oikeastaan ole siitä, että jotain vain digitalisoidaan. Digitalisoinnin sijaan myös omaisuudenhoitajien pitää…
Omaisuudenhoitorintamalta ei mitään uutta?
Olen viimeisen muutaman vuoden ajan seurannut verrattain aktiivisesti omaisuudenhoitoalalla tapahtuneita muutoksia ja keskustelunavauksia. Robovarainhoito eli automatisoidut digitaalisen varainhoidon (ja sijoitusneuvonnan) ratkaisut ovat herättäneet minussa eniten mielenkiintoa, sillä robovarainhoitoon liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä ja avoimia kysymyksiä. Varainhoidossa ja laajemmin omaisuudenhoidossa puhaltavat muutoksen tuulet, jotka ilmenevät muun muassa (pörssinoteerattujen) indeksirahastojen suosion räjähdysmäisenä kasvuna 1)Keoun, B. (2018). “BlackRock Profit Surges 27% as Exchange-Traded Funds Fuel Growth“. The Street, 12.4.2018, uusien sijoitus- ja kaupankäyntistrategioiden esiinmarssina 2)Weingram, S. (2018). “Commentary: Factor investing – is keeping it simple shortsighted?“. Pensions & Investments, 11.4.2018 ja varainhoidon uusina liiketoimintamalleina. Varainhoidon muutos on moniulotteinen kokonaisuus, joka liittyy ennen kaikkea digitalisaatioon ja globalisaatioon. Olin maaliskuun alussa yhdessä Kalle Anttilan kanssa Yle Puheen Pörssipäivässä Mikko Jylhän vieraana keskustelemassa muun muassa robovarainhoidosta. Robovarainhoito on toistaiseksi eräs mielenkiintoisimmista varainhoitoalan muutosajureista, josta ovat kiinnostuneita niin globaalit omaisuudenhoitajat kuin myös pienemmät paikalliset varainhoitajat. Muutoksesta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon, mutta käytännössä on todella hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mistä tosiasiassa…
Fintech Forum 2017: Some thoughts and observations
I attended Fintech Forum 2017. I chaired a panel on collaboration between fintechs and incumbents. Here are some of my thoughts on the event. Enjoy! The event was organized by Alma Talent.
Why banks and insurers innovate so differently?
There are certain things you learn the first day at business school: all firms compete at some level with each other for revenues and to outperform their competitors, companies need to have a competitive advantage (and sure, there are various forms of coopetition). In today’s fluid, dynamic and highly uncertain competitive environment, businesses constantly need to prop up their game to keep up with the sudden changes we are now witnessing. The fundamental question, after all, in strategic management, is not why competitive advantage is so crucial but instead how to gain and sustain competitive advantage over time (Helfat et al. 2007; Teece 2009). Competitive advantage takes various forms, but something that has been stressed over and over again in the academic literature is the paramount importance of continuous innovation to achieve sustainable competitive advantage (Lengnick-Hall 1992; Lord, deBethizy & Wager 2005; Afuah 2009; Betz 2011; Dereli 2011; Weerawardena & Mavondo 2011; Pisano 2015). The wisdom of this maxim…