Viime vuonna levisi huhuja siitä, että Facebook on suunnittelemassa omaa kryptovaluuttaa. Viimeisen parin kuukauden ajan maailmalla levisi paljon huhuja siitä, että Facebook rakentaa uutta kryptolähtöistä maksamisen ratkaisua Sveitsissä. Toukokuussa MIT:in professori Christan Catalanin huhuttiin siirtyneen Facebookin palvelukseen, Facebook keskeytti kryptovaluuttojen mainontakiellot, osti Libran tavaramerkkioikeudet, Yhdysvaltain senaatti lähetti kirjeen Facebookin toimitusjohtajalle Mark Zuckerbergille kryptovaluuttahanketta koskevien lisätietojen saamiseksi ja Facebook jatkoi kryptomaailman konkareiden rekrytointeja. Huhut saivat lisää pontta sen jälkeen, kun Facebookin suunnitelmat selkeytyivät viime kuun lopussa.
Tiistaina huhuille saatiin vihdoinkin vahvistus, kun Sveitsiin hiljattain rekisteröity Libra-yhteisö julkaisi näyttävästi suunnitelman libra-kryptovaluutan käyttöönotosta ensi vuonna. Kyse on merkittävästä peliliikkeestä, jonka vaikutukset voivat osoittautua kauaskantoisiksi ja jopa vallankumouksellisiksi. 1)Libran tekniset yksityiskohdat, konsensusmekanismin ja uuden Move-ohjelmointikielen kuvanneet Facebookin omistaman Calibran työntekijät vaikuttavat olevan joukko kokeneita osaajia ympäri maailmaa. Monet libraan liittyvät asiat ovat vielä hämärän peitossa, mutta lupaukset ainakin ovat suuria. 2)Suosittelen lukemaan Business Insiderin julkaiseman Libraa koskevan jutun.
Voittoa tavoittelemattomaan Libra-yhteisöön on liittynyt laaja joukko merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä (ks. Kuvio 1), mutta kuten Aleksi Grym huomautti Twitterissä, perinteisiä finanssipalvelutoimijoita – siis pankkeja – ei ole mukana. En pidä sinänsä kovin yllättävänä sitä, että pankit eivät ole ainakaan toistaiseksi ole mukana Libra-hankkeessa. 4)Pankkien haluttomuudessa lienee kyse ensisijaisesti riskienhallintaan ja sääntely-ympäristön epävarmuuksiin liittyvistä seikoista. Monilla vakiintuneilla pankkijättiläisillä on jo nyt käynnissä omia lohkoketju- ja luottamusteknologiahankkeita, mutta olisin tietysti olettanut jonkun jenkkipankin lähteneen rohkeasti mukaan libran kehittämiseen.
Esimerkiksi JPMorgan on kehitellyt omaa Quorum-lohkoketjuun pohjautuvaa välittömän institutionaalisen maksamisen ratkaisuaan ja Ripple on solminut lukuisia yhteistyösopimuksia pankkien kanssa, jonka lisäksi Ripple solmi strategisen yhteistyösopimuksen MoneyGramin kanssa xRapid-tuotteen käyttöönottamiseksi.)) Libran taustalta löytyy toki myös Visan, Mastercardin ja PayPalin kaltaisia finanssiyrityksiä, mutta ei kuitenkaan pankkeja. Libra-yhteisö itsessään ei ole osa Facebookia, vaan se on oma itsenäinen organisaationsa, jossa valtaa käyttävät Libran hyväksymät yritys- ja yhteisöjäsenet oman erityisen Libra-sijoitusrahakkeen avulla. Jokaisella yritys- ja yhteisöjäsenellä on käytössään vain yksi ääni, jonka ne saavat kymmenen miljoonan dollarin Libra-yhteisöön tekemäänsä sijoitusta vastaan.
