Epäselvällä maineriskien pelolla voi olla vakavia seurauksia
Käsittelimme toissa viikolla Thomas Taussin kanssa sitä, miten julkinen keskustelu maineriskeistä näyttää hyvin usein olevan tarkoitushakuista ja irrallista yritysjohtamisen sekä liiketalouden perusteista. Julkisessa keskustelussa ei ole meistä kiinnitetty riittävästi huomiota riskienhallinnan, yritysvastuun, omistajuuden ja organisaatioiden taloustieteen näkökulmiin. Pyrkimyksenämme oli muodostaa ymmärrystä näistä eri aihealueesta sekä pohtia näihin liittyviä moninaisia haasteita jatkamalla keskustelua muun muassa Oulun yliopiston viestinnän professorin Erkki Karvosen sekä Taloussanomien toimittajan Heidi Hagelinin esittämien ajatusten pohjalta. Toimme keskusteluun lisäksi mukaan joitakin omia havaintojamme lisääntyneistä politisoituneista vaatimuksista erilaisia organisaatioita kohtaan. 1)ks. esim. Scherer, A. G. & Palazzo, G. (2011). “The New Political Role of Business in a Globalized World: A Review of a New Perspective on CSR and its Implications for the Firm, Governance, and Democracy“. Journal of Management Studies 48(4): 899-931 Näkemyksemme mukaan uudet vaatimukset, oli kyse sitten poliittisesta korrektiudesta tai niin sanotusta jatketusta yhteiskuntavastuusta, vaikuttavat monilla aiemmin tuntemattomilla tavoilla organisaatioiden johtamiseen. Omien havaintojemme mukaan näitä teemoja koskevat keskustelut…
Kryptovarat ovat sitä mitä ne ovat
Karlo Kaukon Kauppalehdessä ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen “Kryptovaluutat ovat fiat-rahaa puhtaimmillaan“. Käsittelen kirjoituksessa useimpia Kaukon esittämiä ajatuksia ja väitteitä. Kirjoituksessa ei ole lähteitä ja lähdeviittauksia, koska ajattelin ensin lähettää vastineen Kauppalehteen. Kirjoituksesta tuli kuitenkin hieman liian pitkä ja jankkaava, joten voit lukea vastineeni alta. Kritiikistä huolimatta pidän Kaukon kirjoitusta myönteisenä kehityksenä laajaa ja varsin monimutkaista aihetta koskevassa keskustelussa. 1)Aleksi Grym aiemmin kirjoittanut aiemmin laajemman kriittisen digitaalisia valuuttoja koskevan katsauksen “The great illusion of digital currencies“. Lisäksi kannattaa lukea läpi Grymin syyskuussa pitämän esityksen kalvot. Uuden käsitteen, kryptovarat, tuominen keskusteluun on huomionarvoista, sillä olen aiemmin kuullut puhuttavan lähinnä kryptovaluutoista, erilaisista rahakkeista ja kryptovarallisuudesta. Kryptovarat on parempi termi. — Karlo Kauko nosti Debatti-kirjoituksesssaan (KL 1.10.) esille useita mielenkiintoisia seikkoja bitcoiniin ja kryptovaroihin liittyen. Hän esitti lisäksi lukuisia väitteitä, mutta niiden perustelut jäivät puolitiehen. Kaukon mukaan kryptovarat ovat fiat-varallisuutta, koska niiden arvo ei hänen mukaansa perustu mihinkään muuhun kuin uskoon. Kauko niputti kaikki kryptovarat yhteen, vaikka…
Jatkettu yhteiskuntavastuu on ongelmallinen muoti-ilmiö
Kirjoitus on julkaistu alkuperin Thomas Taussin blogissa 28.8.2018. Kauppalehdessä hiljattain julkaistussa artikkelissa “Hiljaa oleminen on riski yritykselle” kerrotaan yhteiskunnan kasvavista poliittis-moraalisista vaatimuksista yrityksiä kohtaan. Suomessa vieraillut Berkeleyn yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Business in Society Institute -tutkimuslaitoksen johtaja Amelia Miazad lähtee siitä, että pelkkä lainsäädännöllisten ja sopimuksellisten velvoitteiden täyttäminen ei enää nykyaikana riitä. Artikkelissa käsitellään hyvin löyhästi ja pintapuolisesti “vastuun” käsitettä. Esimerkeistä käy kuitenkin nopeasti ilmi, ettei vastuulla tarkoiteta enää esimerkiksi ympäristöasioita, sääntelyn huomioimista tai muita yrityksen ydinliiketoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kauppalehden artikkeliin on kytketty myös muun muassa Finnwatch ry:n Finnairille esittämä ehdotus lopettaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden niin sanotut pakkopalautukset. Kyse on jyrkästä epäluottamuslauseesta suomalaisia viranomaisia kohtaan. Finnairin tapausta ja vaatimuksia kieltäytyä viranomaisyhteistyöstä erilaisiin ad hoc -päätelmiin perustuen ei kuitenkaan ole käsitelty laajemmin suomalaisessa keskustelussa. 1)ks. Brand, T. & Taussi, T. “Case Finnair ja jatkettu yhteiskuntavastuu“. The Logbook, 13.8.2018 Pakolaiskriisi, pakkopalautukset sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat aiheuttaneet viime vuosina näkyviä kiistoja suomalaisessa politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Ne osoittavat,…
Kirja-arvio: Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika (Johan Söderberg)
Vastapaino on julkaissut muutaman vuoden kuluessa kaksi erittäin mielenkiintoista taloushistorian perusteosta. Vuonna 2013 Vastapainolta ilmestyi Lundin yliopiston taloushistorian professorin Lennart Schönin (1946-2016) 1)Waldenström, D. (2016). “Lennart Schön (1946-2016)“. Ekonomistas, 7.1.2016; Bengstsson, T., Gunnarsson, C., Ljungberg, J. & Nilsson, A. (2016). “Lennart Schön“. Sydsvenskan, 9.2.2016paljon kiitosta saanut Maailman taloushistoria – Teollinen aika. 2)Nissilä, R. (2014). “Neljän I:n selitys uuden ajan talouskasvulle“. Agricolan kirja-arvostelut, 6.1.2014; Wahlstedt, P. (2013). “Näin talouden voittajista tulee häviäjiä“. Talouselämä, 7.9.2013; Ojala, J. (2015). “Maailman taloushistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta“. Historiallinen aikakauskirja 113(1), s. 97-99. Schönin mainio teos löysi nopeasti tiensä myös suomalaisten yliopistojen pääsykoe- ja kurssikirjallisuuteen. 3)Schöniltä on lisäksi ilmestynyt vuonna 2000 erinomainen Ruotsin taloushistoriaa syväluotaava En modern svensk ekonomisk historia: tillväxt och omvandling under två sekel; ks. Ögren, A. (2000). “Lennart Schön: En modern svensk ekonomisk historia. Tillväxt och omvandling under två sekel“. Ekonomisk Debatt 2(8), s. 795-798; Herlitz, L. (2002). “Analytisk historia om tillväxt – reflektioner kring Lennart Schöns En modern svensk ekonomisk…