Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Onko Mandatum Trader hyppy siniseen mereen?
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Voimme tarjota kaikki sovellusalustat samalla ydinteknologialla. Kaikki eivät halua rakentaa koko systeemiä alusta. Se veisi liikaa aikaa ja resursseja. Näin asiakkaamme pääsevät hyötymään koko arvoketjulle tarjoamastamme tuesta.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Oksanen, A. (2018). “Saxo Bank rakentaa finanssialan tulevaisuutta pala kerrallaan”. Mandatum Life Journal, 2.11.2018 Edellisessä kirjoituksessani kävin seikkaperäisesti läpi sitä, millaisia ajatuksia Mandatum Lifen ja Saxo Bankin yhteistyö on minussa herättänyt ja nostin esille muun muassa omistajuuden ja Sammon tekemän yrityskaupan merkityksen yhtenä selitysvaihtoehtona Mandatum Lifen liiketoimintamalli-innovaatiolle. Tässä blogissa pohdin tarkemmin Mandatum Trader -välityspalvelun strategiaprofiilia, arvolupausta ja näiden merkitystä uuden palvelun lanseerauksessa. Suomessa yksityissijoittajien arvopaperinvälitystä hallitsevat tällä hetkellä perinteiset pankit ja pienemmät itsenäiset osakevälittäjät. Suomeen joitakin vuosia…
Arvoinnovaatiot edellyttävät rohkeaa näkemystä: Esimerkkinä Mandatum Lifen ja Saxo Bankin uusi välityspalvelu
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Ajatus siitä, että jonkun pitäisi tehdä kaikkea, kaikkialla kaikille ei vain toimi, ja uskon, että kaikkien näiden – – globaalien trendien vuoksi ihmiset haluavat enemmän vähemmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jokainen rakentaa samat ratkaisut, siitä tulee liian kallista, joten kumppanuudet ja teknologian jakaminen ovat tärkeitä.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Wallen, J. (2018). ”A Win-Win: How Saxo Bank’s Open Approach To Investing Duly Delivered”. Forbes, 10.12.2018 2)Käännös: TB Accenturen muutama vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset henkivakuuttajat ovat jättäneet keskituloisten edelleen voimakkaasti kasvavan markkinan lähes tyystin huomiotta. Accenturen Michael Lymanin mukaan tilanne Euroopassa ei ole kovin paljon parempi, sillä Swiss Ren vuonna 2012 tekemän laajan tutkimuksen…
Finanssialan yritysten pitää oppia välttämään kilpailua: Miten suunnata siniselle merelle?
Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…
Omaisuudenhoidon arvoinnovaatiot edellyttävät kumppanuuksia
”Emme me ole halpoja, muut ovat vain liian kalliita” – Gijs Nagel, DEGIROn perustaja 1)Mäntylä, J.-M. (2016). “Kun välittäjät kilpailevat, sijoittaja hyötyy“. Talouselämä, 12.10.2016 Finanssialalla on käynnissä ennennäkemätön myllerys, jonka vaikutukset ulottuvat toimialarajojen tuolle puolen. Tulevaisuuden menestyjiä ovat arvoinnovaatioiden luojat, jotka kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden kilpailutilanteen, hahmottamaan strategiset vaihtoehdot, muodostamaan tulevaisuuden tiekartan ja sitouttamaan asiakkaansa ja työntekijänsä yhteiselle matkalle. “Pankkien ongelmaksi voi muodostua nopealiikkeiseen liiketoimintaan huonosti sopivat perinteiset rakenteet. Pankit ovat pysyneet samanlaisina satoja vuosia. Nyt tämä muuttuu. Euroopan pääomamarkkinat amerikkalaistuvat”, Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa huomautti kesällä SuomiAreenan Suuressa Pankkikeskustelussa. Sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisiin teknisiin tai taktisiin temppuihin, sijoituspalveluyhtiöiden on keskittyvä palvelulogiikkansa hahmottamiseen: Kenelle annamme arvolupauksen? Millainen arvolupauksemme on? Mitä pyydäämme arvolupauksen vastineeksi? Paljonko arvolupaus meille maksaa? Miten saamme välitettyä arvolupauksen maailmalle? Siniselle, kilpailemattomalle, merelle pääsy ei ole koskaan ollut helppoa, mutta erityisen hankalaa se on ailahtelevassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Miltä perinteisten sijoituspalveluyritysten tulevaisuus näyttää muutosten keskellä? Onko raskasliikkeisillä sijoituspalvelutoimijoilla mahdollisuuksia pärjätä…
Epäselvällä maineriskien pelolla voi olla vakavia seurauksia