Libra-yhteisö, libra ja finanssipalveluiden murros
Libra-yhteisön hallinnointi vaikuttaa olevan varsin monimutkainen kokonaisuus, koska yhdessä sovittavia ja päätettäviä asioita on ilmeisen paljon. Esimerkiksi Libra-yhteisön jäsenyydelle on asetettu sekä teknisiä että taloudellisia ehtoja. Yhteisöjäsenten vallankäyttö Libra-yhteisön toiminnassa näyttää olevan avainkysymyksiä, jonka vuoksi Libralla on käytössään oma hallinnointitapansa. Yhteisöjäsenet voivat niin halutessaan myös hakea niin sanotun noodin asemaa, mutta käytännössä alussa Libra-yhteisön jäsenet ovat ainoita hyväksyttyjä maksutapahtumien käsittelijöitä ja varmistajia, joten niiden sitoutuminen ja avoimuus suhteessa toisiinsa ja libran käyttäjiin on avainasemassa libran menestystä arvioitaessa. Myöhemmin tavoitteena näyttää olevan libran infrastruktuurin avaaminen muillekin kuin vain valituille toimijoille, joten maksutapahtumien varmistaminen ja kirjanpito ei välttämättä ole tällöin keskittynyt vain Libra-yhteisön jäsenten käsiin.
Facebook on myös perustanut erillisen Calibra-nimisen yrityksen, jonka ensisijaisena tehtävänä on näyttää olevan erilaisten finanssipalveluiden kehittäminen Libra-maksuverkon ja libran ympärille. Ensimmäisenä Calibra todennäköisesti julkaisee digitaalisen lompakkopalvelun, jonka avulla libroja voi ostaa, myydä ja siirtää, mutta tämän lisäksi joko Calibra tai joku muu Librasta kiinnostunut kehittäjäyhteisö tulee todennäköisesti kehittämään muun muassa mikromaksamiseen ja laskutukseen liittyviä palveluita. 5)Udi Wertheimer on lyhyesti tarkastellut joitakin Calibraan liittyviä seikkoja tässä. En pidä myöskään poissuljettuna sitä, että libra otetaan kaupankäynnin kohteeksi ainakin joissakin säännellyissä kryptopörsseissä (vrt. Coinbase on Libra-yhteisön jäsen). Libran kehitysympäristöt ovat jo auki, jonka lisäksi Libra-lohkoketjun arkkitehtuuri näyttää mahdollistavan kolmansien osapuolien kehittämien sovellusten – esimerkiksi libra-lompakoiden – käyttöönoton.
Libran kunnianhimoisena suunnitelmana näyttää olevan pankkimaksamisen markkinan muuttaminen varsinkin kehittyvissä maissa, joten esimerkiksi eBayn, Vodafonen ja Kivan kaltaisten yritys- ja yhteisötoimijoiden liittyminen Libran jäseniksi vaikuttaa mielekkäältä strategiselta valinnalta. Libra on lisäksi kertonut, että tavoitteena on kasvattaa nyt vajaan kolmenkymmenen yritys- ja yhteisöjäsenen joukko yli sataan ennen kuin libra virallisesti julkaistaan. Kuka nyt ei olisi kiinnostunut lähes kolmen miljardin kuukausittain aktiivisen Facebook-käyttäjän tavoittamisesta? Toisaalta, esimerkiksi Spotifyn kaltaisen digiajan palvelun liittyminen Libraan ei ole yllättävää, koska mikromaksamisen tärkeys on selvästi ymmärretty.
Libra on “fundamentaalinen muutos”, kuten Mikko Eerola totesi Helsingin Sanomille vastikään antamassaan haastattelussa. Libra-maksutavan käyttöönotto voi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen laajemminkin, koska Libran taustayhteisöt ovat todennäköisesti kiinnostuneita sekä maksutavasta itsestään että tarjolla olevasta käyttäjätiedosta. Libran teknistä toteutusta, suunnitelmaa ja toimintaa ovat ehtineet tutkia hieman tarkemmin muun muassa Roger Huang, ja James Lopp, jonka lisäksi muun muassa Josh Constantin, Binance Research ja Marc Hochstein ovat tarkastelleet muun muassa Libran hallintamekanismia, Libra-kryptotalouden toimintaperiaatteita ja oletettavia vaikutuksia yleisemmällä tasolla. 6)Financial Times on julkaissut tiiviin katsauksen Libran ja libran perusasioihin.
