Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Rahan kehitys (3/4)
Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…
Suomenkielinen lastenkirja ₿itcoinista ilmestyy pian
Törmäsin keväällä sattumalta amerikkalaisen Michael Carasin avunpyyntöön Twitterissä. Hän oli juuri saanut valmiiksi uuden lastenkirjansa, mutta halusi kääntää sen mahdollisimman monelle kielelle ja pyysi vapaaehtoisilta apua kirjan kääntämiseen. Ryhdyin heti tuumasta toimeen, mutta huomasinkin jo pian erään toisen suomalaisen tehneen hyvää jälkeä suomennoksen kanssa. Tehtäväkseni jäikin hieman parannella käännöstä – ja tietenkin saada kirja julkaistua suomeksi! Ensimmäinen suomenkielinen lastenkirja Bitcoinista valmistui ennätysajassa, joten lähetin vedoksia useammalla ihmisille oikoluettavaksi ja lapsilleen kokeiltavaksi. Bitcoin-raha: Tarina Bitvillestä ja hyvästä rahasta sijoittuu Bitvillen kaupunkiin, jossa lapset pohdiskelevat taloustieteen peruskysymyksiä. 1)Pohdin vielä hetken sitä, että onko kirjan nykyinen työotsikko riittävän hyvä ostajan kannalta. Kirjassa on valmis kuvitus, joten kirjan otsikon muuttaminen ei välttämättä poista sitä tosiasiaa, että valtaosaa ihmisistä ei Bitcoin ainakaan toistaiseksi juurikaan kiinnosta. Jos sinulla on parempi otsikkoehdotus, ota minun yhteyttä! Bitvillen lasten kesken on syntynyt erikoistumisen kautta työnjako, mutta he käyvät kirjan alussa vain vaihtokauppaa eli suoraa vaihdantaa. He huomaavat, että tämä tekee…
Book review: Fintech: The New DNA of Financial Services (P. Gupta & T. Z. Tham)
I recently received a new book, Fintech: The New DNA of Financial Services, published by Walter de Gruyter. It’s an edited volume compiled by Pranay Gupta and Tze Mandy Tham in their effort to educate a broader audience on the terminology, concepts, and implications of fintech at large. Fintech – a fusion of technology, finance, business models, and mathematics and computer science – is producing an unprecedented change to the financial services industry in a similar manner as transportation, books, hospitality, telecommunications, media, retail, and software vendors have been disrupted and disintermediated by new technology-enabled capabilities. Things are moving fast at the fuzzy front end, but there is always the puzzle of the sticky back end, and consequently, it’s vital for incumbents to understand their current positioning in the midst of adopting new technologies. It is ultimately the consumer who is really driving the disruption forward, and therefore it’s crucial…
Avoimen pankkitoiminnan lupaus on vielä lunastamatta
Keskustelu avoimesta pankkitoiminnasta (engl. Open Banking) on yleistynyt viime vuosina, mutta avoimuudelle ei ole yhtä selkeää tai yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Avoimesta pankkitoiminnasta puhutaan, kun pankit ja muut finanssipalveluyritykset avaavat rajapintojaan muille palveluntarjoajille, luovat uusia lisäarvopalveluita yhdessä kumppanien kanssa ja tekevät yhteistyötä muidenkin kuin vain finanssiyritysten kanssa uusien ratkaisujen luomiseksi. McKinseyn Laura Brodsky ja Liz Oakes ovat määritelleet avoimen pankkitoiminnan yhteistyömalliksi, jossa “pankkitietoa jaetaan sovellusrajapintojen kautta kahden tai useamman toisiinsa liittymättömän osapuolen välillä parempien valmiuksien tarjoamiseksi”. Patrick Szakiel on lisäksi korostanut, että teknisen toteutuksen lisäksi avoimen pankkitoiminnan tavoitteena on edistää “sovelluskehitystä, finanssipalveluiden kehittämistä ja pienempien pankkien kilpailuasemaa kuluttajien eduksi”. Accenturen Alan McIntyre ja Andrew McFarlane ovat rinnastaneet avoimen pankkitoiminnan mielenkiintoisella tavalla 1600-luvun rohkeisiin hollantilaisiin kauppiaisiin. “Innovatiivisten pankkien on hallittavat sekä keskinäisen riippuvuuden että kahdenvälisen kaupan taito”, McIntyre ja McFarlane huomauttavat. McIntyren ja McFarlen mukaan avoimessa pankkitoiminnassa pankit vievät ulos asiakastietoa ja joissakin tapauksissa jopa maksutoimeksiantoja. Toisaalta pankkien pitää samaan aikaan tuoda sisään kolmansien osapuolien…
Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Finanssialan yritysten pitää oppia välttämään kilpailua: Miten suunnata siniselle merelle?
Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…
Viimeinen konttorivirkailija sammuttaa valot?
