Libra – Mikä se on ja miksi se kiinnostaa?
Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa. Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun. Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja…
Missä ovat sijoituspalvelualan elävä strategia ja ihmisoivallus?
Eurooppalaiset sijoituspalveluyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, vaikka asiakas-, sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset eivät ole aina olleet suotuisia. Asiakkaat suosivat entistä useammin edullisia ja vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja perinteisten sijoitusratkaisujen sijaan, jonka lisäksi teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat sijoituspalveluiden arvoketjuun. Näkemyksellisille ja rohkeille sijoituspalveluyrityksille tulevaisuus tarjoaa monia strategisia uudistumismahdollisuuksia. Tämän lisäksi sijoituspalveluyritykset voivat pyrkiä parantamaan nykyistä kilpailuasemaansa taktisin toimenpitein, jotka voivat koostua muun muassa asiakasanalytiikasta, digitaalisista palvelu- ja jakelumalleista tai uusista finanssituotteista. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion ja Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ovat vastikään ilmestyneessä kirjassaan kuvanneet nykyisen strategiatutkimuksen teorioita ja käytänteitä, jossa korostuu strategian jatkuva muovaaminen skenaarioajattelua hyödyntäen. ”Kun maailma ympärillä monimutkaistuu ja muuttuu nopeasti, strategiatyössä pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia malleja siitä, mitä on tapahtumassa”, Ritakallio huomautti Aalto Leaders’ Insightin haastattelussa. Tämä ajatus – sisäisen ja ulkoisen muutoksen ja mukautumisen välinen samanaikainen tasapainottelu päättymättömässä bisnespelissä – ei ole uusi, mutta se näyttää monilta painuneen unholaan. Radikaalit strategiauudistukset, kuten Ritakallio ja…
Sijoituspalvelualalla menee lujaa, mutta kuinka kauan?
Maailmantalouden kasvu- ja kehitysnäkymät ovat synkentyneet viime aikoina, mutta tästä huolimatta osakemarkkinat ovat olleet vahvassa nousussa koko alkuvuoden ja Yhdysvaltain keskuspankki jatkanee löysäksi luonnehdittua rahapolitiikkaa. Suomen Pankin viime vuoden lopussa julkaiseman katsauksen mukaan varsinkin kauppapoliittiset jännitteet ovat omalta osaltaneet heikentäneet lähiaikojen talousnäkymiä. ”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä”, Citigroupin pääekonomisti William Buiter totesi helmikuussa Helsingin Sanomille. “Eurooppa on melko hidas. Kiina on merkittävästi hidastanut. Japani on hidas. Kaikki ovat hitaita. Kysymys kuuluu, piristyykö tämä tauko tästä? Vai onko tämä taantuman alku?” – Ed Keon, QMA-sijoitusyhtiön pääsijoitusstrategi 1)Domm, P. (2019). “The bull market is about to turn 10 years old and investors think it could go at least another year“. Market Insiders with Patti Domm (CNBC), 27.2.2019 2)Käännös: TB Maailmantalouden ja euroalueen kasvun hidastumisesta, rahapolitiikan ennakoidusta kiristymisestä ja maailmanpolitiikan jännitteistä huolimatta Suomen talouskasvu on jatkunut kestävällä pohjalla. Nykyisen markkinatilanteen epävarmuus…
Onko Mandatum Trader hyppy siniseen mereen?
