Fintech-yrityksien on syytä kiinnittää huomiota toimintansa vaikutuksiin
Suomalainen Fintech Farm on kevään aikana julkaissut mielenkiintoisia juttuja, joista en ole ehtinyt ennen kesälomia kirjoittaa. Tammikuussa ilmestyneessä artikkelissa nostettiin esille viisi finanssitoimialan tulevaisuutta muovaavaa trendiä, sitten on tasaisin väliajoin ilmestynyt uusia nopeasti pureksittavia kuvaajia suomalaisesta fintech-ympäristöstä ja alkukesästä ilmestyi mielenkiintoinen paketti tietoa Helsinki Fintech Guide -yhteenvedon muodossa. Fintechistä puhutaan kansainvälisillä kentillä nykyään niin paljon, että välillä on todella vaikeaa pysyä kärryillä siitä, että mitä esimerkiksi tietyissä maissa tai tietyissä fintech-segmenteissä oikeastaan juuri tällä hetkellä tapahtuu. Suomessa fintech-yrityksiä on tällä hetkellä yli 160, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on todennäköisesti jo lähemmäs miljardi euroa (0,78 mrd vuonna 2017) ja ne työllistävät suoraan tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Helsinki Fintech Farmin kokoomat julkiset rahoitusluvut näyttävät viittaavan siihen, että Suomeen on muodostunut muutaman viime vuoden aikana lupaava joukko fintech-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet jo kansainvälistymään. Esimerkiksi Mash, Ferratum, AlphaSense, Holvi ja Invesdor ovat kaikki erittäin mielenkiintoisia suomalaislähtöisiä fintech-yrityksiä, jotka ovat hakeneet rohkeasti kasvua ulkomailta ja uusista liiketoiminnoista.…
Why partnerships matter in the market entry: Case Mandatum Trader
Disclaimer: The author has worked as a consultant for Mandatum Life during 2018-2019. Mandatum Life has reviewed this article and accepted it to be published as such without requesting any significant revisions to it. Naturally, where the author’s views and opinions are shared, they are the author’s responsibility only, and any remaining mistakes and errors are entirely mine. No official endorsement by Mandatum Life or author’s employer is intended or should be inferred. — Investment management industry has been traditionally dominated by different financial services firms, including banks, wealth managers, securities brokers, investment firms, insurers, and private banks. The industry is highly regulated and operates in a very challenging environment. Traditional investment management industry, including asset management and wealth management, is now under considerable pressure, and there is an obvious need to embrace new ways of operating in a more cost-efficient manner while growing profitably; and at the same time,…
Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Arvoinnovaatiot edellyttävät rohkeaa näkemystä: Esimerkkinä Mandatum Lifen ja Saxo Bankin uusi välityspalvelu
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Ajatus siitä, että jonkun pitäisi tehdä kaikkea, kaikkialla kaikille ei vain toimi, ja uskon, että kaikkien näiden – – globaalien trendien vuoksi ihmiset haluavat enemmän vähemmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jokainen rakentaa samat ratkaisut, siitä tulee liian kallista, joten kumppanuudet ja teknologian jakaminen ovat tärkeitä.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Wallen, J. (2018). ”A Win-Win: How Saxo Bank’s Open Approach To Investing Duly Delivered”. Forbes, 10.12.2018 2)Käännös: TB Accenturen muutama vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset henkivakuuttajat ovat jättäneet keskituloisten edelleen voimakkaasti kasvavan markkinan lähes tyystin huomiotta. Accenturen Michael Lymanin mukaan tilanne Euroopassa ei ole kovin paljon parempi, sillä Swiss Ren vuonna 2012 tekemän laajan tutkimuksen…
Finanssialan yritysten pitää oppia välttämään kilpailua: Miten suunnata siniselle merelle?
Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…
Omaisuudenhoidon arvoinnovaatiot edellyttävät kumppanuuksia
”Emme me ole halpoja, muut ovat vain liian kalliita” – Gijs Nagel, DEGIROn perustaja 1)Mäntylä, J.-M. (2016). “Kun välittäjät kilpailevat, sijoittaja hyötyy“. Talouselämä, 12.10.2016 Finanssialalla on käynnissä ennennäkemätön myllerys, jonka vaikutukset ulottuvat toimialarajojen tuolle puolen. Tulevaisuuden menestyjiä ovat arvoinnovaatioiden luojat, jotka kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden kilpailutilanteen, hahmottamaan strategiset vaihtoehdot, muodostamaan tulevaisuuden tiekartan ja sitouttamaan asiakkaansa ja työntekijänsä yhteiselle matkalle. “Pankkien ongelmaksi voi muodostua nopealiikkeiseen liiketoimintaan huonosti sopivat perinteiset rakenteet. Pankit ovat pysyneet samanlaisina satoja vuosia. Nyt tämä muuttuu. Euroopan pääomamarkkinat amerikkalaistuvat”, Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa huomautti kesällä SuomiAreenan Suuressa Pankkikeskustelussa. Sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisiin teknisiin tai taktisiin temppuihin, sijoituspalveluyhtiöiden on keskittyvä palvelulogiikkansa hahmottamiseen: Kenelle annamme arvolupauksen? Millainen arvolupauksemme on? Mitä pyydäämme arvolupauksen vastineeksi? Paljonko arvolupaus meille maksaa? Miten saamme välitettyä arvolupauksen maailmalle? Siniselle, kilpailemattomalle, merelle pääsy ei ole koskaan ollut helppoa, mutta erityisen hankalaa se on ailahtelevassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Miltä perinteisten sijoituspalveluyritysten tulevaisuus näyttää muutosten keskellä? Onko raskasliikkeisillä sijoituspalvelutoimijoilla mahdollisuuksia pärjätä…
