A-teema: Cambridge Analytica, sosiaalinen media ja sokea sääntelyusko
“Suurinta vahinkoa aiheuttavat pätevät ihmiset, jotka yrittävät tehdä hyvää. Suurimmat parannukset ovat epäpätevien tekosia, sillä [epäpätevät] eivät yrittäneetkään tehdä hyvää.” – Nassim N. Taleb, The Bed of Procrustes: Philosophical and Practical Aphorisms 1)s. 89 2)Käännös: TB “Vapaissa yhteiskunnissa kansalaisten perusoikeuksia ei järjestellä uudelleen, jotta vakoojien ja poliisin mukavuudenhalun vuoksi.” – Edward Snowden, Snowden’s Message on Hacking US 2016 Elections (11.3.2018) 3)Käännös: TB Seurasin viime torstaina mielenkiinnolla A-teema: Somen valta -keskusteluiltaa. Illan aikana eri aiheista keskusteltiin vilkkaasti myös Twitterissä. Ohjelman esittelytekstissä illan aihetta kuvattiin seuraavasti: “Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää?” A-teema -keskusteluiltaa oli aika ajoin hieman vaikeaa seurata, koska keskustelu oli varsin poukkoilevaa ja ajoittain epäjohdonmukaista. Keskustelun aikana oli kuitenkin mukava huomata, että lähes poikkeuksetta jokainen sai sanottavansa sanotuksi ja keskustelua oli sikäli helppo seurata, että eri aiheista käytiin monipuolista keskustelua. Illan aikana päädyttiin…
Kirja-arvio: Talouskuri: Vaarallisen opin historia (Mark Blyth)
Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…