Älä sekoita moraalisaastetta organisaatioiden eettisiin ongelmiin
Julkisen keskustelun valossa näyttää siltä, että teknologinen kehitys on ottanut vain muutamassa viime vuodessa aimo harppauksia eteenpäin ja saavuttanut sellaisen nopeuden, että jopa merkittävimpinä pidettyjen kehityskulkujen seuraamisesta on tullut vaikeaa ja aikaa vievää. Uusien sovellusten ja palveluiden eettisyyttä tarkastellaan tyypillisesti vasta sen jälkeen, kun ne on otettu laajasti käyttöön eri puolilla yhteiskuntaa. Kyseessä on laaja ja haastava asiakokonaisuus, johon ihmiset näyttävät havahtuneen laajasti vasta äskettäin. Vilkkaana käyvä keskustelu muun muassa big datasta, analytiikasta, koneoppimisesta ja tekoälystä on levinnyt nopeasti teknologia-asiantuntijoita ja yrittäjiä laajemmalle. Erityisesti on peräänkuulutettu abstraktia ja kärsivällistä “filosofista” ajattelua. Hitaamman ajattelun tyhjiö ja kysyntä ovat olleet niin suuria, että täytteeksi kelpuutetaan nykyisin lähes mitä tahansa. Esimerkiksi tekoälystä ja sen vaikutuksista organisaatioiden prosesseihin, työntekijöihin ja organisaatioetiikkaan on esitetty monia puheenvuoroja, joita määrittää lähinnä taloustieteellisestä, institutionaalisesta ja organisatorisesta näkökulmasta irrallinen vastuullisuus- ja riskipuhe. Tällä hetkellä eri ammattiryhmät näyttävät pyrkivät tuotteistamaan ja myymään erilaisia nyrkkisääntöjä viimeaikaisten teknisten haasteiden ja eettisyyden yhteensovittamiseksi.…
Credit Suisse teki sen taas – jippii!
Vuosi 2018 käynnistyi markkinoilla varsin myönteisissä ja rauhallisissa tunnelmissa, mutta nyt yli yhdeksän vuotta viivasuoraan jatkunut nousumarkkina näyttää ainakin hetkellisesti päättyneen. Maailmalla eletään laaja-alaisesti noususuhdannetta, jonka vuoksi pienimmätkin merkit inflaation kiihtymisestä voidaan tulkita suhdannehuipun lähestymiseksi ja suhdannekierron taittumisesta laskuun. Kiihtyvä inflaatio merkitsee ennen kaikkea sitä, että keskuspankeille voi muodostua ennenaikaista painetta toimia eli käytännössä nostaa ohjauskorkojaan. Korkojen nousupaine heijastuu myös joukkovelkakirjamarkkinoilla, sillä korkojen noustessa joukkovelkakirjalainojen tuotto-odotus pienenee. Keskuspankkipolitiikan muutokset, Kiinan tilanne, Italian parlamenttivaalien vaikutukset, Brexitin aiheuttamat epävarmuudet ja Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan aiheuttama uhka pelottavat sijoittajia kaikkialla. 1)Rahoitusmarkkinat ovat verrattain uusi innovaatio ihmiskunnan historiassa. Erinomainen johdanto rahoitusmarkkinoiden historiaan ja historian opetuksiin on David Chambersin ja Elroy Dimsonin toimittama Financial Market History: Reflections on the Past for Investors Today (2016). 2)Deutsche Bank ennakoi useimmat näistä riskeistä jo viime vuonna. Markkinastrategit ja -analyytikot näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että olemme jossain vaiheessa suhdannekierron huippua, mutta joidenkin mukaan olemme jo huipulla ja ainakin Yhdysvaltojen härkämarkkina on taitekohdassa.…
Pankkiirin pelko, Bitcoin ja kryptotalouden tulevaisuus
Ihmiskunnan suurin tragedia johtuu kyvyttömyydestämme olla harkitusti eri mieltä selvittääksemme mikä on totta. – Raymond “Ray” Dalio, Bridgewater Associates 1)Grant, A. (2016). Originals: How Non-Conformists Move the World. New York, NY: Viking, s. 195. Kryptovaluuuttamaailmassa on tapahtunut ja kuohunut viimeiset pari vuotta 2)ks. Bitcoin Price Chart with Historic Events, mutta viimeisen vuoden aikana Bitcoinin, Ethereumin, Ripplen ja Litecoinin ennätysmäinen hinnannousu on herättänyt huomattavaa kiinnostusta niin sijoittajien, finanssiyritysten kuin myös sääntelijöiden ja verottajan keskuudessa. 3)Linja-aho, V. (2017). “Bitcoin ja verotus – valvonnassa ei ole mitään hämärää tai laitonta – verotuskohtelu vain on epäreilu“. Vesan Linja, 11.7.2017; Young, J. (2017). “JPMorgan Clients Purchase Bitcoin on Stock Market Despite CEO’s Warnings“. The Merkle, 17.9.2017; Snook, C. J. (2017). “What I Learned Buying My First Alt-Coin (Cryptocurrency) This Week“. Inc.com, 15.9.2017. Viimeisen muutaman päivän aikana olen lukenut mielenkiintoisia uutisia myös Ethereum-rintamalta, joten uutta muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja entistä nopeampaan tahtiin. Varsinkin Bitcoin, tällä hetkellä suurin ja…
Kirja-arvio: Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika (Johan Söderberg)
Vastapaino on julkaissut muutaman vuoden kuluessa kaksi erittäin mielenkiintoista taloushistorian perusteosta. Vuonna 2013 Vastapainolta ilmestyi Lundin yliopiston taloushistorian professorin Lennart Schönin (1946-2016) 1)Waldenström, D. (2016). “Lennart Schön (1946-2016)“. Ekonomistas, 7.1.2016; Bengstsson, T., Gunnarsson, C., Ljungberg, J. & Nilsson, A. (2016). “Lennart Schön“. Sydsvenskan, 9.2.2016paljon kiitosta saanut Maailman taloushistoria – Teollinen aika. 2)Nissilä, R. (2014). “Neljän I:n selitys uuden ajan talouskasvulle“. Agricolan kirja-arvostelut, 6.1.2014; Wahlstedt, P. (2013). “Näin talouden voittajista tulee häviäjiä“. Talouselämä, 7.9.2013; Ojala, J. (2015). “Maailman taloushistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta“. Historiallinen aikakauskirja 113(1), s. 97-99. Schönin mainio teos löysi nopeasti tiensä myös suomalaisten yliopistojen pääsykoe- ja kurssikirjallisuuteen. 3)Schöniltä on lisäksi ilmestynyt vuonna 2000 erinomainen Ruotsin taloushistoriaa syväluotaava En modern svensk ekonomisk historia: tillväxt och omvandling under två sekel; ks. Ögren, A. (2000). “Lennart Schön: En modern svensk ekonomisk historia. Tillväxt och omvandling under två sekel“. Ekonomisk Debatt 2(8), s. 795-798; Herlitz, L. (2002). “Analytisk historia om tillväxt – reflektioner kring Lennart Schöns En modern svensk ekonomisk…