Lohkoketjun vaihtoehdot
Edellisessä artikkelissani väitin, että lohkoketju ei oikeastaan sovi mihinkään muuhun käyttötapaukseen kuin rahaan. Lohkoketju, kuten sitä Bitcoinissa käytetään, on oikeastaan kokoelma erilaisia teknologioita (työntodiste, julkisen avaimen salaus, juoruverkko jne.), jotka saavat aikaan hajautetun järjestelmän. Järjestelmät, jotka yrittävät hyödyntää lohkoketjua, mutta säilyttää jonkin verran keskitettyä hallintaa, turmelevat samalla lohkoketjun houkuttelevimman ominaisuuden. 1)suom. huom. – Mediumissa monet lukijat ovat yliviivanneet/korostaneet tämän virkkeen, joten kääntäjän vapaudella korostin sen myös tähän. Tässä artikkelissa esittelen joitain vaihtoehtoja, joissa käytetään lohkoketjuteknologian piirteitä. Esittelen vaihtoehtoja, joista “lohkoketjun” puolestapuhujat puhumat, mutta nämä vaihtoehdot tekevät asian paljon halvemmalla. Kuitit Olen kuullut monta hissipuhetta “lohkoketjuteknologiasta”. Suurin osa niistä on suunnattu tietylle toimialalle, joilla kärsitään syyllisten nimeämisen ongelmasta. Ne yleensä alkavat jonkin toimialalle tyypillisen ongelman määrittelemisellä, jota seuraa, kuinka lohkoketju voi jotenkin ratkaista mainitun ongelman. Usein ongelmana on tietojen eheys. Toisin sanoen tietyn tapahtuman tai tapahtumajoukon osapuolet ovat eri mieltä siitä, kuinka täsmälliset tiedot ovat jollain tavalla ja tämä johtaa ristiriitoihin.…
Totuus älykkäistä sopimuksista
Aivan kuten sanat ”lohkoketju”, ”tekoäly” ja ”pilvi”, ”älykäs sopimus” on yksi sellaisista sanapareista, joka aiheuttaa paljon pöhinää. 1)Suom. huom. – Suomalaisessa keskustelussa käytetään kahta eri termiä eli älykästä sopimusta ja älysopimusta. Tässä yhteydessä olen päätynyt käyttämään useammin käytettyä älykästä sopimusta, mutta tietyissä kohdin olen käyttänyt tyylisyistä myös sanaa älysopimus. 4)Suom. huom. – Lauslahti, K., Mattila, J. & Seppälä, T. (2016). “Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?“. ETLA Raportit No 57; Karhunen, S. (2018). “Lohkoketju ja älykkäät sopimukset“. Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikä voisi olla sittem parempaa kuin se, että pystyisimme luottamaan siihen, mitä tapahtuu sen sijaan, että käyttäisimme oikeusjärjestelmää. Älykkäät sopimukset lupaavat: Sopimusten täytäntöönpano automaattisesti, luottamuksettomasti ja puolueettomasti Välikäsien poistaminen sopimusten muotoilusta, toimeenpanosta ja valvonnasta (Epäsuorasti) lakimiesten poistaminen kuviosta Suhtaudun pöhinään myötämielisesti. Kuinka paljon tehokkaammin asiat voisivat olla, jos voisimme vain poistaa tarpeen luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa sovittua? Mikä ihme älykäs sopimus edes on? Ja eikö se kuulu Ethereumin…
Miksi lohkoketju on hankala
Pöhinä lohkoketjun ympärillä on valtavaa. Lohkoketjupöhinä sanoo, että lohkoketju tulee nyt Ratkaisemaan eriarvoisuuden Tekee kaikesta datasta ikuisesti turvallista Tekee kaikesta paljon tehokkaampaa ja luottamuksetonta Pelastaa vauvat kuolemalta Mikä ihme lohkoketju edes on? Voiko se todella tehdä nämä kaikki asiat? Voitko lohkoketju tuoda jotain mahtavaa niinkin erilaisille teollisuuden aloille kuin terveydenhuoltoon, rahoitukseen, toimitusketjujen hallintaan ja musiikintekijöiden oikeuksiin? Eikö Bitcoinin kannattaminen tarkoita sitä, että kannatat myös lohkoketjua? Kuinka voit sanoa olevasi Bitcoinin puolesta, mutta samalla et kuitenkaan puhu hyvää sen taustalla olevasta teknologiasta? Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan suureen osaan näistä kysymyksissä tarkastelemalla sitä, mitä lohkoketju on ja mikä tärkeintä, mitä se ei ole. Mitä on lohkoketju? Tutkiaksemme joitakin näistä väitteistä, meidän on määriteltävä, mitä lohkoketju on ja tästä asiasta on paljon sekaannusta. Monet yritykset käyttävät sanaa “lohkoketju” tarkoittaessaan jonkinlaista taianomaista laitetta, jonka data ei koskaan ole väärässä. Tällaista laitetta ei tietenkään ole olemassa, ainakaan silloin, kun reaalimaailma otetaan huomioon. Joten mikä on…
Miksi lohkoketju ei ole vastaus
