Totuus älykkäistä sopimuksista
Aivan kuten sanat ”lohkoketju”, ”tekoäly” ja ”pilvi”, ”älykäs sopimus” on yksi sellaisista sanapareista, joka aiheuttaa paljon pöhinää. 1)Suom. huom. – Suomalaisessa keskustelussa käytetään kahta eri termiä eli älykästä sopimusta ja älysopimusta. Tässä yhteydessä olen päätynyt käyttämään useammin käytettyä älykästä sopimusta, mutta tietyissä kohdin olen käyttänyt tyylisyistä myös sanaa älysopimus. 4)Suom. huom. – Lauslahti, K., Mattila, J. & Seppälä, T. (2016). “Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?“. ETLA Raportit No 57; Karhunen, S. (2018). “Lohkoketju ja älykkäät sopimukset“. Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikä voisi olla sittem parempaa kuin se, että pystyisimme luottamaan siihen, mitä tapahtuu sen sijaan, että käyttäisimme oikeusjärjestelmää. Älykkäät sopimukset lupaavat: Sopimusten täytäntöönpano automaattisesti, luottamuksettomasti ja puolueettomasti Välikäsien poistaminen sopimusten muotoilusta, toimeenpanosta ja valvonnasta (Epäsuorasti) lakimiesten poistaminen kuviosta Suhtaudun pöhinään myötämielisesti. Kuinka paljon tehokkaammin asiat voisivat olla, jos voisimme vain poistaa tarpeen luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa sovittua? Mikä ihme älykäs sopimus edes on? Ja eikö se kuulu Ethereumin…
Jos sä tekoälyn googletat nyt, sä takuulla yllätyt…
Tekoäly, ajattelevat koneet ja keinotekoiset oliot eivät ole mikään uusi ilmiö tai asia, vaikka näistä aiheista keskustellaankin jälleen kerran aivan uudella innolla. Uutisia tekoälystä, sen sovelluksista ja tekoälyn parissa toimivien yritysten toimista ilmestyy päivittäin. Yritysjohdolle tarjotaan koulutusta, teknologiajohtajat ovat kiinnostuneita tekoälyratkaisuista, löytyy erilaisia sanastoja ja selityksiä eri käsitteille, konsultit näkevät mahdollisuuksia eri toimialoilla ja tekoälyn vaikutukset työvoimaan sekä innostavat että epäilyttävät. 1)Asiantuntijat näyttävät olevan arvioissaan tavallisia kansalaisia skeptisempiä tekoälyn vaikutuksista työvoimaan ja työllisyyteen. Esimerkiksi PwCn hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan automaatio etenee lähitulevaisuudessa kolmessa aallossa ja eri aaltojen vaikutukset eri toimialoihin vaihtelevat suuresti. Ks. Sotala, K. (2016). “How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?“. Foundational Research Institute. Syys-2016 Varsinaisen tekoälytutkimuksen historia ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Hieman yli 60 vuotta sitten, syksyllä 1955, joukko nimekkäitä amerikkalaistutkijoita ehdotti muutaman kuukauden pituista pureutumista eräisiin tuolloin tietojenkäsittelytieteen parissa tunnistettuihin uusiin kysymyksenasetteluihin: “Tutkimus lähtee siitä oletuksesta, että kaikki oppimisen muodot tai mikä tahansa muu [ihmis]älykkyyden…