Epäselvällä maineriskien pelolla voi olla vakavia seurauksia
Käsittelimme toissa viikolla Thomas Taussin kanssa sitä, miten julkinen keskustelu maineriskeistä näyttää hyvin usein olevan tarkoitushakuista ja irrallista yritysjohtamisen sekä liiketalouden perusteista. Julkisessa keskustelussa ei ole meistä kiinnitetty riittävästi huomiota riskienhallinnan, yritysvastuun, omistajuuden ja organisaatioiden taloustieteen näkökulmiin. Pyrkimyksenämme oli muodostaa ymmärrystä näistä eri aihealueesta sekä pohtia näihin liittyviä moninaisia haasteita jatkamalla keskustelua muun muassa Oulun yliopiston viestinnän professorin Erkki Karvosen sekä Taloussanomien toimittajan Heidi Hagelinin esittämien ajatusten pohjalta. Toimme keskusteluun lisäksi mukaan joitakin omia havaintojamme lisääntyneistä politisoituneista vaatimuksista erilaisia organisaatioita kohtaan. 1)ks. esim. Scherer, A. G. & Palazzo, G. (2011). “The New Political Role of Business in a Globalized World: A Review of a New Perspective on CSR and its Implications for the Firm, Governance, and Democracy“. Journal of Management Studies 48(4): 899-931 Näkemyksemme mukaan uudet vaatimukset, oli kyse sitten poliittisesta korrektiudesta tai niin sanotusta jatketusta yhteiskuntavastuusta, vaikuttavat monilla aiemmin tuntemattomilla tavoilla organisaatioiden johtamiseen. Omien havaintojemme mukaan näitä teemoja koskevat keskustelut…
Miten luottamusteknologiat vaikuttavat organisaatiosi (liike)toimintamalliin?
Uutisotsikoissa on toistunut jo muutaman vuoden ajan, kuinka lohkoketju mullistaa juuri tänä vuonna lähes kaiken, mutta tämä lähes sama ennuste on toistunut useamman vuoden ajan. Kai Stinchcomben mukaan lohkoketjuun kohdistuvien odotusten ja todellisuuden välillä on vielä ammottava aukko. Viimeisen kahden vuoden aikana lohkoketjuteknologiassa ja laajemmin luottamusteknologiassa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita, jotka ovat näkyneet myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Valtaosa näistä löydöksistä ja edistysaskeleista on kuitenkin valtaosalle tavallisista ihmisistä tuntemattomia – ja ainakin vielä toistaiseksi vähämerkityksisiä. ”Lohkoketjun tulevaisuus Suomessa ja maailmalla on hidas, mutta menestyksekäs”, VTT:n tutkija Visa Vallivaara totesi Bittiraha.fi:n haastattelussa viime vuonna. Accenturen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset pankit ovat pitkällä lohkoketjuteknologian soveltamisessa maksusuorituksissa. Nykyisin Tiedon globaaleista maksupalveluista vastaavan Petri Syvänteen mukaan lohkoketjut ovat nopeasti siirtymässä kohti käytännön toteutuksia. Accenturen Jukka Myllyaho on aiemmin tiivistänyt lohkoketjun syvimmän olemuksen seuraavasti: ”Lohkoketjun olennaisin osa on hajautettu kirjanpito (distributed concensus ledger, DCL), jossa jokainen transaktio liitetään uudeksi osaksi kirjanpitoketjua.…