Disclaimer: Kirjoittaja on työskennellyt Mandatum Lifessa konsulttina vuosien 2018–2019 aikana. Mandatum Life on lukenut tekstin ja antanut luvan sen julkaisemiseen vaatimatta merkittäviä muutoksia siihen. Teksti edustaa vain kirjoittajan omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Tekstissä esitetyt tulkinnat ja mahdolliset virheet ovat kirjoittajan omia.
—
Finanssialalla on viime vuosina keskusteltu kiivaasti avoimesta pankkitoiminnasta, finanssimaailman ekosysteemeistä ja rajapintojen avaamisesta. 1)Sytyke (2018). ”Pöhinää pankkimaailmassa”. Sytyke Blogi, 26.6.2018 Finanssialan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on toisinaan noussut esille Financial Services as a Service (FSaaS) -toimintamalli, jossa finanssipalveluita hankitaan ja tarjotaan palveluna perinteisen oman finanssilaitostoiminnan pystyttämisen ja pyörittämisen sijaan. Esimerkiksi Banking as a Service (BaaS), Wealth Management as a Service (WMaaS) ja (Digital) Insurance as a Service (DIaaS) ovat FSaaS-toimintamallin johdannaisia. Näissä toimintamalleissa niin perinteiset kuin uudet finanssiyritykset pyrkivät tarjoamaan omille yritysasiakkailleen sellaisia finanssipalveluita, joita niiden asiakasyritykset eivät välttämättä itse hallinnoi tai tuota. Esimerkiksi suomalainen kortti- ja maksupalveluihin erikoistunut Enfuce tarjoaa suomalaiselle St1-energiayhtiölle maksamisen palveluita. “Avoin liiketoimintamalli menee entistä lähemmäs asiakkaiden ensisijaisia tarpeita. Pankeilla on kumppaneita, joiden kanssa on kiinteitä jakelusopimuksia ja ristiinmyyntiä. Mutta tarvitaan myös uudentyyppisiä dynaamisia kumppanuuksia, jotta palvelu on joustavaa ja asiakkaan kulloiseenkin tilanteeseen sopeutuvaa”, tutkija Ilkka Lähteenmäki on huomauttanut.
Toinen suomalaislähtöinen finanssiyhtiö, Ferratum Group, lanseerasi muutama vuosi sitten BaaS-palvelukokonaisuuden. Enfucen, Ferratumin ja monien muiden finanssipalveluyritysten tarjoamien ratkaisujen ansiosta erilaisten yhteistyökumppanien on mahdollista tarjota sellaisia lisäarvopalveluita, jotka eivät kuulu niiden ydinliiketoimintaan. FSaaS onkin syytä hahmottaa arvoverkoston näkökulmasta: yksi tai useampi finanssipalveluyritys kerää yhteen erilaisia palvelukokonaisuuksia erilaisiin tarpeisiin oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeille asiakkaille. 2)ks. Fintech Ranking & Life.SREDA VC Asia (2016). “Overview of APIs and Bank-as- a-Service in FINTECH“. Erilaisia FSaaS-palveluita tarjoavia yrityksiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt lukemattomia, minkä lisäksi entistä useammat perinteiset finanssijätit ovat pyrkineet tarjoamaan kyvykkyyksiään muiden käyttöön. FSaaS ei luo vain strategisia tai käytännöllisiä hyötyjä, vaan se avaa myös mahdollisuuden merkittävämpään liiketoimintamallin muutokseen ja arvolupauksen uudelleenmäärittelyyn.
FSaaS-ratkaisujen keskiössä ovat erilaiset API:t eli ohjelmointirajapinnat, jotka tekevät digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä ja uusien digitaalisten palveluiden luomisesta aiempaa nopeampaa, ennakoitavampaa, kustannustehokkaampaa ja vaivattomampaa. API:t itsessään eivät ole vain teknisiä toteutuksia, vaan pohjimmiltaan ne toimivat palvelun mahdollistavana kanavana joko itsessään tai avaamalla uusia mahdollisuuksia tuottaa arvoa asiakkaille. API:t ovat olleet finanssialan tulevaisuudesta käytävän keskustelun ytimessä, koska avoimessa pankkitoiminnassa ne ovat loppujen lopuksi keino lunastaa arvolupaus.
