Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Kryptovarat ovat sitä mitä ne ovat
Karlo Kaukon Kauppalehdessä ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen “Kryptovaluutat ovat fiat-rahaa puhtaimmillaan“. Käsittelen kirjoituksessa useimpia Kaukon esittämiä ajatuksia ja väitteitä. Kirjoituksessa ei ole lähteitä ja lähdeviittauksia, koska ajattelin ensin lähettää vastineen Kauppalehteen. Kirjoituksesta tuli kuitenkin hieman liian pitkä ja jankkaava, joten voit lukea vastineeni alta. Kritiikistä huolimatta pidän Kaukon kirjoitusta myönteisenä kehityksenä laajaa ja varsin monimutkaista aihetta koskevassa keskustelussa. 1)Aleksi Grym aiemmin kirjoittanut aiemmin laajemman kriittisen digitaalisia valuuttoja koskevan katsauksen “The great illusion of digital currencies“. Lisäksi kannattaa lukea läpi Grymin syyskuussa pitämän esityksen kalvot. Uuden käsitteen, kryptovarat, tuominen keskusteluun on huomionarvoista, sillä olen aiemmin kuullut puhuttavan lähinnä kryptovaluutoista, erilaisista rahakkeista ja kryptovarallisuudesta. Kryptovarat on parempi termi. — Karlo Kauko nosti Debatti-kirjoituksesssaan (KL 1.10.) esille useita mielenkiintoisia seikkoja bitcoiniin ja kryptovaroihin liittyen. Hän esitti lisäksi lukuisia väitteitä, mutta niiden perustelut jäivät puolitiehen. Kaukon mukaan kryptovarat ovat fiat-varallisuutta, koska niiden arvo ei hänen mukaansa perustu mihinkään muuhun kuin uskoon. Kauko niputti kaikki kryptovarat yhteen, vaikka…
Digivarainhoidon tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
“Miltä pankkijärjestelmä näyttää viiden vuoden kuluttua? Pelureita on entistä vähemmän. Konsolidoinnin tekevät ne, jotka hallitsevat teknologian. Et selviä [voittajana], jos et hallitse teknologiaa.” – Francisco González, hallituksen puheenjohtaja, BBVA 1)Arnold, M. (2017). “How finance is being taken over by tech“. Financial Times, 17.1.2017; suom. TB Eri toimialoilla on parhaillaan käynnissä lukemattomien erilaisten muutosvoimien aiheuttamia suuria siirtymiä. Suuret muutokset tapahtuvat monella eri tasolla, sillä niihin vaikuttavat niin kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen teknologian, globalisaation, automatisaation kuin myös sääntelymuutosten kaltaiset asiat. Varallisuudenhoidon tulevaisuuden kannalta tärkein asia on ehdottomasti sijoittajien kuluttajakäyttäytymisessä jo havaitut muutokset. Kuluttajakäyttäytyminen ei tietenkään ole muista suurista muutostrendeistä riippumaton osa-alueensa, mutta lopulta juuri kuluttajien päätökset vaikuttavat siihen, miten muutosvoimat vuorovaikuttavat keskenään. Esimerkiksi elektronista osakekauppaa ei ollut olemassa ennen kuin ensimmäiset nettivälittäjät tulivat markkinoille 1990-luvun alussa ja jotkut kuluttajista uskaltautuivat siirtymään niiden asiakkaiksi. Teknologialla on ollut toki suuri vaikutus myös omaisuudenhoitotoimialalla, mutta kyse ei kuitenkaan oikeastaan ole siitä, että jotain vain digitalisoidaan. Digitalisoinnin sijaan myös omaisuudenhoitajien pitää…
A-teema: Cambridge Analytica, sosiaalinen media ja sokea sääntelyusko
“Suurinta vahinkoa aiheuttavat pätevät ihmiset, jotka yrittävät tehdä hyvää. Suurimmat parannukset ovat epäpätevien tekosia, sillä [epäpätevät] eivät yrittäneetkään tehdä hyvää.” – Nassim N. Taleb, The Bed of Procrustes: Philosophical and Practical Aphorisms 1)s. 89 2)Käännös: TB “Vapaissa yhteiskunnissa kansalaisten perusoikeuksia ei järjestellä uudelleen, jotta vakoojien ja poliisin mukavuudenhalun vuoksi.” – Edward Snowden, Snowden’s Message on Hacking US 2016 Elections (11.3.2018) 3)Käännös: TB Seurasin viime torstaina mielenkiinnolla A-teema: Somen valta -keskusteluiltaa. Illan aikana eri aiheista keskusteltiin vilkkaasti myös Twitterissä. Ohjelman esittelytekstissä illan aihetta kuvattiin seuraavasti: “Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää?” A-teema -keskusteluiltaa oli aika ajoin hieman vaikeaa seurata, koska keskustelu oli varsin poukkoilevaa ja ajoittain epäjohdonmukaista. Keskustelun aikana oli kuitenkin mukava huomata, että lähes poikkeuksetta jokainen sai sanottavansa sanotuksi ja keskustelua oli sikäli helppo seurata, että eri aiheista käytiin monipuolista keskustelua. Illan aikana päädyttiin…
Tuleeko Amazonista pian myös pankkijättiläinen?