Suomessa peruspankki- ja rahoituspalveluita ovat varsin hyvin kaikkien saatavilla, vaikka muutama vuosi sitten Finanssivalvonta ilmaisi huolensa henkilöasiakaskonttorien vähenemisestä ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnitti huomiota asiakaskunnan jakautumiseen. Erilaisten itsepalveluratkaisujen – erityisesti käteis- ja tilisiirtoautomaattien – lukumäärä on konttorien tavoin vähentynyt, mutta samaan aikaan suomalaiset pankit ja rahoituslaitokset tarjoavat entistä laajemman kirjon muun muassa asiakkaiden suosimia verkko- ja mobiilipalveluita. Kivijalkakonttorien katoaminen katukuvasta on osa laajempaa pankki- ja rahoitustoiminnan digitalisaation aiheuttamaa murrosta. Lukuisat suomalaispankit ovat viime vuosina lopettaneet pankkikonttoreita ja supistaneet konttoriverkostoaan, mutta Finanssialan viimeisimpien tilastojen valossa konttorien lukumäärä ei ole juurikaan vähentynyt sitten 2000-luvun vaihteen. Kivijalkakonttorit, käteisautomaatit ja asiakaspäätteet ovat edelleen tärkeä osa pankkien palveluverkostoa, mutta verkkopankkipalveluiden suosion kasvu on ilmeistä. 1)Kaikista muutoksista huolimatta käteisen saatavuus on Suomessa edelleen hyvällä tasolla. Entistä useampi suomalainen hoitaa juoksevia pankkiasioitaan ajasta ja paikasta riippumatta verkko- ja mobiilipankissa, mutta kaikki eivät osaa näitä palveluita käyttää ja osaa pankkiasioista ei ainakaan vielä voi uusien palvelukanavien kautta hoitamaan. Mobiilipankin suosio on…
Revolut, uuspankit ja pankkitoiminnan jälleensyntymä
“Niin vakiintuneiden toimijoiden kuin myös fintech-yritysten pitäisi jatkuvasti kysyä itsestään: ‘Miten rakentaisin tuotteeni, jos voisin aloittaa puhtaalta pöydältä?’” – Frans Borgstrand, Mobiento at Deloitte Digital 1)Jonsdottir, F., Toivonen, O., Jaatinen, V., Uitti, A. & Lindqvist, R. (2017). “Fintech in Nordics: A Deloitte review“. Deloitte. Olen kirjoittanut jo useamman vuoden ajan lukemattomien muiden tavoin finanssialan muutoksesta ja muutosajureista. Finanssialan muutokselle ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan muutokset johtuvat kuluttajista, teknologiasta, kiristyvästä kilpailusta, perinteisten arvoketjujen murtumisesta ja kiristyneestä sääntely-ympäristöstä. Teknologian rooli muutoksessa on ollut merkittävä, sillä entistä useammat pankit, vakuuttajat ja muut finanssialan yritykset haluavat sekä ymmärtää että ottaa käyttöön muun muassa pilvipalveluita, tekoälyratkaisuja ja virtuaaliassistentteja. Kyse ei ole vain siitä, että finanssiyritykset pyrkivät tekemään pieniä kokeiluja siellä ja toisia täällä, vaan esimerkiksi ajatus juttelevasta pankista on jo tätä päivää. Ei ehkä vielä Suomessa, mutta muualla maailmalla kyllä. Brittiläinen mobiilipankike Revolut, joka on kuuluu pieneen, joskin nopeasti kasvavaan, joukkoon uusia eurooppalaisia niin sanottuja…
Tuleeko Amazonista pian myös pankkijättiläinen?
Amazon on verkkokaupan innovatiivinen edelläkävijä. Nyt puhutaan siitä, että Amazon on mitä ilmeisimmin laajentamassa toimintaansa Pohjoismaihin ja “tulossa” myös Suomeen. 1)Suomalaiset ovat toki voineet tilata Amazonin verkkokaupasta monenlaista tavaraa jo vuosi, mutta paikallisen toiminnan käynnistäminen – ja maakohtaisten Amazon.dk, Amazon.fi ja Amazon.se -verkkokauppojen perustaminen – on iso muutos Pohjoismaisen vähittäis- ja erikoiskauppamarkkinassa. Amazon kymmenen vuotta sitten ja Amazon tänään eivät ole yksi ja sama yritys. Amazon on hyvin innovatiivinen monialainen palveluyritys, jonka laajentuminen sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti uusille liiketoiminta-alueille on ollut pääsääntöisesti hyvin menestyksekästä. Amazon selvisi niin dotcom-kuplasta kuin finanssikriisistä voittajana. Amazonia pidetään yhtenä maailman asiakaskeskeisimmistä yrityksistä ja sitä on toistuvasti pidetty yhtenä maailman innovatiivisimmista yrityksistä. 2)Asiakaskeskeisyys on Amazonin koko liiketoiminnan ydin. 3)Joidenkin mielestä Amazonin verkkosivusto on sekava, väsähtänyt ja ruma. Amazonilla ei kuitenkaan toimita muusta maailmasta irrallisten kirjoituspöytien ääressä, vaan Amazon tekee jatkuvasti pieniä muutoksia parantaakseen muun muassa ostamisen todennäköisyyttä ja asiakkaiden läpivirtausta. Amazon on jatkuvasti laajentunut muun muassa pilvipalveluihin ja viime vuonna Amazon laajensi kivijalkaliikkeisiin ostamalla Whole Foods -luomukauppaketjun. Nimi Amazon – ja jossain määrin Amazonin “näkyvä” digitekeminen erityisesti data-analytiikan ja digimarkkinoinnin saralla – on pyörinyt jo useamman…
Kirja-arvio: Talouskuri: Vaarallisen opin historia (Mark Blyth)
Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…