Book review: Fintech: The New DNA of Financial Services (P. Gupta & T. Z. Tham)
I recently received a new book, Fintech: The New DNA of Financial Services, published by Walter de Gruyter. It’s an edited volume compiled by Pranay Gupta and Tze Mandy Tham in their effort to educate a broader audience on the terminology, concepts, and implications of fintech at large. Fintech – a fusion of technology, finance, business models, and mathematics and computer science – is producing an unprecedented change to the financial services industry in a similar manner as transportation, books, hospitality, telecommunications, media, retail, and software vendors have been disrupted and disintermediated by new technology-enabled capabilities. Things are moving fast at the fuzzy front end, but there is always the puzzle of the sticky back end, and consequently, it’s vital for incumbents to understand their current positioning in the midst of adopting new technologies. It is ultimately the consumer who is really driving the disruption forward, and therefore it’s crucial…
Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Mitä tekoäly lopulta edes on?
Tekoäly, keinoäly, konemieli, tukiäly, apuäly, … rakkaalla lapsella on monta nimeä. Lisätään mukaan vielä algoritmit, neuroverkot, koneoppiminen ja syväoppiminen – ja nyt hypesoppa on valmis. 1)Lisää demoja: Deep Learning ja neuroverkko. MITn verkkokurssi kannattaa myös katsoa läpi. 3)Gröhn, L. (2018). “TiVi höpsii syväoppimisesta“. Kvasitietoyhteiskunta, 19.2.2018, vrt. Anderson, M. (2018). “Why Deep Learning Works“. Artificial Understanding, 24.2.2018 Joskus näitä eri käsitteitä käytetään kuitenkin lähes toistensa synonyymeinä, joka aiheuttaa valitettavia väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että koneoppiminen ja koneoppimisen varaan rakentuva syväoppiminen ovat toistaiseksi tunnetuimpia tapoja synnyttää tekoäly eli sellainen keinotekoinen järjestelmä, joka muistuttaa tavalla tai toisella ihmiselle ominaiseksi miellettyä älykästä toimintaa ja/tai käyttäytymistä. 2)Tekoälyn erilaiset määritelmät heijastelevat hyvin laajassakeskustelussa ilmeneviä erilaisia arviointitapoja. Oppimisen ja päättelyn eroilla on myös tapana hämärtyä tieteenalojen välisessä keskustelussa. Jotkut suomalaiset keskustelijat ovatkin kehottaneet luopumaan tekoälyn käsitteestä ja keskittymään koneoppimiseen. 4)Professori Timo Honkelan (2010, 319) mukaan koneoppiminen on “tietojenkäsittelytieteen ja tekoälytutkimuksen osa-alue, jossa järjestelmä kehittyy sille annettujen esimerkkien perusteella”. Alpha…
Pörssipäivän jälkilöylyt
Osallistuin tämän viikon tiistaina Yle Puheen Pörssipäivä -radio-ohjelmaan Danske Bankin sijoituspalveluista vastaavan johtajan Kalle Anttilan kanssa. Tarkastelimme kahta hyvin erilaista ilmiötä eli algoritmistä kaupankäyntiä (robottikauppa) ja robovarainhoitoa, kuten toimittaja alussa Mikko Jylhä sanoitti. Kaksi aivan eri asiaa, kaksi aivan eri keskustelua tunnissa. Onnistuimme mielestäni hyvin – kiitos Mikon – käymään nämä kaksi asiaa riittävän laajasti läpi, mutta tietysti jostain asiasta olisi voinut sanoa enemmän ja jostain toisesta hieman vähemmän. Sain ohjelman jälkeen rakentavaa ja myönteistä palautetta muutamalta ystävältäni (ja vaimoltani). Olisin voinut puhua “hieman” hitaammin, olisimme voineet käydä yhdessä Kallen kanssa enemmän läpi algoritmisen kaupankäynnin historiaa ja esitellä laajemmin algoritmisen kaupankäynnin ympärillä käytyä julkista keskustelua. Pidemmälle ja syvällisemmälle keskustelulle olisi varmasti ollut aihetta, sillä emme aloittaneet niin sanotusti ensimmäisistä periaatteista eli esimerkiksi siitä, miksi osto- ja myyntilaitojen välillä nyt ylipäätään on eroa (ns. bid-ask spread) ja miten pörssin tarjouskirja nyt ylipäänsä toimii. 1)Mikko kysyi meiltä pörssissä usein tapahtuvista pienistä toimeksiannoista eli käytännössä…
Jos sä tekoälyn googletat nyt, sä takuulla yllätyt…
Tekoäly, ajattelevat koneet ja keinotekoiset oliot eivät ole mikään uusi ilmiö tai asia, vaikka näistä aiheista keskustellaankin jälleen kerran aivan uudella innolla. Uutisia tekoälystä, sen sovelluksista ja tekoälyn parissa toimivien yritysten toimista ilmestyy päivittäin. Yritysjohdolle tarjotaan koulutusta, teknologiajohtajat ovat kiinnostuneita tekoälyratkaisuista, löytyy erilaisia sanastoja ja selityksiä eri käsitteille, konsultit näkevät mahdollisuuksia eri toimialoilla ja tekoälyn vaikutukset työvoimaan sekä innostavat että epäilyttävät. 1)Asiantuntijat näyttävät olevan arvioissaan tavallisia kansalaisia skeptisempiä tekoälyn vaikutuksista työvoimaan ja työllisyyteen. Esimerkiksi PwCn hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan automaatio etenee lähitulevaisuudessa kolmessa aallossa ja eri aaltojen vaikutukset eri toimialoihin vaihtelevat suuresti. Ks. Sotala, K. (2016). “How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?“. Foundational Research Institute. Syys-2016 Varsinaisen tekoälytutkimuksen historia ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Hieman yli 60 vuotta sitten, syksyllä 1955, joukko nimekkäitä amerikkalaistutkijoita ehdotti muutaman kuukauden pituista pureutumista eräisiin tuolloin tietojenkäsittelytieteen parissa tunnistettuihin uusiin kysymyksenasetteluihin: “Tutkimus lähtee siitä oletuksesta, että kaikki oppimisen muodot tai mikä tahansa muu [ihmis]älykkyyden…
Chatbots, static FAQs and automating low-value requests
I have discussed chatbots at length in my earlier posts (see Chatbots are coming your way: Start moving now!, Chatbots for wealth management, trade execution, and portfolio management? Yes, please!, Why (chat)bots are so exciting?, and Chatbots: The future of customer service?). There is no lack of pretty good commentary and viewpoints when it comes to chatbots, and various chatbot platforms have spawned in Europe, US, and Asia-Pacific. As I have argued in my earlier article around a week ago, Facebook has played a prominent role in the emergence of chatbots. There have been some news that Facebook has recently decided to scale down their initial plans in regards to chatbots as chatbots are not living up to initial expectations. Nonetheless, it has been remarkable that tens of thousands of chatbots have been created on the top of Messenger, and Facebook has allowed aspiring chatbot designers to experiment with a variety of…