Amazon on verkkokaupan innovatiivinen edelläkävijä. Nyt puhutaan siitä, että Amazon on mitä ilmeisimmin laajentamassa toimintaansa Pohjoismaihin ja “tulossa” myös Suomeen. 1)Suomalaiset ovat toki voineet tilata Amazonin verkkokaupasta monenlaista tavaraa jo vuosi, mutta paikallisen toiminnan käynnistäminen – ja maakohtaisten Amazon.dk, Amazon.fi ja Amazon.se -verkkokauppojen perustaminen – on iso muutos Pohjoismaisen vähittäis- ja erikoiskauppamarkkinassa. Amazon kymmenen vuotta sitten ja Amazon tänään eivät ole yksi ja sama yritys. Amazon on hyvin innovatiivinen monialainen palveluyritys, jonka laajentuminen sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti uusille liiketoiminta-alueille on ollut pääsääntöisesti hyvin menestyksekästä. Amazon selvisi niin dotcom-kuplasta kuin finanssikriisistä voittajana. Amazonia pidetään yhtenä maailman asiakaskeskeisimmistä yrityksistä ja sitä on toistuvasti pidetty yhtenä maailman innovatiivisimmista yrityksistä. 2)Asiakaskeskeisyys on Amazonin koko liiketoiminnan ydin. 3)Joidenkin mielestä Amazonin verkkosivusto on sekava, väsähtänyt ja ruma. Amazonilla ei kuitenkaan toimita muusta maailmasta irrallisten kirjoituspöytien ääressä, vaan Amazon tekee jatkuvasti pieniä muutoksia parantaakseen muun muassa ostamisen todennäköisyyttä ja asiakkaiden läpivirtausta. Amazon on jatkuvasti laajentunut muun muassa pilvipalveluihin ja viime vuonna Amazon laajensi kivijalkaliikkeisiin ostamalla Whole Foods -luomukauppaketjun. Nimi Amazon – ja jossain määrin Amazonin “näkyvä” digitekeminen erityisesti data-analytiikan ja digimarkkinoinnin saralla – on pyörinyt jo useamman…
Varainhoidon suuresta murroksesta on saatu vasta esimakua
Finanssialalla on käynnissä suuri murroksen ja mullistuksen tila, jota Pekka Puustinen on kutsunut vaihdantavallankumoukseksi. 1)Puustinen, P. (2013). Vaihdantavallankumous: Finanssipalvelun uusi logiikka. Helsinki: Talentum Vaihdantavallankumous on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, sillä “useimmilla toimialoilla ymmäretään jo, että arvo syntyy asiakkaiden oman toiminnan seurauksena tavaroita tai palveluja käytäessä”. 2)Puustinen 2013, s. 18 Käynnissä on siis varsin suuri murros ja mullistus, kun “tuoteskeskeinen näkemys vaihdantaan sekä perinteiset asiakkaan ja yrityksen roolit muuttuvat perusteellisesti”. 3)Puustinen 2013, s. 23 Suomessakin on keskusteltu useaan otteeseen toimialan tuotekeskeisen liiketoimintalogiikan ja kulttuurin vaikutuksista asiakkaisiin. Kyse ei siis ole siitä, ettei toimialalla olisi jo aiemmin koettu muutoksia, mutta tällä hetkellä tilanne on toimijoille monella tavoin erilainen. Ympärillä koettua muutosta ei voi helposti selittää vain yhdellä yksittäisellä tekijällä, mutta useimmiten muutos tiivistyy yhden monitulkintaisen kattokäsitteen – digitalisaation – alle. McKinseyn Karel Dörner ja David Edelman huomauttavat artikkelissaan, “What ‘digital’ really means?“, digitalisaation merkitsevän eri ihmisille hyvin erilaisia asioita. Moni korostaa digitalisaation teknologiakeskeisyyttä.…