Lupasivatko robovarainhoitajat liikaa?
Digitaalinen varainhoito on lyönyt läpi maailmalla ja valtavirtaistuu nopeasti. Jo pelkästään muutaman viime kuukauden aikana digitaalisen varainhoidon markkinassa on jo ehtinyt tapahtua monenlaista: uusista kumppanuuksista, onnistuneista rahoituskierroksista ja monenlaisista uusista kokeiluista uutisoidaan lähes viikoittain. Digitaalisen varainhoidon – varsinkin robovarainhoidon – yleistyminen ei ole kuitenkaan täysin suoraviivaista. Viimeisen vuoden, puolen vuoden aikana maailmalta on kantautunut uutisia siitä, että jotkin itsenäiset robovarainhoitajat ja jopa isojen varainhoitotalojen digivarainhoitokokeilut ovat lopettaneet. Investec lopetti vain muutama vuosi sitten brittiasiakkaille suunnitellun Click & Invest -digivarainhoitopalvelun toukokuussa ja alankomaalainen pankkijätti ABN AMRO ilmoitti maaliskuussa lopettavansa Prospery-talousvalmennuspalvelunsa Saksassa. Viime vuoden syyskuussa UBS lopetti SmartWealthin ja myi teknologian amerikkalaiselle SigFigille, mutta tämän lisäksi aiemmin kesällä 2018 yhdysvaltalainen Hedgeable lopetti yksityisasiakkailleen suunnatun palvelun ja samaan aikaan erityisesti naissijoittajille suunniteltu WorthFM lopetti toimintansa. Monet itsenäiset robovarainhoitajat kertoivat viime vuonna tehneensä tappiota, jonka lisäksi niiden asiakkaiden hankintahinta ja sisään tulevat hallinnoitavat pääomat eivät ole olleet tasapainossa. Yhdysvalloissa Wealthfront ja Hedgeable joutuivat viime…
Fintech-yrityksien on syytä kiinnittää huomiota toimintansa vaikutuksiin
Suomalainen Fintech Farm on kevään aikana julkaissut mielenkiintoisia juttuja, joista en ole ehtinyt ennen kesälomia kirjoittaa. Tammikuussa ilmestyneessä artikkelissa nostettiin esille viisi finanssitoimialan tulevaisuutta muovaavaa trendiä, sitten on tasaisin väliajoin ilmestynyt uusia nopeasti pureksittavia kuvaajia suomalaisesta fintech-ympäristöstä ja alkukesästä ilmestyi mielenkiintoinen paketti tietoa Helsinki Fintech Guide -yhteenvedon muodossa. Fintechistä puhutaan kansainvälisillä kentillä nykyään niin paljon, että välillä on todella vaikeaa pysyä kärryillä siitä, että mitä esimerkiksi tietyissä maissa tai tietyissä fintech-segmenteissä oikeastaan juuri tällä hetkellä tapahtuu. Suomessa fintech-yrityksiä on tällä hetkellä yli 160, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on todennäköisesti jo lähemmäs miljardi euroa (0,78 mrd vuonna 2017) ja ne työllistävät suoraan tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Helsinki Fintech Farmin kokoomat julkiset rahoitusluvut näyttävät viittaavan siihen, että Suomeen on muodostunut muutaman viime vuoden aikana lupaava joukko fintech-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet jo kansainvälistymään. Esimerkiksi Mash, Ferratum, AlphaSense, Holvi ja Invesdor ovat kaikki erittäin mielenkiintoisia suomalaislähtöisiä fintech-yrityksiä, jotka ovat hakeneet rohkeasti kasvua ulkomailta ja uusista liiketoiminnoista.…
Suomenkielinen lastenkirja ₿itcoinista ilmestyy pian
Törmäsin keväällä sattumalta amerikkalaisen Michael Carasin avunpyyntöön Twitterissä. Hän oli juuri saanut valmiiksi uuden lastenkirjansa, mutta halusi kääntää sen mahdollisimman monelle kielelle ja pyysi vapaaehtoisilta apua kirjan kääntämiseen. Ryhdyin heti tuumasta toimeen, mutta huomasinkin jo pian erään toisen suomalaisen tehneen hyvää jälkeä suomennoksen kanssa. Tehtäväkseni jäikin hieman parannella käännöstä – ja tietenkin saada kirja julkaistua suomeksi! Ensimmäinen suomenkielinen lastenkirja Bitcoinista valmistui ennätysajassa, joten lähetin vedoksia useammalla ihmisille oikoluettavaksi ja lapsilleen kokeiltavaksi. Bitcoin-raha: Tarina Bitvillestä ja hyvästä rahasta sijoittuu Bitvillen kaupunkiin, jossa lapset pohdiskelevat taloustieteen peruskysymyksiä. 1)Pohdin vielä hetken sitä, että onko kirjan nykyinen työotsikko riittävän hyvä ostajan kannalta. Kirjassa on valmis kuvitus, joten kirjan otsikon muuttaminen ei välttämättä poista sitä tosiasiaa, että valtaosaa ihmisistä ei Bitcoin ainakaan toistaiseksi juurikaan kiinnosta. Jos sinulla on parempi otsikkoehdotus, ota minun yhteyttä! Bitvillen lasten kesken on syntynyt erikoistumisen kautta työnjako, mutta he käyvät kirjan alussa vain vaihtokauppaa eli suoraa vaihdantaa. He huomaavat, että tämä tekee…
The role of social media platforms is being redefined: Now is the time of slow thinking
Over the past years, many commentators, researchers, and even politicians have become deeply concerned with the direction where social media giants are heading. One of the recurring talking points raised by some observers is the call for social media companies to be politically and socially “responsible.” Coinciding with this, we have witnessed social media platforms radically increasing their interventions and shifting their role from a neutral service provider to a clinical content curator as if modern humans have lost the last bits of their agency to these platforms and their algorithms. Mainstream politicians, especially those with left-leaning and progressive positions, seem to be especially concerned about hate speech, online harassment, fake news, racism, and offensive content creating a culture of fear and intimidation in the online sphere. There is also this increasingly more popular narrative that these platforms radicalize people just by algorithmically steering them into the world of conspiracies,…