Libra on sekoitus monia jo entuudestaan tuttuja kryptomaailman ratkaisuja. 7)Esimerkiksi konsensusmekanismi on tuttu niille, jotka tuntevat eron Proof of Workin (PoW) ja Proof of Staken (PoS) välillä. Libra-lohkoketju on keskitetty ja lohkoton, joten konsensuksen saavuttaminen on esimerkiksi Bitcoin-lohkoketjua nopeampaa. Libra näyttää muistuttavan läheisesti niin sanottuja stablecoineja, vaikka libra ei varsinaisesti stablecoin olekaan. Librassa on siis stablecoinmaisia piirteitä, koska tässä tapauksessa libran arvo on alussa sidottu valittujen maailmanvaluuttojen (USD, EUR, JPY ja GBP) muodostamaan Libra Reserve -yrityksen hallitsemaan valuuttakoriin ja myöhemmin mitä ilmeisemmin näissä samoissa valuutoissa noteerattuihin vähäriskisiin pankkitalletuksiin ja arvopapereihin. Libraa ei kuitenkaan ole suoraan kytketty mihinkään etukäteen määritellyllä tavalla, joten libran vaihtoarvo suhteessa muihin valuuttoihin tulee todennäköisesti ainakin hieman heittelehtimään. Raha- ja pankkiteoriasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Tyler Cowenin lyhyet kommentit librasta. 8)Nykyiset stablecoinit on sidottu lähes poikkeuksetta yhteen ennalta määriteltyyn kohde-etuuteen. Libra-yhteisön mukaan jokaista libraa vastaa jokin osuus tosiasiallisia rahoitusväline- tai talletusvarantoja. AEI:n tutkija Jim Harper on pohtinut pintapuolisesti libran mahdollisia vaikutuksia rahapolitiikkaan:
“Kryptovaluuttaan, jolla voi olla miljardien käyttäjien potentiaali, liittyy monia muitakin kiehtovia seikkoja. – – Minua kiinnostaa se, mitä tapahtuisi, jos yksi [libran] valuuttakorin pienemmistä valuutoista inflatoituu ja ihmiset huomaavat libra-kolikoidensa säilyttävän arvonsa. Ihmiset saattavat siirtyä käyttämään libraa ja täten hyperinflatoida kotimaan valuuttansa. Tätä voi seurata seuraavan heikon valuutan romahdus.
Tämä voi aiheuttaa huolta ja epäjärjestystä, mutta maksamisen ja valuutan nykytilanne on heikko. Mitä tahansa valuutta- ja maksamiskeiton sekoittamisesta seuraa, on todennäköisesti parempi kuin nykytilanne. Saatamme päätyä turvalliseen, yksityisyyttä suojaavan rahan internetiin.” 9)Käännös: TB
Financial Timesin Alphavillen Colby Smith ja Izabella Kaminska avaavat Libra-reservin toimintaa tarkemmin täällä. Stablecoin-ratkaisulla pyritään siihen, että libran vaihtoarvo suhteessa perinteisiin valuuttoihin on ennustettava ja vakio, mutta lisäksi tällä pyritään minimoimaan kryptovaroihin liittyvän sääntelyn merkittävää epävarmuutta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että libran kehitystyöhön ja lanseeraukseen liittyy jo nyt Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa merkittäviä huolia. Kyse ei ole yksinomaan siitä, että isot amerikkalaiset teknologijätit ovat Googlea ja Amazonia myöten joutuneet kilpailuviranomaisten hampaisiin, vaan myös tietoturvaan ja rikollisuuteen liittyvistä uhkakuvista. Myös keskuspankit ja rahoitusmarkkinaviranomaiset ovat kiinnostuneita siitä, miten libra voi vaikuttaa esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Facebookin rooli Libra-hankkeessa näyttää herättäneen monet kysymään, että onko tässä kyse vallan keskittämisestä entistä harvempien suuryritysten käsiin.
