Book review: Fintech: The New DNA of Financial Services (P. Gupta & T. Z. Tham)
I recently received a new book, Fintech: The New DNA of Financial Services, published by Walter de Gruyter. It’s an edited volume compiled by Pranay Gupta and Tze Mandy Tham in their effort to educate a broader audience on the terminology, concepts, and implications of fintech at large. Fintech – a fusion of technology, finance, business models, and mathematics and computer science – is producing an unprecedented change to the financial services industry in a similar manner as transportation, books, hospitality, telecommunications, media, retail, and software vendors have been disrupted and disintermediated by new technology-enabled capabilities. Things are moving fast at the fuzzy front end, but there is always the puzzle of the sticky back end, and consequently, it’s vital for incumbents to understand their current positioning in the midst of adopting new technologies. It is ultimately the consumer who is really driving the disruption forward, and therefore it’s crucial…
Tietosuojavastaava tarvitsee tukea ja kannustusta onnistuakseen
“Tietosuojavastaava ei osoita todellista asiantuntemustaan pelkästään kieltoja jakelemalla, vaan kertomalla, miten henkilötietoja voidaan turvallisin mielin käsitellä.” – Hannu Kasanen, Deloitte (Cyber Security, Privacy Lead) 1)s. 50 Tietosuoja-asetus ja tietosuojavastaava ovat kaksi asiaa, jotka ovat todennäköisesti päätyneet useimpien ajatuksiin viimeistään viime vuonna. Valmistautuminen on monissa paikoissa käynnissä, mutta todennäköisesti paljon on vielä tehtävää. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, koska monenlaista tietoa, kokemuksia ja malleja on tarjolla. Kaikkea lukemaansa ei pidä uskoa, vaan tärkeintä on jäsentää ja toteuttaa tietosuojatyö yhdessä organisaation tärkeimpien sidosryhmien – ja ennen kaikkea tietosuojavastaavan – kanssa. Mukaan on syytä myös valita riittävä määrä osaavaa lakimiesapua ja muita luotettavia yhteistyötahoja, jos tekemistä on paljon; ja joissakin organisaatioissa työtä voi olla vielä paljon jäljellä. Toivottavasti mahdollisimman moni on kuitenkin jo pitkällä tietosuoja-asetukseen valmistautumisessa. Tampereen kaupungin tietosuojavastaavalta Ari Andreassonilta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernin tietosuojavastaavalta Jaana Riikoselta ja tietosuojavaltuuten toimistossa työskentelevältä ylitarkastaja Arto Ylipartaselta ilmestyi jo viime vuonna Tietosanoman kustantamana mianio kirja, Osaava tietosuojavastaava. Andreasson ja Ylipartanen…
Kirja-arvio: Talouskuri: Vaarallisen opin historia (Mark Blyth)
Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…
Kirja-arvio: Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika (Johan Söderberg)
Vastapaino on julkaissut muutaman vuoden kuluessa kaksi erittäin mielenkiintoista taloushistorian perusteosta. Vuonna 2013 Vastapainolta ilmestyi Lundin yliopiston taloushistorian professorin Lennart Schönin (1946-2016) 1)Waldenström, D. (2016). “Lennart Schön (1946-2016)“. Ekonomistas, 7.1.2016; Bengstsson, T., Gunnarsson, C., Ljungberg, J. & Nilsson, A. (2016). “Lennart Schön“. Sydsvenskan, 9.2.2016paljon kiitosta saanut Maailman taloushistoria – Teollinen aika. 2)Nissilä, R. (2014). “Neljän I:n selitys uuden ajan talouskasvulle“. Agricolan kirja-arvostelut, 6.1.2014; Wahlstedt, P. (2013). “Näin talouden voittajista tulee häviäjiä“. Talouselämä, 7.9.2013; Ojala, J. (2015). “Maailman taloushistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta“. Historiallinen aikakauskirja 113(1), s. 97-99. Schönin mainio teos löysi nopeasti tiensä myös suomalaisten yliopistojen pääsykoe- ja kurssikirjallisuuteen. 3)Schöniltä on lisäksi ilmestynyt vuonna 2000 erinomainen Ruotsin taloushistoriaa syväluotaava En modern svensk ekonomisk historia: tillväxt och omvandling under två sekel; ks. Ögren, A. (2000). “Lennart Schön: En modern svensk ekonomisk historia. Tillväxt och omvandling under två sekel“. Ekonomisk Debatt 2(8), s. 795-798; Herlitz, L. (2002). “Analytisk historia om tillväxt – reflektioner kring Lennart Schöns En modern svensk ekonomisk…
Book Review: FinTech Innovation by Paolo Sironi
There is no lack of differing opinions on the future of wealth management as everyone wants to be heard. We know for sure that the future of wealth management industry is most definitely shaped by the influx of new technologies, significant global regulatory turbulence, and various changes in the customer behavior. So what else is new? We have recently witnessed how new players have entered – with great success – to areas of the financial services industry that were considered off-bounds for innovative new entrants, and even the mainstream C-suite is constantly talking about going all digital. 1)Financial Times (2016). Barclays UK sees digital technology as crucial to its future. [Accessed 3 Aug 2017] It’s no wonder that the wealth management industry is very keen to understand how the complex equation of growth versus profitability is supposed to work in the era of growing revenue and expense pressures combined with…