API:t eivät ole vain keino yksinkertaistaa ja standardoida. Parhaimmillaan vaan ne voivat luoda aivan uudenlaista arvoa niin yrityksille kuin myös kuluttajille. “API:en myötä uusia palveluita kehitettäessä kierrätetään ja uudelleenkäytetään tuotteistettuja ohjelmointirajapintoja – omia ja toisten”, Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen ja Mika Honkanen (“MNSH”) ovat huomauttaneet API-talous 101 -teoksessa. 3)Moilanen, Niinioja, Seppänen & Honkanen (2018), 12
API:t ovat jo nykyisin finanssialalla avainasemassa, sillä API:en avulla asiakas- ja liiketoimintatiedon ja erilaisten kyvykkyyksien hyödyntäminen on yksinkertaisempaa ja nopeampaa. FSaaS-ratkaisut nojaavat siihen, että finanssiyritykset voivat luoda yksin ja yhdessä muiden kanssa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää ja kuluttaa niiden – aiemmin pääsääntöisesti organisaation sisälle suunniteltuja – kyvykkyyksiä huomattavasti aiempaa avoimemmin, laajemmin ja tehokkaammin. 4)Finanssiyritys voi toki myös niin halutessaan hyödyntää myös jonkun ei-finanssiyrityksen tarjoamia palveluita API:en välityksellä ja toisin päin. “Yritysten välille avatut API:t, joita usein kutsutaan kumppanirajapinnoiksi, avaavat uusia digitaalisia reittejä saavuttaa loppukäyttäjät ja muodostaa tarjontaa kuluttajille”, MNSH ovat huomauttaneet. 5)Moilanen, Niinioja, Seppänen & Honkanen (2018), 13 Joustavat API-pohjaiset palvelut edellyttävät myös syvällistä teknologiastrategista ajattelua. 6)“Mikropalveluiden idea on tiivistettävissä muutamaan sanaan. Perinteisessä ohjelmoinnissa kirjoitetaan yksi monoliittinen sovellus, joka hoitaa kaiken tarvittavan. Mikropalveluohjelmoinnissa kirjoitetaan joukko omina prosesseinaan toimivia itsenäisiä ja tilattomia palveluita. Ne käyttävät keskinäiseen kommunikointiinsa keveitä mekanismeja kuten rest-rajapintoja ja toteuttavat yhdessä sovellukselta halutut toiminnot”, Pertti Hämäläinen on todennut. Finanssialalla siirtymä raskaasta ja vaikeasti hallittavasta monoliittiarkkitehtuurista kohti API-lähtöistä arkkitehtuuria on jo nähtävissä, mutta isossa kuvassa avoin pankkitoiminta on kuitenkin edennyt verrattain hitaasti ja asiakkaat eivät aina ymmärrä avoimen pankkitoiminnan hyötyjä. Ks. Oiva akatemia (2016). “(Avoimet) Rajapinnat hankinnoissa“. ICT-hankinnat -koulutus, 9.6.2016
“Suurin osa Pohjoismaissa toimivien pankkien rajapinnoista ei ole erityisen käyttäjäystävällisesti suunniteltuja, eli käyttäjäkokemus on huono ja vähentää siten APIn käyttöä ja yrityksen vetovoimaa kumppaniverkostossa”, Marjukka Niinioja on huomauttanut. 7)Moilanen, Niinioja, Seppänen & Honkanen (2018), 23 Finanssialalla toimii jo lukuisia yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia API-pohjaisia FSaaS-ratkaisuja niin finanssialan kuin myös muiden toimialojen yrityksille. Kontomatik (data-aggregointi ja -analytiikka), Figo (infrastruktuuripalvelut) ja Instantor (KYC ja riskienhallinta) tarjoavat muille yrityksille erilaisia ydin- ja tukikyvykkyyksiä, joiden avulla niiden kumppanit voivat vauhdittaa liiketoiminnan kehittämistä. “Liiketoiminnallisesti ajateltuna API on ensisijaisesti resurssi, jota voidaan myydä ja ostaa, kuten mitä tahansa resursseja”, Niinioja korostaa. 8)Moilanen, Niinioja, Seppänen & Honkanen (2018), 55 Erilaisten tuotteistettujen ja vakioitujen rajapintojen tarjoaminen kuuluu jo nykyisin monien organisaatioiden tarjoomaan. APIt eivät kuitenkaan ole vain vakioituja tuotteita, vaan ne tulisi pikemminkin nähdä resursseina eli ne ovat “mitä tahansa, johon on mahdollista viitata — [Resurssi] voi siis olla fyysinen objekti [tai] abstrakti käsite”. 9)Moilanen, Niinioja, Seppänen & Honkanen (2018), 55