Jatkuvan myytin mukaan lohkoketjuteknologia on upouutta ja josc vain tälle teknologialle annettaisiin riittävästi aikaan, niin joku tekisilohkoketjuteknologialla jotain muutakin hyödyllistä kuin rahaa. 1)Suom. huom. – vrt. Bitcoin Tätä kutsun “lohkoketju, ei Bitcoin” -oireyhtymäksi ja tässä artikkelissa aion hälventää myyttiä, jonka mukaan lohkoketjun käyttötapaukset ovat aivan nurkan takana, lohkoketjuteknologia lisää kaiken hajautuneisuutta ja että lohkojetju olisi jonkinlaista vallankumouksellista teknologiaa. 2)Suom. huom. – Kuuntele What Bitcoin Did -podcastin jakso, jossa Jimmy Song kertoo lohkoketjua ja lohkoketjupuhetta koskevista ajatuksistaan. “Lohkoketju, ei Bitcoin” on jo viisi vuotta vanha Yritysten pakkomielle lohkoketjua kohtaan sai alkunsa vuonna 2014 pian sen jälkeen, kun Bitcoin päätyi yritysten tutkalle. Sen sijaan, että yritykset kiinnittäisivät huomiota mullistavaan, innovatiiviseen, hajautettuun ja digitaalisesti niukkaan rahaan, eli Bitcoiniin, ne päättivät ottaa Bitcoin-ohjelmiston käsitteet hyötykäyttöön ja kutsuivat sitä “lohkoketjuksi”. Tällöin syntyi useita toimialaryhmittymiä, kuten Hyperledger ja R3, sekä yrityksiä, kuten Digital Asset Holdings, jotka yrittivät luoda markkinan tämän teknologian ympärille. Näille toimijoille oli yhteistä…
Suomenkielinen lastenkirja ₿itcoinista ilmestyy pian
Törmäsin keväällä sattumalta amerikkalaisen Michael Carasin avunpyyntöön Twitterissä. Hän oli juuri saanut valmiiksi uuden lastenkirjansa, mutta halusi kääntää sen mahdollisimman monelle kielelle ja pyysi vapaaehtoisilta apua kirjan kääntämiseen. Ryhdyin heti tuumasta toimeen, mutta huomasinkin jo pian erään toisen suomalaisen tehneen hyvää jälkeä suomennoksen kanssa. Tehtäväkseni jäikin hieman parannella käännöstä – ja tietenkin saada kirja julkaistua suomeksi! Ensimmäinen suomenkielinen lastenkirja Bitcoinista valmistui ennätysajassa, joten lähetin vedoksia useammalla ihmisille oikoluettavaksi ja lapsilleen kokeiltavaksi. Bitcoin-raha: Tarina Bitvillestä ja hyvästä rahasta sijoittuu Bitvillen kaupunkiin, jossa lapset pohdiskelevat taloustieteen peruskysymyksiä. 1)Pohdin vielä hetken sitä, että onko kirjan nykyinen työotsikko riittävän hyvä ostajan kannalta. Kirjassa on valmis kuvitus, joten kirjan otsikon muuttaminen ei välttämättä poista sitä tosiasiaa, että valtaosaa ihmisistä ei Bitcoin ainakaan toistaiseksi juurikaan kiinnosta. Jos sinulla on parempi otsikkoehdotus, ota minun yhteyttä! Bitvillen lasten kesken on syntynyt erikoistumisen kautta työnjako, mutta he käyvät kirjan alussa vain vaihtokauppaa eli suoraa vaihdantaa. He huomaavat, että tämä tekee…
Libra – Mikä se on ja miksi se kiinnostaa?
Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa. Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun. Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja…
Book review: Fintech: The New DNA of Financial Services (P. Gupta & T. Z. Tham)
I recently received a new book, Fintech: The New DNA of Financial Services, published by Walter de Gruyter. It’s an edited volume compiled by Pranay Gupta and Tze Mandy Tham in their effort to educate a broader audience on the terminology, concepts, and implications of fintech at large. Fintech – a fusion of technology, finance, business models, and mathematics and computer science – is producing an unprecedented change to the financial services industry in a similar manner as transportation, books, hospitality, telecommunications, media, retail, and software vendors have been disrupted and disintermediated by new technology-enabled capabilities. Things are moving fast at the fuzzy front end, but there is always the puzzle of the sticky back end, and consequently, it’s vital for incumbents to understand their current positioning in the midst of adopting new technologies. It is ultimately the consumer who is really driving the disruption forward, and therefore it’s crucial…
Pöhinän anatomia oivallettiin jo 40 vuotta sitten – miksi olemme sille sokeita nyt kun ilmiö on kaikkialla?
