Libra – Mikä se on ja miksi se kiinnostaa?
Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa. Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun. Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja…
Mandatum Trader on esimakua sijoituspalveluiden tulevaisuudesta
Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia. — Finanssialalla on viime vuosina keskusteltu kiivaasti avoimesta pankkitoiminnasta, finanssimaailman ekosysteemeistä ja rajapintojen avaamisesta. 1)Sytyke (2018). ”Pöhinää pankkimaailmassa”. Sytyke Blogi, 26.6.2018 Finanssialan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on toisinaan noussut esille Financial Services as a Service (FSaaS) -toimintamalli, jossa finanssipalveluita hankitaan ja tarjotaan palveluna perinteisen oman finanssilaitostoiminnan pystyttämisen ja pyörittämisen sijaan. Esimerkiksi Banking as a Service (BaaS), Wealth Management as a Service (WMaaS) ja (Digital) Insurance as a Service (DIaaS) ovat FSaaS-toimintamallin johdannaisia. Näissä toimintamalleissa niin perinteiset kuin uudet finanssiyritykset pyrkivät tarjoamaan omille yritysasiakkailleen sellaisia finanssipalveluita, joita niiden asiakasyritykset eivät välttämättä itse hallinnoi tai tuota. Esimerkiksi suomalainen kortti- ja maksupalveluihin erikoistunut Enfuce tarjoaa suomalaiselle St1-energiayhtiölle maksamisen palveluita. “Avoin liiketoimintamalli menee entistä lähemmäs…
Finanssialan yritysten pitää oppia välttämään kilpailua: Miten suunnata siniselle merelle?
Suomessa on muutaman viime vuoden aikana nähty useita finanssialan uusia ulostuloja: lukuisat sijoituspalveluyritykset ovat lanseeranneet erilaisia digitaalisen ja automatisoidun varainhoidon palveluita, joukkorahoitus on vähitellen saavuttanut myös perinteisemmän finanssialan palveluntarjoajat, lähes jokaisesta maksukortista löytyy nykyään lähimaksuominaisuus ja Apple Pay / Google Pay ovat vihdoin rantautuneet myös meille. Pienet askeleet innovaatiorintamalla eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi näkyneet Suomen finanssialan yritysten tuloskehityksessä, vaikka alhainen korkotaso vaikuttaakin haitallisesti varsinkin lainaukseen keskittyneitä suurempia finanssikonserneja. Toisaalta sijoittamispalveluiden ja varainhoidon synnyttämät palkkiotuotot ovat kasvaneet varsin voimakkaasti vuosi vuodelta. Historiallisen matala volatiliteetti ei välttämättä ole varsinkaan suoraan finanssisijoittamiseen erikoistuneiden palveluntarjoajien kannalta hyvä tilanne, mutta toisaalta osakemarkkinat ovat rallatelleet maailmanlaajuisesti verrattain korkeille tasoille loka-marraskuussa käynnistyneestä loivasta laskusta huolimatta. Finanssialalla murrokseen ja muutokseen ollaan herätty, mutta tästä huolimatta toimialan sisällä on merkittäviä eroja innovaatiokyvykkyydessä ja -halussa. Matka on pitkä ja kivinen, mutta tästä huolimatta monet suomalaisetkin finanssitalot ovat pyrkineet tekemään toiminnastaan läpinäkyvämpää, avanneet organisaatioidensa valittuja ovia ulkopuolisille yhteistyökumppaneille ja oppineet…
Viimeinen konttorivirkailija sammuttaa valot?
