Category Archives: banking

Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa. Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun. Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja…

Read more

Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — Finanssialalla on viime vuosina keskusteltu kiivaasti avoimesta pankkitoiminnasta, finanssimaailman ekosysteemeistä ja rajapintojen avaamisesta. 1)Sytyke (2018). ”Pöhinää pankkimaailmassa”. Sytyke Blogi, 26.6.2018 Finanssialan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on toisinaan noussut esille Financial Services as a Service (FSaaS) -toimintamalli, jossa finanssipalveluita hankitaan ja tarjotaan palveluna perinteisen oman finanssilaitostoiminnan pystyttämisen ja pyörittämisen sijaan. Esimerkiksi Banking as a Service (BaaS), Wealth Management as a Service (WMaaS) ja (Digital) Insurance as a Service (DIaaS) ovat FSaaS-toimintamallin johdannaisia. Näissä toimintamalleissa niin perinteiset kuin uudet finanssiyritykset pyrkivät tarjoamaan omille yritysasiakkailleen sellaisia finanssipalveluita, joita niiden asiakasyritykset eivät välttämättä itse hallinnoi tai tuota. Esimerkiksi suomalainen kortti- ja maksupalveluihin erikoistunut Enfuce tarjoaa suomalaiselle St1-energiayhtiölle maksamisen palveluita. “Avoin liiketoimintamalli menee entistä lähemmäs…

Read more

Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…

Read more

Suomessa peruspankki- ja rahoituspalveluita ovat varsin hyvin kaikkien saatavilla, vaikka muutama vuosi sitten Finanssivalvonta ilmaisi huolensa henkilöasiakaskonttorien vähenemisestä ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnitti huomiota asiakaskunnan jakautumiseen. Erilaisten itsepalveluratkaisujen – erityisesti käteis- ja tilisiirtoautomaattien – lukumäärä on konttorien tavoin vähentynyt, mutta samaan aikaan suomalaiset pankit ja rahoituslaitokset tarjoavat entistä laajemman kirjon muun muassa asiakkaiden suosimia verkko- ja mobiilipalveluita. Kivijalkakonttorien katoaminen katukuvasta on osa laajempaa pankki- ja rahoitustoiminnan digitalisaation aiheuttamaa murrosta. Lukuisat suomalaispankit ovat viime vuosina lopettaneet pankkikonttoreita ja supistaneet konttoriverkostoaan, mutta Finanssialan viimeisimpien tilastojen valossa konttorien lukumäärä ei ole juurikaan vähentynyt sitten 2000-luvun vaihteen. Kivijalkakonttorit, käteisautomaatit ja asiakaspäätteet ovat edelleen tärkeä osa pankkien palveluverkostoa, mutta verkkopankkipalveluiden suosion kasvu on ilmeistä. 1)Kaikista muutoksista huolimatta käteisen saatavuus on Suomessa edelleen hyvällä tasolla. Entistä useampi suomalainen hoitaa juoksevia pankkiasioitaan ajasta ja paikasta riippumatta verkko- ja mobiilipankissa, mutta kaikki eivät osaa näitä palveluita käyttää ja osaa pankkiasioista ei ainakaan vielä voi uusien palvelukanavien kautta hoitamaan. Mobiilipankin suosio on…

Read more

Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…

Read more

I attended Fintech Forum 2017. I chaired a panel on collaboration between fintechs and incumbents. Here are some of my thoughts on the event. Enjoy! The event was organized by Alma Talent.

It is a kind of cliché to state that the financial services industry landscape is changing rapidly, continuously and often unexpectedly. Customers don’t seem to care about those incumbent financial services firms that are not responsive to their needs. Although there has been a constant stream of assurances from various banks, wealth managers, and insurance companies that they are customer-oriented and responsive to customer needs, a lot of things remain to be done. Customer-orientation hot talk, as I call it, is a form of self-deception, and although most of the financial services companies still heavily rely on old-dated goods-dominant logic, they talk as if the reality is something entirely different. The truth is that most financial services companies are again faking true customer-orientation and this is a real problem. This is very problematic as it deceives both the client as well as shareholders (or stakeholders). Signaling, shouting out loud random words, is simple but…

Read more

10/10