Fintech-yrityksien on syytä kiinnittää huomiota toimintansa vaikutuksiin
Suomalainen Fintech Farm on kevään aikana julkaissut mielenkiintoisia juttuja, joista en ole ehtinyt ennen kesälomia kirjoittaa. Tammikuussa ilmestyneessä artikkelissa nostettiin esille viisi finanssitoimialan tulevaisuutta muovaavaa trendiä, sitten on tasaisin väliajoin ilmestynyt uusia nopeasti pureksittavia kuvaajia suomalaisesta fintech-ympäristöstä ja alkukesästä ilmestyi mielenkiintoinen paketti tietoa Helsinki Fintech Guide -yhteenvedon muodossa. Fintechistä puhutaan kansainvälisillä kentillä nykyään niin paljon, että välillä on todella vaikeaa pysyä kärryillä siitä, että mitä esimerkiksi tietyissä maissa tai tietyissä fintech-segmenteissä oikeastaan juuri tällä hetkellä tapahtuu. Suomessa fintech-yrityksiä on tällä hetkellä yli 160, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on todennäköisesti jo lähemmäs miljardi euroa (0,78 mrd vuonna 2017) ja ne työllistävät suoraan tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Helsinki Fintech Farmin kokoomat julkiset rahoitusluvut näyttävät viittaavan siihen, että Suomeen on muodostunut muutaman viime vuoden aikana lupaava joukko fintech-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet jo kansainvälistymään. Esimerkiksi Mash, Ferratum, AlphaSense, Holvi ja Invesdor ovat kaikki erittäin mielenkiintoisia suomalaislähtöisiä fintech-yrityksiä, jotka ovat hakeneet rohkeasti kasvua ulkomailta ja uusista liiketoiminnoista.…
Mandatum Trader on esimakua sijoituspalveluiden tulevaisuudesta
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — Finanssialalla on viime vuosina keskusteltu kiivaasti avoimesta pankkitoiminnasta, finanssimaailman ekosysteemeistä ja rajapintojen avaamisesta. 1)Sytyke (2018). ”Pöhinää pankkimaailmassa”. Sytyke Blogi, 26.6.2018 Finanssialan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on toisinaan noussut esille Financial Services as a Service (FSaaS) -toimintamalli, jossa finanssipalveluita hankitaan ja tarjotaan palveluna perinteisen oman finanssilaitostoiminnan pystyttämisen ja pyörittämisen sijaan. Esimerkiksi Banking as a Service (BaaS), Wealth Management as a Service (WMaaS) ja (Digital) Insurance as a Service (DIaaS) ovat FSaaS-toimintamallin johdannaisia. Näissä toimintamalleissa niin perinteiset kuin uudet finanssiyritykset pyrkivät tarjoamaan omille yritysasiakkailleen sellaisia finanssipalveluita, joita niiden asiakasyritykset eivät välttämättä itse hallinnoi tai tuota. Esimerkiksi suomalainen kortti- ja maksupalveluihin erikoistunut Enfuce tarjoaa suomalaiselle St1-energiayhtiölle maksamisen palveluita. “Avoin liiketoimintamalli menee entistä lähemmäs…
Eurooppalaisen kyberimperialismin alkusoitto – tai miksi tietosuoja-asetus ei ole ilmainen lounas
Euroopan unionin tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2016 ja sitä on sovellettu käytännössä maailmanlaajuisesti siirtymäajan päätyttyä 25.5.2018. 1)Kirjoituksen otsikko tulee amerikkalaisen Styxhexenhammer666-nimimerkin hiljattain julkaisemasta Youtube-videosta, jossa hän kritisoi EU:n valmisteilla olevan tekijänoikeusdirektiivin 13 artiklaa. Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on ollut hyvin haastavaa lähes kaikille yrityksille ja organisaatioille toimialaan katsomatta, sillä lähes jokainen toimija käsittelee tavalla tai toisella henkilötietoja. Uutisista olemme kuulleet ja lukeneet, että Yhdysvalloissa EU-alueen kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse tiettyihin verkkopalveluihin, työntekijän oikeudet omiin tietoihinsa kohentuvat merkittävästi ja uusi tietosuojalainsäädäntö aiheuttanee päänvaivaa myös jatkossa. 