Käsittelimme toissa viikolla Thomas Taussin kanssa sitä, miten julkinen keskustelu maineriskeistä näyttää hyvin usein olevan tarkoitushakuista ja irrallista yritysjohtamisen sekä liiketalouden perusteista. Julkisessa keskustelussa ei ole meistä kiinnitetty riittävästi huomiota riskienhallinnan, yritysvastuun, omistajuuden ja organisaatioiden taloustieteen näkökulmiin. Pyrkimyksenämme oli muodostaa ymmärrystä näistä eri aihealueesta sekä pohtia näihin liittyviä moninaisia haasteita jatkamalla keskustelua muun muassa Oulun yliopiston viestinnän professorin Erkki Karvosen sekä Taloussanomien toimittajan Heidi Hagelinin esittämien ajatusten pohjalta. Toimme keskusteluun lisäksi mukaan joitakin omia havaintojamme lisääntyneistä politisoituneista vaatimuksista erilaisia organisaatioita kohtaan. 1)ks. esim. Scherer, A. G. & Palazzo, G. (2011). “The New Political Role of Business in a Globalized World: A Review of a New Perspective on CSR and its Implications for the Firm, Governance, and Democracy“. Journal of Management Studies 48(4): 899-931 Näkemyksemme mukaan uudet vaatimukset, oli kyse sitten poliittisesta korrektiudesta tai niin sanotusta jatketusta yhteiskuntavastuusta, vaikuttavat monilla aiemmin tuntemattomilla tavoilla organisaatioiden johtamiseen. Omien havaintojemme mukaan näitä teemoja koskevat keskustelut…
Miksi UBS SmartWealth laittoi lapun luukulle? Vastaus ei ole aivan ilmiselvä
Sveitsiläinen pankkijätti UBS ilmoitti hiljattain hieman yllättäen sulkevansa brittisijoittajille suunnatun viime vuoden alkupuolella lanseeratun UBS SmartWealth (“SmartWealth”) digivarainhoitopalvelun, siirtävänsä ainakin osan aiemmin sisäisestä kehitystiimistä talon ulkopuolelle ja lisensoivansa SmartWealthin teknologian yhdysvaltalaiselle varainhoitopalveluita ja -teknologiaa tarjoavalle SigFigille. Sopimusehtojen mukaisesti SmartWealthin koko teknologia siirtyy lopulta SigFigille. 1)SigFig on vain yksi UBS:n monista portfolioyhtiöistä ja yhteistyösopimuksista. Muita UBS:n (osa)portfolioyhtiöitä ovat muun muassa data-analytiikkayhtiö Visible Alpha, ohjelmistotalot Symphony ja iCapital ja regulaatioteknologiaan erikoistunut AcadiaSoft. Suurin eurooppalainen toimija tällä saralla on Santander, jonka Santander InnoVentures -yksikkö on myös sijoittanut SigFigiin vuonna 2016. Uutistoimisto Reutersin mukaan UBS päätti sulkea vasta viime vuoden alussa Iso-Britanniassa lanseeratun uuden varainhoitopalvelun, koska sille UBS:n sisäisen selvityksen mukaan ole riittävästi kysyntää lyhyellä aikavälillä. Koko palvelua ei kuitenkaan päätetty heti ajaa alas (vrt. Hedgeable), vaan SmartWealth ei enää ota uusia asiakkaita. 2)Koko SmartWealth liiketoiminnan välitys alasajo ei olisi ollut UBS:n kannalta järkevää, joten he päätyivät hieman pehmeämpään vaihtoehtoon. Asiakkaat olivat ilmeisesti kuitenkin pitäneet…
Mitä jokaisen yritysjohtajan tulee tietää lohkoketjusta
“Maailmankaikkeudessa ei ole missään eikä koskaan vakautta ja liikkumattomuutta. Vaihtelu ja muutos ovat elämän olennaisia ominaisuuksia. Jokainen asiantila on ohimenevä; jokainen aikakausi on siirtymää. Ihmiselämässä ei ole koskaan tyyntä ja lepoa. Elämä on prosessi, ei pysyvyyttä tässä hetkessä.” – Ludwig von Mises, The Anti-Capitalistic Mentality 1)s. 106 Suomessa ja muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti lohkoketjuteknologiaa niin liike-elämässä kuin julkishallinnossa ja korkeakouluissa. 2)Mattila, J. & Seppälä, T. (2015). “Blockchains as a Path to a Network of Systems: An Emerging New Trend of the Digital Platforms in Industry and Society“. ETLA Reports 45; Mattila, J. (2016). “The Blockchain Phenomenon The Disruptive Potential of Distributed Consensus Architectures“. ETLA Working Papers 38 Jotkut ovat jo ehtineet verrata lohkoketjua internetin kaltaiseen innovaatioon. Kiinnostus lohkoketjua ja sen soveltamista kohtaan on näkynyt myös Suomessa: teknologiayritys Tomorrow Labsin on kerrottu suunnittelevan asuntokauppaa helpottavaa ja fyysisten asunto-osakekirjojen korvaavaa lohkoketjupohjaista järjestelmää. Toisaalta VTT:n toteuttaman hankkeen tuloksena on muun muassa selvitetty lohkoketjuteknologian…