Facebookin lohkoketjukokeiluista vastaavan ja Calibran toimitusjohtajan David A. Marcuksen mukaan Libra-hanke on yritys tehdä jotain uutta. CNBC:lle antamassaan haastattelussa Marcus sanoi seuraavaa:
“Jos vertaamme libraa perinteisiin kryptovaluuttoihin, ensimmäinen ja tärkein ero on se, että tyypillisesti kryptovaluutat ovat sijoitusvälineitä tai -varoja sen sijaan, että ne olisivat hyviä vaihdannan välineitä. [Libra] on suunniteltu alusta alkaen hyväksi vaihdannan välineeksi ja erittäin korkealaatuiseksi digitaaliseksi rahaksi. Voit käyttää [libraa] jokapäiväiseen maksamiseen ja rajat ylittäviin maksuihin, mikromaksuihin ja kaikenlaiseen muuhun… Meidän mielestämme on korkea aika kokeilla jotain uutta. Tämä on lähtölaukaus pitkälle matkalle uuden [maksu]verkon ja digitaalisen valuutan luomiseksi.” 10)Libra ei siis ensisijaisesti ole sijoitus- tai spekulaatioväline, vaan se on suunniteltu vaihdannan välineeksi.
Libran vaikutukset voivat olla lyhyellä ja pitkällä aikavälillä hyvinkin moninaisia, mutta tänä vuonna ei vielä todennäköisesti nähdä merkittäviä Libran kehitysedistysaskelia. Länsimaissa libra ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi vakiintuneiden perinteisten maksutapojen käyttöön, mutta erityisesti kehittyvissä maissa uusille maksamisen teknologioille on selvästi kysyntää. Libran käyttöönotto tulee kuitenkin vaatimaan merkittävästi työtä, jonka vuoksi ei ole mielekästä olettaa, että ensi vuonna maksamisen seuraava vallankumous tapahtuu ja sadat miljoonat ihmiset pääsevät vihdoin osaksi finanssijärjestelmää.
Mikä on libran arvolupaus?
Facebookin toimitusjohtaja joutui viime vuoden alussa selittämään Yhdysvaltain senaatissa Facebookin liiketoimintamallia. Poliitikot ja viranomaiset eivät näytä ymmärtävän edes sitä, että Facebookin liikevaihto on lähes täysin mainosten varassa. Facebookin eri alustojen mainostulot eivät kuitenkaan ole yhdenmukaisia, En usko siihen, että Facebook pystyy yksinään Libra-yhteisön sijoituksellaan luomaan merkittävää uutta liikevaihtoa, mutta esimerkiksi Messengerin, WhatsAppin ja Instagramiin varaan rakennettujen maksupalveluiden osalta tilanne on täysin erilainen. Facebookin David Marcus totesi CNBC:lle, että Facebook kykenee oletettavasti rakentamaan Libra-ekosysteemin varaan uutta liiketoimintaa. Marcuksen mukaan Facebook voisi mahdollisesti tarjota esimerkiksi jopa lainoitusta omien kanaviensa kautta. Monet Facebookia seuraavat analyytikot ovat olleet innoissaan Libra-hankkeesta, koska se voi luoda Facebookille ja Libra-ekosysteemin jäsenille uutta liiketoimintaa ja uutta liikevaihtoa.
Libra on Facebookin liiketoiminnan näkökulmasta ehdottomasti suurin ensi vuosikymmenen kasvuhankkeista, mutta yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti olleet vahvasti esillä. Monet Libra-yhteisön jäsenet – etunenässä tietysti Facebook – ymmärtävät vallan hyvin alustatalouden kasvavan merkityksen, josta esimerkkinä kiinalaisjätti Tencentin WeChatin menestystarina. “Yksinkertaisesti sanottuna WeChat on supersovellus, jota kutsutaan yleisesti ‘kaiken sovellukseksi’. Ja kuten lempinimi viittaa, WeChatillä voi kirjaimellisesti tehdä kaiken. – – Se sisältää pikaviestit, kuten WhatsApp, ja se on Applen ja Googlen kaltainen sovelluskauppa”, Robin Kiera on kirjoittanut. WeChat itsessään on yksinkertainen sovellus, mutta Tencent on yhdessä kumppaniensa kanssa onnistunut luomaan palveluiden ekosysteemin, jonka avulla ihmiset voivat tehdä monimutkaisetkin asiat varsin helposti.