“Kaikissa yhteiskunnissa ilmenee hullutuksia, joissa yhteiskunnat väliaikaisesti joko omaksuvat turhia käytäntöjä tai luopuvat huomattavan hyödyllisistä käytännöistä.” – Jared Diamond, “The Evolution of Guns and Germs” (1998) Suuren maailman muoti-ilmiöt rantautuvat Suomeen pienellä viiveellä. Jos jokin kehityskulku tai ajattelutapa vaikuttaa “resonoivan” juuri nyt jossain päin maailmaa, suomalaiset näyttävät tulkitsevan tämän merkiksi siitä, että olemme jäämässä jälleen kerran jälkeen jostain kiistämättömän merkittävästä ja tärkeästä asiasta. Oli kyse sitten massiivisista avoimista verkkokursseista, tekoälystä, pelillistämisestä, lohkoketjuteknologiasta, monimuotoisuudesta tai yritysvastuun uudesta tulemisesta, olemme aina eittämättä jotain suurta ilmiötä jäljessä. Ikään kuin uusimmaksi koettu muotivirtaus vain puuttuisi Suomesta, koska siitä käydään maailmalla enemmän keskustelua kuin täällä. Kriittinen tarkastelu olisi lähinnä hidaste, eikä perässähiihtäjällä voi olla minkäänlaista reaalioptiomaista etua. Nokkelimmat kommentaattorit pyrkivät luonnollisesti luomaan kuvan siitä, että nyt ei ole aikaa hukattavaksi, ja oikeastaan mitä tahansa pitää tehdä ilmiön käynnistämiseksi myös täällä. Tätä tapahtuu siitäkin huolimatta, että toivotulle muutokselle tai päämäärille voi olla hyvin hankalaa saada konkreettisia ja…
Kryptovarat ovat sitä mitä ne ovat
Karlo Kaukon Kauppalehdessä ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen “Kryptovaluutat ovat fiat-rahaa puhtaimmillaan“. Käsittelen kirjoituksessa useimpia Kaukon esittämiä ajatuksia ja väitteitä. Kirjoituksessa ei ole lähteitä ja lähdeviittauksia, koska ajattelin ensin lähettää vastineen Kauppalehteen. Kirjoituksesta tuli kuitenkin hieman liian pitkä ja jankkaava, joten voit lukea vastineeni alta. Kritiikistä huolimatta pidän Kaukon kirjoitusta myönteisenä kehityksenä laajaa ja varsin monimutkaista aihetta koskevassa keskustelussa. 1)Aleksi Grym aiemmin kirjoittanut aiemmin laajemman kriittisen digitaalisia valuuttoja koskevan katsauksen “The great illusion of digital currencies“. Lisäksi kannattaa lukea läpi Grymin syyskuussa pitämän esityksen kalvot. Uuden käsitteen, kryptovarat, tuominen keskusteluun on huomionarvoista, sillä olen aiemmin kuullut puhuttavan lähinnä kryptovaluutoista, erilaisista rahakkeista ja kryptovarallisuudesta. Kryptovarat on parempi termi. — Karlo Kauko nosti Debatti-kirjoituksesssaan (KL 1.10.) esille useita mielenkiintoisia seikkoja bitcoiniin ja kryptovaroihin liittyen. Hän esitti lisäksi lukuisia väitteitä, mutta niiden perustelut jäivät puolitiehen. Kaukon mukaan kryptovarat ovat fiat-varallisuutta, koska niiden arvo ei hänen mukaansa perustu mihinkään muuhun kuin uskoon. Kauko niputti kaikki kryptovarat yhteen, vaikka…
Kryptorahastot tulevat pian myös Pohjoismaihin – tervetuloa!
Finanssimaailmassa on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todella paljon. Suursijoittajien suosimat sijoitusvälineet ja sijoitusstrategiat ovat löytäneet tiensä myös piensijoittajien keinovalikoimaan, kun muun muassa ETP-universumin muutos jatkuu, faktorisijoittamisesta on tullut helpompaa ja yksinkertaisempaa, digitaalisen varainhoidon ratkaisut avaavat ovia aiempaa edullisemmalle ammattimaiselle varainhoidolle ja entistä useampi sijoittaja on tietoinen tavoiteohjautuvan sijoittamisen eduista muihin vaihtoehtoihin nähden. Erilaisten finanssi-innovaatioiden – tuotteiden, palveluiden, toimijoiden, (liike)toimintamallien jne. – kasvulla ei näytä olevan rajoja, mutta suuret institutionaaliset ja järjestelmätason muutokset eivät ole aivan jokapäiväisiä. Vuoden 2009 alussai sai alkunsa todennäköisesti eräs mielenkiintoisimmista talouskokeiluista, kun bitcoin, maailman ensimmäinen hajautettu kryptovaluutta 1)Suomessa puhutaan joskus myös virtuaali- tai digivaluutoista, mutta tässä yhteydessä käytän vain sanaa kryptovaluutta. Luokituksista on olemassa monenlaista kädenvääntöä, koska määritelmillä on merkitystä ilmiötä tarkasteltaessa., syntyi. Bitcoin on kuollut jo yli 300 kertaa ja Bitcoin-protokollan PoW-konsensusalgoritmin sähkösyöppöys on monien mukaan perustavanlaatuinen ongelma, vaikka totuus onkin toisenlainen. Bitcoiniin ja kryptotalouteen liittyy mielenkiintoisia ideologisia kysymyksiä, joita en kuitenkaan tässä yhteydessä sen tarkemmin käsittele.…