Suomessa peruspankki- ja rahoituspalveluita ovat varsin hyvin kaikkien saatavilla, vaikka muutama vuosi sitten Finanssivalvonta ilmaisi huolensa henkilöasiakaskonttorien vähenemisestä ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnitti huomiota asiakaskunnan jakautumiseen. Erilaisten itsepalveluratkaisujen – erityisesti käteis- ja tilisiirtoautomaattien – lukumäärä on konttorien tavoin vähentynyt, mutta samaan aikaan suomalaiset pankit ja rahoituslaitokset tarjoavat entistä laajemman kirjon muun muassa asiakkaiden suosimia verkko- ja mobiilipalveluita. Kivijalkakonttorien katoaminen katukuvasta on osa laajempaa pankki- ja rahoitustoiminnan digitalisaation aiheuttamaa murrosta. Lukuisat suomalaispankit ovat viime vuosina lopettaneet pankkikonttoreita ja supistaneet konttoriverkostoaan, mutta Finanssialan viimeisimpien tilastojen valossa konttorien lukumäärä ei ole juurikaan vähentynyt sitten 2000-luvun vaihteen. Kivijalkakonttorit, käteisautomaatit ja asiakaspäätteet ovat edelleen tärkeä osa pankkien palveluverkostoa, mutta verkkopankkipalveluiden suosion kasvu on ilmeistä. 1)Kaikista muutoksista huolimatta käteisen saatavuus on Suomessa edelleen hyvällä tasolla. Entistä useampi suomalainen hoitaa juoksevia pankkiasioitaan ajasta ja paikasta riippumatta verkko- ja mobiilipankissa, mutta kaikki eivät osaa näitä palveluita käyttää ja osaa pankkiasioista ei ainakaan vielä voi uusien palvelukanavien kautta hoitamaan. Mobiilipankin suosio on…
Revolut, uuspankit ja pankkitoiminnan jälleensyntymä
“Niin vakiintuneiden toimijoiden kuin myös fintech-yritysten pitäisi jatkuvasti kysyä itsestään: ‘Miten rakentaisin tuotteeni, jos voisin aloittaa puhtaalta pöydältä?’” – Frans Borgstrand, Mobiento at Deloitte Digital 1)Jonsdottir, F., Toivonen, O., Jaatinen, V., Uitti, A. & Lindqvist, R. (2017). “Fintech in Nordics: A Deloitte review“. Deloitte. Olen kirjoittanut jo useamman vuoden ajan lukemattomien muiden tavoin finanssialan muutoksesta ja muutosajureista. Finanssialan muutokselle ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan muutokset johtuvat kuluttajista, teknologiasta, kiristyvästä kilpailusta, perinteisten arvoketjujen murtumisesta ja kiristyneestä sääntely-ympäristöstä. Teknologian rooli muutoksessa on ollut merkittävä, sillä entistä useammat pankit, vakuuttajat ja muut finanssialan yritykset haluavat sekä ymmärtää että ottaa käyttöön muun muassa pilvipalveluita, tekoälyratkaisuja ja virtuaaliassistentteja. Kyse ei ole vain siitä, että finanssiyritykset pyrkivät tekemään pieniä kokeiluja siellä ja toisia täällä, vaan esimerkiksi ajatus juttelevasta pankista on jo tätä päivää. Ei ehkä vielä Suomessa, mutta muualla maailmalla kyllä. Brittiläinen mobiilipankike Revolut, joka on kuuluu pieneen, joskin nopeasti kasvavaan, joukkoon uusia eurooppalaisia niin sanottuja…
JP Morganin uusi palvelukokonaisuus antaa esimakua arvopaperinvälityksen tulevaisuudesta
Yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chase kertoi hiljattain julkaisevansa uuden You Invest -sijoituspalvelukokonaisuuden. Uuden palvelun ensimmäinen osa, You Invest Trade, on nyt julkaistu ja You Invest Porfolios -robovarainhoitopalvelu julkaistaan mitä ilmeisimmin ensi vuoden tammikuussa. 1)JP Morgan Chase on kertonut seikkaperäisesti uutta sijoituspalvelukokonaisuutta koskevista kehityssuunnitelmistaan lehdistötiedotteessaan. Yhdysvaltainen Vanguard ilmoitti nyt tarjoavansa monen muun jenkkitoimijan tavoin maksutonta kaupankäyntiä omilla ETF-tuotteillaan lähes heti sen jälkeen, kun JP Morgan kertoi tuovansa uuden sijoituspalvelun kymmenien miljoonien asiakkaidensa mobiili- ja verkkopankkeihin. Käsittelin seikkaperäisesti muutama viikko sitten sitä, mistä JP Morgan Chasen uudessa palvelu- ja liiketoimintamallissa on oikeastaan kysymys. JP Morganin avauksessa ei ole kyse vain “hintasodan” vauhdittamisesta tai milleniaalien houkuttelemisesta sijoittamaan, vaan pohjimmiltaan JP Morgan pyrkii mitä todennäköisimmin suojelemaan asemaansa vähittäisasiakkaidensa – erityisesti perinteisten tiliasiakkaidensa – keskuudessa. Vähittäisasiakkaiden arvopaperikaupankäynnin portaistaminen on isossa kuvassa JP Morgan Chaselle merkityksetöntä tulosmielessä, mutta heillä on valtavasti voitettavaa. JP Morganin lähestymistapa ja uusi sijoituspalvelu ilmentävät merkittävämpää finanssialan kehityskaarta, joka näkyy esimerkiksi vähittäisasiakkaiden kaupankäynti- ja varainhoitokuluissa. JP Morganin avaus on myös epäsuora hyökkäys Robinhoodin,…
Tuleeko Amazonista pian myös pankkijättiläinen?