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Voimme tarjota kaikki sovellusalustat samalla ydinteknologialla. Kaikki eivät halua rakentaa koko systeemiä alusta. Se veisi liikaa aikaa ja resursseja. Näin asiakkaamme pääsevät hyötymään koko arvoketjulle tarjoamastamme tuesta.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Oksanen, A. (2018). “Saxo Bank rakentaa finanssialan tulevaisuutta pala kerrallaan”. Mandatum Life Journal, 2.11.2018 Edellisessä kirjoituksessani kävin seikkaperäisesti läpi sitä, millaisia ajatuksia Mandatum Lifen ja Saxo Bankin yhteistyö on minussa herättänyt ja nostin esille muun muassa omistajuuden ja Sammon tekemän yrityskaupan merkityksen yhtenä selitysvaihtoehtona Mandatum Lifen liiketoimintamalli-innovaatiolle. Tässä blogissa pohdin tarkemmin Mandatum Trader -välityspalvelun strategiaprofiilia, arvolupausta ja näiden merkitystä uuden palvelun lanseerauksessa. Suomessa yksityissijoittajien arvopaperinvälitystä hallitsevat tällä hetkellä perinteiset pankit ja pienemmät itsenäiset osakevälittäjät. Suomeen joitakin vuosia…
Arvoinnovaatiot edellyttävät rohkeaa näkemystä: Esimerkkinä Mandatum Lifen ja Saxo Bankin uusi välityspalvelu
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — “Ajatus siitä, että jonkun pitäisi tehdä kaikkea, kaikkialla kaikille ei vain toimi, ja uskon, että kaikkien näiden – – globaalien trendien vuoksi ihmiset haluavat enemmän vähemmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jokainen rakentaa samat ratkaisut, siitä tulee liian kallista, joten kumppanuudet ja teknologian jakaminen ovat tärkeitä.” – Toimitusjohtaja Kim Fournais, Saxo Bank 1)Wallen, J. (2018). ”A Win-Win: How Saxo Bank’s Open Approach To Investing Duly Delivered”. Forbes, 10.12.2018 2)Käännös: TB Accenturen muutama vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset henkivakuuttajat ovat jättäneet keskituloisten edelleen voimakkaasti kasvavan markkinan lähes tyystin huomiotta. Accenturen Michael Lymanin mukaan tilanne Euroopassa ei ole kovin paljon parempi, sillä Swiss Ren vuonna 2012 tekemän laajan tutkimuksen…
Finanssialan yritysten pitää oppia välttämään kilpailua: Miten suunnata siniselle merelle?
Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…
Omaisuudenhoidon arvoinnovaatiot edellyttävät kumppanuuksia
”Emme me ole halpoja, muut ovat vain liian kalliita” – Gijs Nagel, DEGIROn perustaja 1)Mäntylä, J.-M. (2016). “Kun välittäjät kilpailevat, sijoittaja hyötyy“. Talouselämä, 12.10.2016 Finanssialalla on käynnissä ennennäkemätön myllerys, jonka vaikutukset ulottuvat toimialarajojen tuolle puolen. Tulevaisuuden menestyjiä ovat arvoinnovaatioiden luojat, jotka kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden kilpailutilanteen, hahmottamaan strategiset vaihtoehdot, muodostamaan tulevaisuuden tiekartan ja sitouttamaan asiakkaansa ja työntekijänsä yhteiselle matkalle. “Pankkien ongelmaksi voi muodostua nopealiikkeiseen liiketoimintaan huonosti sopivat perinteiset rakenteet. Pankit ovat pysyneet samanlaisina satoja vuosia. Nyt tämä muuttuu. Euroopan pääomamarkkinat amerikkalaistuvat”, Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa huomautti kesällä SuomiAreenan Suuressa Pankkikeskustelussa. Sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisiin teknisiin tai taktisiin temppuihin, sijoituspalveluyhtiöiden on keskittyvä palvelulogiikkansa hahmottamiseen: Kenelle annamme arvolupauksen? Millainen arvolupauksemme on? Mitä pyydäämme arvolupauksen vastineeksi? Paljonko arvolupaus meille maksaa? Miten saamme välitettyä arvolupauksen maailmalle? Siniselle, kilpailemattomalle, merelle pääsy ei ole koskaan ollut helppoa, mutta erityisen hankalaa se on ailahtelevassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Miltä perinteisten sijoituspalveluyritysten tulevaisuus näyttää muutosten keskellä? Onko raskasliikkeisillä sijoituspalvelutoimijoilla mahdollisuuksia pärjätä…
Revolut, uuspankit ja pankkitoiminnan jälleensyntymä
