Miksi lohkoketju ei ole vastaus
Jatkuvan myytin mukaan lohkoketjuteknologia on upouutta ja josc vain tälle teknologialle annettaisiin riittävästi aikaan, niin joku tekisilohkoketjuteknologialla jotain muutakin hyödyllistä kuin rahaa. 1)Suom. huom. – vrt. Bitcoin Tätä kutsun “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymäksi ja tässä artikkelissa aion hälventää myyttiä, jonka mukaan lohkoketjun käyttötapaukset ovat aivan nurkan takana, lohkoketjuteknologia lisää kaiken hajautuneisuutta ja että lohkojetju olisi jonkinlaista vallankumouksellista teknologiaa. 2)Suom. huom. – Kuuntele What Bitcoin Did -podcastin jakso, jossa Jimmy Song kertoo lohkoketjua ja lohkoketjupuhetta koskevista ajatuksistaan. “Lohkoketju, ei Bitcoin” on jo viisi vuotta vanha Yritysten pakkomielle lohkoketjua kohtaan sai alkunsa vuonna 2014 pian sen jälkeen, kun Bitcoin päätyi yritysten tutkalle. Sen sijaan, että yritykset kiinnittäisivät huomiota mullistavaan, innovatiiviseen, hajautettuun ja digitaalisesti niukkaan rahaan, eli Bitcoiniin, ne päättivät ottaa Bitcoin-ohjelmiston käsitteet hyötykäyttöön ja kutsuivat sitä “lohkoketjuksi”. Tällöin syntyi useita toimialaryhmittymiä, kuten Hyperledger ja R3, sekä yrityksiä, kuten Digital Asset Holdings, jotka yrittivät luoda markkinan tämän teknologian ympärille. Näille toimijoille oli yhteistä…
Mitä jokaisen yritysjohtajan tulee tietää lohkoketjusta
“Maailmankaikkeudessa ei ole missään eikä koskaan vakautta ja liikkumattomuutta. Vaihtelu ja muutos ovat elämän olennaisia ominaisuuksia. Jokainen asiantila on ohimenevä; jokainen aikakausi on siirtymää. Ihmiselämässä ei ole koskaan tyyntä ja lepoa. Elämä on prosessi, ei pysyvyyttä tässä hetkessä.” – Ludwig von Mises, The Anti-Capitalistic Mentality 1)s. 106 Suomessa ja muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti lohkoketjuteknologiaa niin liike-elämässä kuin julkishallinnossa ja korkeakouluissa. 2)Mattila, J. & Seppälä, T. (2015). “Blockchains as a Path to a Network of Systems: An Emerging New Trend of the Digital Platforms in Industry and Society“. ETLA Reports 45; Mattila, J. (2016). “The Blockchain Phenomenon The Disruptive Potential of Distributed Consensus Architectures“. ETLA Working Papers 38 Jotkut ovat jo ehtineet verrata lohkoketjua internetin kaltaiseen innovaatioon. Kiinnostus lohkoketjua ja sen soveltamista kohtaan on näkynyt myös Suomessa: teknologiayritys Tomorrow Labsin on kerrottu suunnittelevan asuntokauppaa helpottavaa ja fyysisten asunto-osakekirjojen korvaavaa lohkoketjupohjaista järjestelmää. Toisaalta VTT:n toteuttaman hankkeen tuloksena on muun muassa selvitetty lohkoketjuteknologian…
Miten luottamusteknologiat vaikuttavat organisaatiosi (liike)toimintamalliin?
Uutisotsikoissa on toistunut jo muutaman vuoden ajan, kuinka lohkoketju mullistaa juuri tänä vuonna lähes kaiken, mutta tämä lähes sama ennuste on toistunut useamman vuoden ajan. Kai Stinchcomben mukaan lohkoketjuun kohdistuvien odotusten ja todellisuuden välillä on vielä ammottava aukko. Viimeisen kahden vuoden aikana lohkoketjuteknologiassa ja laajemmin luottamusteknologiassa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita, jotka ovat näkyneet myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Valtaosa näistä löydöksistä ja edistysaskeleista on kuitenkin valtaosalle tavallisista ihmisistä tuntemattomia – ja ainakin vielä toistaiseksi vähämerkityksisiä. ”Lohkoketjun tulevaisuus Suomessa ja maailmalla on hidas, mutta menestyksekäs”, VTT:n tutkija Visa Vallivaara totesi Bittiraha.fi:n haastattelussa viime vuonna. Accenturen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset pankit ovat pitkällä lohkoketjuteknologian soveltamisessa maksusuorituksissa. Nykyisin Tiedon globaaleista maksupalveluista vastaavan Petri Syvänteen mukaan lohkoketjut ovat nopeasti siirtymässä kohti käytännön toteutuksia. Accenturen Jukka Myllyaho on aiemmin tiivistänyt lohkoketjun syvimmän olemuksen seuraavasti: ”Lohkoketjun olennaisin osa on hajautettu kirjanpito (distributed concensus ledger, DCL), jossa jokainen transaktio liitetään uudeksi osaksi kirjanpitoketjua.…