Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Rahan kehitys (3/4)
Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Luomiskertomus ja rahan synty (1/4)
Bitcoinin valoisa tulevaisuus saattoi näyttää itsestäänselvyydeltä vuonna 2017, kun bitcoinin hinta nousi uusiin huippuihinsa. Bitcoinin valoisasta tulevaisuudesta ei tarvinnut tuolloin erikseen mainita. Vaihtoehtoisesti voi tuntua typerältä sijoittaa sellaiseen digitaaliseen omaisuuserään, joka ei ole minkään hyödykkeen tai valtion takaama ja jonka hinnan nousu on saanut jotkut vertaamaan sitä tulppaanimaniaan tai vuosituhannen vaihteen IT-kuplaan. Kumpikaan ei ole totta. Bitcoinin tulevaisuus näyttää vastustamattoman valoisalta, mutta se on kaukana ilmeisestä. Bitcoiniin sijoittamiseen liittyy huomattavia riskejä, mutta kuten osoitan, mahdollisuudet ovat edelleen valtavat. Luomiskertomus Maailman historiassa ei ole ollut koskaan mahdollista siirtää arvoa kaukaisten kansojen välillä turvautumatta luotettavaan välittäjään, kuten pankkiin tai valtioon. Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto, jonka henkilöllisyyttä ei vieläkään tiedetä, julkaisi yhdeksänsivuisen ratkaisun pitkäaikaiseen tietojenkäsittelytieteen ongelmaan, joka tunnetaan bysanttilaisen kenraalin ongelmana. Nakamoton ratkaisu ja siihen perustuva järjestelmä – Bitcoin – teki ensi kertaa mahdolliseksi arvon siirtämisen nopeasti, suurten etäisyyksien välillä, täysin luottamuksettomalla tavalla. Bitcoin luomisen seuraukset ovat niin syvällisiä sekä taloustieteelle että tietojenkäsittelytieteellä,…
Bitcoinin valoisa tulevaisuus: Hyvän arvon säilyttäjän ominaisuudet (2/4)
Arvon säilyttäjien kilpaillessa keskenään, arvon säilyttäjän erityiset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi sen, että hyvä arvon säilyttäjä kykenee ajamaan toisen ulos markkinoilta rajahyötyjen ja -kustannusten perusteella. Tämän kehityksen myötä paremman arvon säilyttäjän kysyntä kasvaa ajan myötä. Vaikka monia hyödykkeitä on käytetty arvon säilyttäjinä tai ”esirahoina”, tietyistä ominaisuuksista on tullut erityisen kysyttyjä ja näillä ominaisuuksilla varustetut hyödykkeet ajoivat kilpailijat ulos markkinoilta. Ihanteellinen arvon säilyttäjä on: Kestävä: hyödyke ei saa olla helposti pilaantuva tai helposti tuhottava. Tästä syystä vehnä ei ole ihanteellinen arvon säilyttäjä Kannettava: hyödykkeen on oltava helposti kuljetettavissa ja varastoitavissa, jotta sen voi pitää turvassa katoamiselta tai varkauksilta ja helpottaa kaupankäyntiä pitkillä välimatkoilla. Täten lehmä vähemmän ihanteellinen kuin kultainen rannekoru. Vaihdettava: hyödykkeen tietyn esiintymän tulisi olla vaihdettavissa toiseen yhtä suuressa määrin. Ilman vaihdettavuutta kohtaanto- eli tarpeiden samanaikaisuuden puuttumisen ongelmaa ei voida ratkaista. Täten kulta on timantteja parempi, sillä timantit ovat muodoltaan ja laadultaan epätasaisia. Todennettava: hyödykkeen on oltava helppoa tunnistaa ja todentaa…
Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Julkisessa maineriskikeskustelussa ei ole järjellistä perustaa
Kirjoitus on julkaistu alkuperin Thomas Taussin blogissa 18.9.2018. Maineriski ja yritysvastuu ovat jälleen puhuttaneet suomalaisia. Asia nousi pinnalle Pihlajalinna Oulun toimitusjohtajan Riikka Moilasen viime viikkoisen kohukommentin ja potkujen myötä. Moilanen kutsui maanantaisessa Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa vähäosaisia ihmisiä “ihmisroskaksi”. Tästä syntyi nopeasti kuohu sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen myös toimittajat tarttuivat aiheeseen. Pihlajalinna irtisanoutui nopeasti Moilasen puheista lyhyellä Twitter-viestillä, ja tiistaina uutisissa kerrottiin Moilasen tulleen irtisanotuksi tehtävistään. ”Keskustelimme Riikan kanssa asiasta sekä maanantai-iltana että tänä aamuna, ja päädyimme yhdessä siihen, että hän ei jatka tehtävissään Pihlajalinnassa”, toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi yhtiön julkaisemassa tiedotteessa. Moilasen tapausta on julkisuudessa verrattu Pori Jazzien toimitusjohtajan Aki Ruotsalan viime kesänä saamiin potkuihin työhön liittymättömistä lausunnoista, jotka ainakin osa tulkitsi homovastaisiksi. Oulun yliopiston viestinnän professori Erkki Karvosen mukaan ihmisten herkistymiskynnys on sosiaalisen median aikakaudella matala, ja yhteiskunnassa vaaditaan entistä enemmän poliittista korrektiutta. Poliittinen korrektius on monitulkintainen käsite, eikä sen perimmäisestä olemuksesta ole yksimielisyyttä. Poliittinen korrektius näyttää kuitenkin ruokkivan ärsykeherkkyyttä ja sisäryhmäajattelua, jotka voivat johtaa haitalliseen itseään vahvistavaan polarisaation kehään. Taloussanomien toimittaja Heidi Hagelinin mukaan yritykset reagoivat kohuihin entistä…