“Niin vakiintuneiden toimijoiden kuin myös fintech-yritysten pitäisi jatkuvasti kysyä itsestään: ‘Miten rakentaisin tuotteeni, jos voisin aloittaa puhtaalta pöydältä?’” – Frans Borgstrand, Mobiento at Deloitte Digital 1)Jonsdottir, F., Toivonen, O., Jaatinen, V., Uitti, A. & Lindqvist, R. (2017). “Fintech in Nordics: A Deloitte review“. Deloitte. Olen kirjoittanut jo useamman vuoden ajan lukemattomien muiden tavoin finanssialan muutoksesta ja muutosajureista. Finanssialan muutokselle ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan muutokset johtuvat kuluttajista, teknologiasta, kiristyvästä kilpailusta, perinteisten arvoketjujen murtumisesta ja kiristyneestä sääntely-ympäristöstä. Teknologian rooli muutoksessa on ollut merkittävä, sillä entistä useammat pankit, vakuuttajat ja muut finanssialan yritykset haluavat sekä ymmärtää että ottaa käyttöön muun muassa pilvipalveluita, tekoälyratkaisuja ja virtuaaliassistentteja. Kyse ei ole vain siitä, että finanssiyritykset pyrkivät tekemään pieniä kokeiluja siellä ja toisia täällä, vaan esimerkiksi ajatus juttelevasta pankista on jo tätä päivää. Ei ehkä vielä Suomessa, mutta muualla maailmalla kyllä. Brittiläinen mobiilipankike Revolut, joka on kuuluu pieneen, joskin nopeasti kasvavaan, joukkoon uusia eurooppalaisia niin sanottuja…
Miksi UBS SmartWealth laittoi lapun luukulle? Vastaus ei ole aivan ilmiselvä
Sveitsiläinen pankkijätti UBS ilmoitti hiljattain hieman yllättäen sulkevansa brittisijoittajille suunnatun viime vuoden alkupuolella lanseeratun UBS SmartWealth (“SmartWealth”) digivarainhoitopalvelun, siirtävänsä ainakin osan aiemmin sisäisestä kehitystiimistä talon ulkopuolelle ja lisensoivansa SmartWealthin teknologian yhdysvaltalaiselle varainhoitopalveluita ja -teknologiaa tarjoavalle SigFigille. Sopimusehtojen mukaisesti SmartWealthin koko teknologia siirtyy lopulta SigFigille. 1)SigFig on vain yksi UBS:n monista portfolioyhtiöistä ja yhteistyösopimuksista. Muita UBS:n (osa)portfolioyhtiöitä ovat muun muassa data-analytiikkayhtiö Visible Alpha, ohjelmistotalot Symphony ja iCapital ja regulaatioteknologiaan erikoistunut AcadiaSoft. Suurin eurooppalainen toimija tällä saralla on Santander, jonka Santander InnoVentures -yksikkö on myös sijoittanut SigFigiin vuonna 2016. Uutistoimisto Reutersin mukaan UBS päätti sulkea vasta viime vuoden alussa Iso-Britanniassa lanseeratun uuden varainhoitopalvelun, koska sille UBS:n sisäisen selvityksen mukaan ole riittävästi kysyntää lyhyellä aikavälillä. Koko palvelua ei kuitenkaan päätetty heti ajaa alas (vrt. Hedgeable), vaan SmartWealth ei enää ota uusia asiakkaita. 2)Koko SmartWealth liiketoiminnan välitys alasajo ei olisi ollut UBS:n kannalta järkevää, joten he päätyivät hieman pehmeämpään vaihtoehtoon. Asiakkaat olivat ilmeisesti kuitenkin pitäneet…
Eurooppalaisen kyberimperialismin alkusoitto – tai miksi tietosuoja-asetus ei ole ilmainen lounas
Euroopan unionin tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2016 ja sitä on sovellettu käytännössä maailmanlaajuisesti siirtymäajan päätyttyä 25.5.2018. 1)Kirjoituksen otsikko tulee amerikkalaisen Styxhexenhammer666-nimimerkin hiljattain julkaisemasta Youtube-videosta, jossa hän kritisoi EU:n valmisteilla olevan tekijänoikeusdirektiivin 13 artiklaa. Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on ollut hyvin haastavaa lähes kaikille yrityksille ja organisaatioille toimialaan katsomatta, sillä lähes jokainen toimija käsittelee tavalla tai toisella henkilötietoja. Uutisista olemme kuulleet ja lukeneet, että Yhdysvalloissa EU-alueen kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse tiettyihin verkkopalveluihin, työntekijän oikeudet omiin tietoihinsa kohentuvat merkittävästi ja uusi tietosuojalainsäädäntö aiheuttanee päänvaivaa myös jatkossa. 2)Olen aiemmin kirjoittanut muutamia tietosuoja-asetusta koskevia yleistajuisia artikkeleita. Uskoin aiemmin jokseenkin vahvasti siihen, että uusi yhtenäinen tietosuoja-asetus on mahdollista kääntää yritysten liiketoimintaeduksi (ja uskon tähän jossain määrin vieläkin) ja asiakkaiden hyväksi, mutta mitä enemmän olen lukenut valtavirran tietosuojahehkutuksesta poikkeavia näkemyksiä, sen varmempi olen siitä, että tietosuoja-asetuksella ja sen vaihtelevilla kansallisilla tulkinnoilla voi olla pidemmällä aikavälillä monenlaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitteillä oleviin uusiin teknologioihin ja datavetoiseen liiketoimintaan. Ympäröivä maailma yksinkertaisesti muuttuu aivan eri…