My reply to Aleksi Grym’s criticism of stablecoins
Aleksi Grym wrote a thoughtful critique of Libra and stablecoins in general. He puts out a specific set of criticism against stablecoins as redundant and argues that there are no real use cases for stablecoins. I respectfully disagree with his line of reasoning. 1)Libra coin is somewhat stablecoinish and cryptocoinish, but it is not really either a stablecoin or a cryptocurrency. It is more akin to “virtual currency,” but it isn’t really a cryptocurrency per se. Read more about the Libra Protocol. You can find my reply to Grym’s article HERE. — Photo credit: Foter.com References[+] ↲1 Libra coin is somewhat stablecoinish and cryptocoinish, but it is not really either a stablecoin or a cryptocurrency. It is more akin to “virtual currency,” but it isn’t really a cryptocurrency per se. Read more about the Libra Protocol.
Libra – Mikä se on ja miksi se kiinnostaa?
Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa. Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun. Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja…
Book review: Fintech: The New DNA of Financial Services (P. Gupta & T. Z. Tham)
I recently received a new book, Fintech: The New DNA of Financial Services, published by Walter de Gruyter. It’s an edited volume compiled by Pranay Gupta and Tze Mandy Tham in their effort to educate a broader audience on the terminology, concepts, and implications of fintech at large. Fintech – a fusion of technology, finance, business models, and mathematics and computer science – is producing an unprecedented change to the financial services industry in a similar manner as transportation, books, hospitality, telecommunications, media, retail, and software vendors have been disrupted and disintermediated by new technology-enabled capabilities. Things are moving fast at the fuzzy front end, but there is always the puzzle of the sticky back end, and consequently, it’s vital for incumbents to understand their current positioning in the midst of adopting new technologies. It is ultimately the consumer who is really driving the disruption forward, and therefore it’s crucial…
Avoimen pankkitoiminnan lupaus on vielä lunastamatta
Keskustelu avoimesta pankkitoiminnasta (engl. Open Banking) on yleistynyt viime vuosina, mutta avoimuudelle ei ole yhtä selkeää tai yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Avoimesta pankkitoiminnasta puhutaan, kun pankit ja muut finanssipalveluyritykset avaavat rajapintojaan muille palveluntarjoajille, luovat uusia lisäarvopalveluita yhdessä kumppanien kanssa ja tekevät yhteistyötä muidenkin kuin vain finanssiyritysten kanssa uusien ratkaisujen luomiseksi. McKinseyn Laura Brodsky ja Liz Oakes ovat määritelleet avoimen pankkitoiminnan yhteistyömalliksi, jossa “pankkitietoa jaetaan sovellusrajapintojen kautta kahden tai useamman toisiinsa liittymättömän osapuolen välillä parempien valmiuksien tarjoamiseksi”. Patrick Szakiel on lisäksi korostanut, että teknisen toteutuksen lisäksi avoimen pankkitoiminnan tavoitteena on edistää “sovelluskehitystä, finanssipalveluiden kehittämistä ja pienempien pankkien kilpailuasemaa kuluttajien eduksi”. Accenturen Alan McIntyre ja Andrew McFarlane ovat rinnastaneet avoimen pankkitoiminnan mielenkiintoisella tavalla 1600-luvun rohkeisiin hollantilaisiin kauppiaisiin. “Innovatiivisten pankkien on hallittavat sekä keskinäisen riippuvuuden että kahdenvälisen kaupan taito”, McIntyre ja McFarlane huomauttavat. McIntyren ja McFarlen mukaan avoimessa pankkitoiminnassa pankit vievät ulos asiakastietoa ja joissakin tapauksissa jopa maksutoimeksiantoja. Toisaalta pankkien pitää samaan aikaan tuoda sisään kolmansien osapuolien…
Finnish equity savings accounts will be launched in 2020: The race is on!
The Finnish retail investment landscape will change in 2020 as a new kind of non-pension retail investment product, namely Equity Savings Account (ESA), will be introduced next year. Although it remains to be seen how many investors will ultimately end up having one, there has undoubtedly been considerable excitement around the new kind of flexible wrapper. Suvi Tuppurainen from Nordnet Bank has argued that up to half a million accounts might be opened next year alone. An investor can have only one ESA at the time and deposit up to €50,000 to ESA. The investor can transfer their ESA freely from one provider to another at any time but only have one ESA at a time. The legislation was approved by the Finnish Parliament on 13th March 2019, it was ratified by the President on 17th May 2019, and now different Finnish authorities are working on the practicalities of the…