Amazon on verkkokaupan innovatiivinen edelläkävijä. Nyt puhutaan siitä, että Amazon on mitä ilmeisimmin laajentamassa toimintaansa Pohjoismaihin ja “tulossa” myös Suomeen. 1)Suomalaiset ovat toki voineet tilata Amazonin verkkokaupasta monenlaista tavaraa jo vuosi, mutta paikallisen toiminnan käynnistäminen – ja maakohtaisten Amazon.dk, Amazon.fi ja Amazon.se -verkkokauppojen perustaminen – on iso muutos Pohjoismaisen vähittäis- ja erikoiskauppamarkkinassa. Amazon kymmenen vuotta sitten ja Amazon tänään eivät ole yksi ja sama yritys. Amazon on hyvin innovatiivinen monialainen palveluyritys, jonka laajentuminen sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti uusille liiketoiminta-alueille on ollut pääsääntöisesti hyvin menestyksekästä. Amazon selvisi niin dotcom-kuplasta kuin finanssikriisistä voittajana. Amazonia pidetään yhtenä maailman asiakaskeskeisimmistä yrityksistä ja sitä on toistuvasti pidetty yhtenä maailman innovatiivisimmista yrityksistä. 2)Asiakaskeskeisyys on Amazonin koko liiketoiminnan ydin. 3)Joidenkin mielestä Amazonin verkkosivusto on sekava, väsähtänyt ja ruma. Amazonilla ei kuitenkaan toimita muusta maailmasta irrallisten kirjoituspöytien ääressä, vaan Amazon tekee jatkuvasti pieniä muutoksia parantaakseen muun muassa ostamisen todennäköisyyttä ja asiakkaiden läpivirtausta. Amazon on jatkuvasti laajentunut muun muassa pilvipalveluihin ja viime vuonna Amazon laajensi kivijalkaliikkeisiin ostamalla Whole Foods -luomukauppaketjun. Nimi Amazon – ja jossain määrin Amazonin “näkyvä” digitekeminen erityisesti data-analytiikan ja digimarkkinoinnin saralla – on pyörinyt jo useamman…
Kirja-arvio: Talouskuri: Vaarallisen opin historia (Mark Blyth)
Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristykset johtivat Euroopan velkakriisiin vuonna 2009. Talouskriisin iskeytyminen Eurooppaan tuli todennäköisesti valtaosalle poliitikoista, virkamiehistä, taloustieteilijöistä ja ennen kaikkea tavallisista kansalaisista yllätyksenä, sillä kriisiin ei oltu selkeästi valmistauduttu. Lukuisia Euroopan unionin jäsenmaita – muun muassa Portugalia, Irlantia, Italiaa, Kreikkaa, Iso-Britanniaa ja Espanjaa (ns. PIIGGS-maat) – on vuosien varrella syytetty ylivelkaantumisesta, kipailukyvyn menettämisestä ja huonosta talouspolitiikasta. 1)Näiden maiden välillä on valtavia eroja siinä, miksi ne joutuivat eurokriisin myrskyn silmään. Erityisesti Kreikkaa ja kreikkalaisia syytettiin – ehkä syystäkin – muun muassa korruptiokulttuurista, lahjonnasta, veronkierrosta ja harmaasta taloudesta. 2)Ks. Angelos, J. (2016). The Full Catastrophe: Travels Among the New Greek Ruins. New York, NY: Broadway Books. Kreikan sokeain saari Zakynthos ja Ateenan esikaupungin uima-altaat herättivät runsaasti julkista keskustelua myös Suomessa. 3)Iloniemi, J. (2010). “Kreikka ja harmaa talous: Lahjonta toimii kuin hiekka hammasrattaissa“. Suomen Kuvalehti, 6.6.2010; Lanchester, J. (2011). “Once Greece goes…“. London Review of Books 33(14): 3-7 Suomessa talouskuri – euroalueen velkakriisiin ehdotettu…
Fintech Forum 2017: Some thoughts and observations
I attended Fintech Forum 2017. I chaired a panel on collaboration between fintechs and incumbents. Here are some of my thoughts on the event. Enjoy! The event was organized by Alma Talent.
On the Futility of Innovating on Your Own: From Goods-Dominant Logic to Service(-Dominant) Logic in the Financial Services Industry
It is a kind of cliché to state that the financial services industry landscape is changing rapidly, continuously and often unexpectedly. Customers don’t seem to care about those incumbent financial services firms that are not responsive to their needs. Although there has been a constant stream of assurances from various banks, wealth managers, and insurance companies that they are customer-oriented and responsive to customer needs, a lot of things remain to be done. Customer-orientation hot talk, as I call it, is a form of self-deception, and although most of the financial services companies still heavily rely on old-dated goods-dominant logic, they talk as if the reality is something entirely different. The truth is that most financial services companies are again faking true customer-orientation and this is a real problem. This is very problematic as it deceives both the client as well as shareholders (or stakeholders). Signaling, shouting out loud random words, is simple but…