Fintech-yrityksien on syytä kiinnittää huomiota toimintansa vaikutuksiin
Suomalainen Fintech Farm on kevään aikana julkaissut mielenkiintoisia juttuja, joista en ole ehtinyt ennen kesälomia kirjoittaa. Tammikuussa ilmestyneessä artikkelissa nostettiin esille viisi finanssitoimialan tulevaisuutta muovaavaa trendiä, sitten on tasaisin väliajoin ilmestynyt uusia nopeasti pureksittavia kuvaajia suomalaisesta fintech-ympäristöstä ja alkukesästä ilmestyi mielenkiintoinen paketti tietoa Helsinki Fintech Guide -yhteenvedon muodossa. Fintechistä puhutaan kansainvälisillä kentillä nykyään niin paljon, että välillä on todella vaikeaa pysyä kärryillä siitä, että mitä esimerkiksi tietyissä maissa tai tietyissä fintech-segmenteissä oikeastaan juuri tällä hetkellä tapahtuu. Suomessa fintech-yrityksiä on tällä hetkellä yli 160, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on todennäköisesti jo lähemmäs miljardi euroa (0,78 mrd vuonna 2017) ja ne työllistävät suoraan tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Helsinki Fintech Farmin kokoomat julkiset rahoitusluvut näyttävät viittaavan siihen, että Suomeen on muodostunut muutaman viime vuoden aikana lupaava joukko fintech-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet jo kansainvälistymään. Esimerkiksi Mash, Ferratum, AlphaSense, Holvi ja Invesdor ovat kaikki erittäin mielenkiintoisia suomalaislähtöisiä fintech-yrityksiä, jotka ovat hakeneet rohkeasti kasvua ulkomailta ja uusista liiketoiminnoista.…
Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Finanssialan yritysten pitää oppia välttämään kilpailua: Miten suunnata siniselle merelle?
Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…
Sijoitussäästötilien käyttöönottoa ei ole syytä turhaan viivytellä
Historiallisen alhainen, jopa negatiivinen, korkotaso, joukkovelkakirjojen matalat tuotot ja pankkitileillä makaavat miljardit ovat jo muutaman vuoden ajan ohjanneet suomalaissijoittajia ja -säästäjiä etsimään nykyistä tuottavampia sijoittamisen ja säästämisen muotoja. 1)Putkuri, H. & Savolainen, E. (2016). “Matala korkotaso koettelee pankkeja“. Euro & Talous, 19.5.2016 Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus sijoittamista ja säästämistä kohtaan näkyy myös ajankohtaisessa uutisvirrassa. Nykyisen sijoittamis- ja säästämisympäristön haasteet ovat luoneet perinteisille ja uusille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä erilaisten sijoitus- ja säästämispalveluiden käyttöönotosta ja käytöstä on pyritty tekemään aina vain helpompaa ja yksinkertaisempaa. Suomessa osakesijoittamisen suosion lisääntyminen näkyy etenkin sekä osakkeenomistajien että arvo-osuustilin määrän kasvuna viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana. Edes nykyinen verrattain alhainen inflaatio ei kuitenkaan pelasta perinteistä talletustilisäästäjää pitkällä aikavälillä, sillä alhainenkin inflaatio nakertaa säästäjien jo ennestään alhaisia tuottoja jatkuvasti. Erilaiset pankkitilit ovat kaikesta huolimatta edelleen suomalaisten suosiossa, joka näkyy lähes suoraan suomalaiskotitalouksien lähes 90 miljardin euron talletuskannasta. Suomessa kotitalouksilla on ennätysmäärä velkaa, kotitalouksien varallisuus on vähäistä, Samaan aikaan olemme hiljalleen…
Digivarainhoidon tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
“Miltä pankkijärjestelmä näyttää viiden vuoden kuluttua? Pelureita on entistä vähemmän. Konsolidoinnin tekevät ne, jotka hallitsevat teknologian. Et selviä [voittajana], jos et hallitse teknologiaa.” – Francisco González, hallituksen puheenjohtaja, BBVA 1)Arnold, M. (2017). “How finance is being taken over by tech“. Financial Times, 17.1.2017; suom. TB Eri toimialoilla on parhaillaan käynnissä lukemattomien erilaisten muutosvoimien aiheuttamia suuria siirtymiä. Suuret muutokset tapahtuvat monella eri tasolla, sillä niihin vaikuttavat niin kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen teknologian, globalisaation, automatisaation kuin myös sääntelymuutosten kaltaiset asiat. Varallisuudenhoidon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on ehdottomasti sijoittajien kuluttajakäyttäytymisessä jo havaitut muutokset. Kuluttajakäyttäytyminen ei tietenkään ole muista suurista muutostrendeistä riippumaton osa-alueensa, mutta lopulta juuri kuluttajien päätökset vaikuttavat siihen, miten muutosvoimat vuorovaikuttavat keskenään. Esimerkiksi elektronista osakekauppaa ei ollut olemassa ennen kuin ensimmäiset nettivälittäjät tulivat markkinoille 1990-luvun alussa ja jotkut kuluttajista uskaltautuivat siirtymään niiden asiakkaiksi. Teknologialla on ollut toki suuri vaikutus myös omaisuudenhoitotoimialalla, mutta kyse ei kuitenkaan oikeastaan ole siitä, että jotain vain digitalisoidaan. Digitalisoinnin sijaan myös omaisuudenhoitajien pitää…