2)Olen aiemmin kirjoittanut muutamia tietosuoja-asetusta koskevia yleistajuisia artikkeleita. Uskoin aiemmin jokseenkin vahvasti siihen, että uusi yhtenäinen tietosuoja-asetus on mahdollista kääntää yritysten liiketoimintaeduksi (ja uskon tähän jossain määrin vieläkin) ja asiakkaiden hyväksi, mutta mitä enemmän olen lukenut valtavirran tietosuojahehkutuksesta poikkeavia näkemyksiä, sen varmempi olen siitä, että tietosuoja-asetuksella ja sen vaihtelevilla kansallisilla tulkinnoilla voi olla pidemmällä aikavälillä monenlaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitteillä oleviin uusiin teknologioihin ja datavetoiseen liiketoimintaan. Ympäröivä maailma yksinkertaisesti muuttuu aivan eri…
Tietosuojavastaava tarvitsee tukea ja kannustusta onnistuakseen
“Tietosuojavastaava ei osoita todellista asiantuntemustaan pelkästään kieltoja jakelemalla, vaan kertomalla, miten henkilötietoja voidaan turvallisin mielin käsitellä.” – Hannu Kasanen, Deloitte (Cyber Security, Privacy Lead) 1)s. 50 Tietosuoja-asetus ja tietosuojavastaava ovat kaksi asiaa, jotka ovat todennäköisesti päätyneet useimpien ajatuksiin viimeistään viime vuonna. Valmistautuminen on monissa paikoissa käynnissä, mutta todennäköisesti paljon on vielä tehtävää. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, koska monenlaista tietoa, kokemuksia ja malleja on tarjolla. Kaikkea lukemaansa ei pidä uskoa, vaan tärkeintä on jäsentää ja toteuttaa tietosuojatyö yhdessä organisaation tärkeimpien sidosryhmien – ja ennen kaikkea tietosuojavastaavan – kanssa. Mukaan on syytä myös valita riittävä määrä osaavaa lakimiesapua ja muita luotettavia yhteistyötahoja, jos tekemistä on paljon; ja joissakin organisaatioissa työtä voi olla vielä paljon jäljellä. Toivottavasti mahdollisimman moni on kuitenkin jo pitkällä tietosuoja-asetukseen valmistautumisessa. Tampereen kaupungin tietosuojavastaavalta Ari Andreassonilta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin tietosuojavastaavalta Jaana Riikoselta ja tietosuojavaltuuten toimistossa työskentelevältä ylitarkastaja Arto Ylipartaselta ilmestyi jo viime vuonna Tietosanoman kustantamana mianio kirja, Osaava tietosuojavastaava. Andreasson ja Ylipartanen…
Mitä jokaisen yritysjohtajan tulee tietää lohkoketjusta
“Maailmankaikkeudessa ei ole missään eikä koskaan vakautta ja liikkumattomuutta. Vaihtelu ja muutos ovat elämän olennaisia ominaisuuksia. Jokainen asiantila on ohimenevä; jokainen aikakausi on siirtymää. Ihmiselämässä ei ole koskaan tyyntä ja lepoa. Elämä on prosessi, ei pysyvyyttä tässä hetkessä.” – Ludwig von Mises, The Anti-Capitalistic Mentality 1)s. 106 Suomessa ja muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti lohkoketjuteknologiaa niin liike-elämässä kuin julkishallinnossa ja korkeakouluissa. 2)Mattila, J. & Seppälä, T. (2015). “Blockchains as a Path to a Network of Systems: An Emerging New Trend of the Digital Platforms in Industry and Society“. ETLA Reports 45; Mattila, J. (2016). “The Blockchain Phenomenon The Disruptive Potential of Distributed Consensus Architectures“. ETLA Working Papers 38 Jotkut ovat jo ehtineet verrata lohkoketjua internetin kaltaiseen innovaatioon. Kiinnostus lohkoketjua ja sen soveltamista kohtaan on näkynyt myös Suomessa: teknologiayritys Tomorrow Labsin on kerrottu suunnittelevan asuntokauppaa helpottavaa ja fyysisten asunto-osakekirjojen korvaavaa lohkoketjupohjaista järjestelmää. Toisaalta VTT:n toteuttaman hankkeen tuloksena on muun muassa selvitetty lohkoketjuteknologian…