Sijoitussäästötilien käyttöönottoa ei ole syytä turhaan viivytellä
Historiallisen alhainen, jopa negatiivinen, korkotaso, joukkovelkakirjojen matalat tuotot ja pankkitileillä makaavat miljardit ovat jo muutaman vuoden ajan ohjanneet suomalaissijoittajia ja -säästäjiä etsimään nykyistä tuottavampia sijoittamisen ja säästämisen muotoja. 1)Putkuri, H. & Savolainen, E. (2016). “Matala korkotaso koettelee pankkeja“. Euro & Talous, 19.5.2016 Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus sijoittamista ja säästämistä kohtaan näkyy myös ajankohtaisessa uutisvirrassa. Nykyisen sijoittamis- ja säästämisympäristön haasteet ovat luoneet perinteisille ja uusille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä erilaisten sijoitus- ja säästämispalveluiden käyttöönotosta ja käytöstä on pyritty tekemään aina vain helpompaa ja yksinkertaisempaa. Suomessa osakesijoittamisen suosion lisääntyminen näkyy etenkin sekä osakkeenomistajien että arvo-osuustilin määrän kasvuna viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana. Edes nykyinen verrattain alhainen inflaatio ei kuitenkaan pelasta perinteistä talletustilisäästäjää pitkällä aikavälillä, sillä alhainenkin inflaatio nakertaa säästäjien jo ennestään alhaisia tuottoja jatkuvasti. Erilaiset pankkitilit ovat kaikesta huolimatta edelleen suomalaisten suosiossa, joka näkyy lähes suoraan suomalaiskotitalouksien lähes 90 miljardin euron talletuskannasta. Suomessa kotitalouksilla on ennätysmäärä velkaa, kotitalouksien varallisuus on vähäistä, Samaan aikaan olemme hiljalleen…
Digivarainhoidon tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
“Miltä pankkijärjestelmä näyttää viiden vuoden kuluttua? Pelureita on entistä vähemmän. Konsolidoinnin tekevät ne, jotka hallitsevat teknologian. Et selviä [voittajana], jos et hallitse teknologiaa.” – Francisco González, hallituksen puheenjohtaja, BBVA 1)Arnold, M. (2017). “How finance is being taken over by tech“. Financial Times, 17.1.2017; suom. TB Eri toimialoilla on parhaillaan käynnissä lukemattomien erilaisten muutosvoimien aiheuttamia suuria siirtymiä. Suuret muutokset tapahtuvat monella eri tasolla, sillä niihin vaikuttavat niin kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen teknologian, globalisaation, automatisaation kuin myös sääntelymuutosten kaltaiset asiat. Varallisuudenhoidon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on ehdottomasti sijoittajien kuluttajakäyttäytymisessä jo havaitut muutokset. Kuluttajakäyttäytyminen ei tietenkään ole muista suurista muutostrendeistä riippumaton osa-alueensa, mutta lopulta juuri kuluttajien päätökset vaikuttavat siihen, miten muutosvoimat vuorovaikuttavat keskenään. Esimerkiksi elektronista osakekauppaa ei ollut olemassa ennen kuin ensimmäiset nettivälittäjät tulivat markkinoille 1990-luvun alussa ja jotkut kuluttajista uskaltautuivat siirtymään niiden asiakkaiksi. Teknologialla on ollut toki suuri vaikutus myös omaisuudenhoitotoimialalla, mutta kyse ei kuitenkaan oikeastaan ole siitä, että jotain vain digitalisoidaan. Digitalisoinnin sijaan myös omaisuudenhoitajien pitää…
Eurooppalaisen kyberimperialismin alkusoitto – tai miksi tietosuoja-asetus ei ole ilmainen lounas
Euroopan unionin tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2016 ja sitä on sovellettu käytännössä maailmanlaajuisesti siirtymäajan päätyttyä 25.5.2018. 1)Kirjoituksen otsikko tulee amerikkalaisen Styxhexenhammer666-nimimerkin hiljattain julkaisemasta Youtube-videosta, jossa hän kritisoi EU:n valmisteilla olevan tekijänoikeusdirektiivin 13 artiklaa. Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on ollut hyvin haastavaa lähes kaikille yrityksille ja organisaatioille toimialaan katsomatta, sillä lähes jokainen toimija käsittelee tavalla tai toisella henkilötietoja. Uutisista olemme kuulleet ja lukeneet, että Yhdysvalloissa EU-alueen kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse tiettyihin verkkopalveluihin, työntekijän oikeudet omiin tietoihinsa kohentuvat merkittävästi ja uusi tietosuojalainsäädäntö aiheuttanee päänvaivaa myös jatkossa. 2)Olen aiemmin kirjoittanut muutamia tietosuoja-asetusta koskevia yleistajuisia artikkeleita. Uskoin aiemmin jokseenkin vahvasti siihen, että uusi yhtenäinen tietosuoja-asetus on mahdollista kääntää yritysten liiketoimintaeduksi (ja uskon tähän jossain määrin vieläkin) ja asiakkaiden hyväksi, mutta mitä enemmän olen lukenut valtavirran tietosuojahehkutuksesta poikkeavia näkemyksiä, sen varmempi olen siitä, että tietosuoja-asetuksella ja sen vaihtelevilla kansallisilla tulkinnoilla voi olla pidemmällä aikavälillä monenlaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitteillä oleviin uusiin teknologioihin ja datavetoiseen liiketoimintaan. Ympäröivä maailma yksinkertaisesti muuttuu aivan eri…