Keskustelimme eilen Twitterissä Libra-hankkeesta Pasi Havian kanssa. Karo Hämäläinen kysyi tässä yhteydessä aiheellisesti siitä, että missä libran hyödyt ovat? Erilaisia käyttötapauksia on paljon, mutta todennäköisesti Facebook ja Libra-yhteisön jäsenet nojaavat vahvasti siihen, että Facebook panostaa vahvasti ekosysteemikehitykseen ja luo uuden alustastrategian Libra-hanke edellä. En usko, että librasta tulee merkittävää maksutapaa esimerkiksi Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, mutta muualla maailmassa pankki- ja finanssimarkkinainfrastruktuuri ei ole aivan yhtä kehittynyttä kuin täällä. 11)Libralla on mielenkiintoinen arvolupaus, mutta viranomaiset voivat olla asiasta aivan eri mieltä. Keskuspankit voivat myös kiinnostua librasta, koska se voi ainakin kehittyvissä maissa kilpailla niiden kanssa.
Libra kilpailee Yhdysvaltain dollarin, ei bitcoinin, kanssa. Bitcoin ja libra palvelevat erilaisia käyttötarkoituksia. Libran arvolupaus on erilainen kuin bitcoinin, mutta libralla on mahdollisuudet onnistua ja tämä voi omalta osaltaan vahvistaa erityisesti bitcoinin asemaa kryptovarojen joukossa. Libra tarjoaa ennen kaikkea sekä toiminnallista että taloudellista arvoa, mutta Libra-hankkeeseen – ja libraan – liittyy myös lupaus finanssipalveluiden maailmanlaajuisen saatavuuden ja kattavuuden parantamisesta. Oletan, että libran käyttöönotto voi luoda uusia maksupalveluinnovaatiota, toimialarajat ylittäviä uusia palvelukokonaisuuksia ja parantaa ennen kaikkea pankkipalveluiden saatavuutta, mutta tämän lisäksi libra voi haastaa muun muassa kalliit rahansiirtopalvelut ja jopa haukata osan Libra-yhteisön jäsenten omasta liiketoiminnasta.
En usko, että Libra-yhteisön jäsenet ovat liittyneet konsortioon puhtaasti vain siksi, että libran odotetaan muuttavan maailmanlaajuisesti hyvin heterogeenisen finanssipalvelumarkkinan muutamassa vuodessa – tai edes vuosikymmenessä. Useimmille toimijoille kysymys näyttää olevan ennen kaikkea siitä, että ne suunnittelevat toimintaansa usealla aikajänteellä: ne pyrkivät sijoittamaan tulevaisuuteen suhteellisen vähäriskisin, mutta samalla erittäin lupaavin, strategisin panostuksin. Esimerkiksi Uber ja Lyft, Iliad ja Vodafone, Mastercard, PayU, PayPal, Stripe ja Visa eivät olisi todennäköisesti mukana elleivät ne näkisi tässä mahdollisuutta kitkattomampaan maksamiseen ja merkittävään uuteen liiketoimintaan varsinkin kehittyvissä talouksissa. Kymmenen miljoonaa on näille pikkuraha siitä, että voidaan ostaa reaalioptio libran mahdollisesti luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Seuraan Libra-hankkeen etenemistä ja libran käyttöönottoa suurella mielenkiinnolla, koska vaikutukset sen vaikutukset voivat ulottua muun muassa maksutapoihin ja erityisesti kryptomarkkinoihin. 12)Libra saattaa avata kryptomarkkinat entistä useammille ihmisille. Librassa on monia mielenkiintoisia piirteitä, jotka tekevät siitä hyvin kiinnostavan kryptomaailman tulokkaan.
Toivottavasti Libra-yhteisö saa libran suunnitellusti julkaistua ensi vuoden alussa. 13)Libra on aiheuttanut kollektiivisen hyperventilaation, mutta onhan tämä tosi hieno juttu. Toivottavasti libra onnistuu skaalautumaan ja kasvamaan.
—
Kuvalähde: Libra.org
References