Esimerkiksi edellä mainittu ruotsalainen Instantor on luonut integraatiorajapintoja lukuisia eurooppalaisia finanssiyrityksiä vastaan. Monet uudet haastaja- ja uusfinanssitoimijat, esimerkiksi nykyisin pankkiluvallinen Revolut ja vuonna 2016 pankkitoimiluvan saanut N26, nojaavat hyvin usein erilaisiin valmiisiin ratkaisuihin tarjotakseen nopeasti omille asiakkailleen sellaisia tuotteita tai palveluita, joita ne eivät (vielä) kykene tarjoamaan tai halua tuottaa. Erilaiset organisaatiot tarjoavat nykyisin finanssiyrityksille ja muille toimijoille sellaisia API-lähtöisiä resursseja, joiden avulla ne kykenevät parhaimmillaan synnyttämään jopa aivan uusia liiketoimintamalleja. 10)Esimerkiksi amerikkalainen Difitek tarjoaa laajaan valikoiman erilaisia API-lähtöisiä finanssiratkaisuja.
Avoimen (finanssi)liiketoiminnan nousu: FSaaS muuttaa sijoituspalvelualan strategiaprofiilia
Miten sijoituspalvelutoimijat voivat saavuttaa ylivoimaisen strategisen profiilin API-taloudessa? Aiemmassa kirjoituksessani mainitsemieni W. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen mukaan hyvä sinisen meren strategia riippuu kolmesta toisiaan täydentävästä piirteestä: painopisteestä, erilaisuudesta ja vakuuttavasta motosta. “Ellei näitä ominaisuuksia ole, yrityksen strategia on todennäköisesti sekava, liiaksi muiden yritysten strategioita muistuttava, vaikeasti viestittävä ja kustannusrakenteeltaan raskas”, Kim ja Mauborgne ovat huomauttaneet. 11)Kim & Mauborgne (2010), 59.
Tanskalainen Saxo Bank on mielenkiintoinen pohjoismainen esimerkki finanssialan toimijasta, jonka liiketoimintastrategia on nojannut jo useamman vuoden ajan erilaisiin yhteistyöratkaisuihin muiden finanssialan toimijoiden kanssa. 12)Saxo Bankin varatoimitusjohtaja ja operatiivinen johtaja Søren Kyhl on lyhyesti avannut Saxo Bankin liiketoiminta-ajattelua Courseran verkkokurssin esityksessä. Saxo Bankin 2010-luvulla lanseeraamat white label – ja introducing broker -ratkaisut avaavat muille finanssitoimijoille mahdollisuuden laajentaa tarjoomaa sellaisille alueille, joita ne eivät syystä tai toisesta itse halua tai pysty tarjoamaan. Erilaiset institutionaaliset ratkaisut ovat jo nykyisin valtavirtaa muun muassa Yhdysvalloissa ja Aasiassa, mutta Pohjoismaissa nämä ovat olleet vielä verrattain harvinaisia varsinkin yksityissijoittajia palvelevien finanssiyritysten parissa.
Accenturen hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan pääomamarkkina-alan toimialamurros murros jatkuu, uudet teknologiset innovaatiot muuttavat pelikenttää voimakkaasti ja arvoketjujen digitalisointi avaa mahdollisuuksia muun muassa varainhoidon ja markkinainfrastruktuurin kanssa toimiville uusille tulokkaille. 13)Tällä hetkellä varsinkin buy-side -puolella eli muun muassa varainhoitajilla ja omaisuudenhoitajilla menee hyvin, mutta ne saattavat jo lähitulevaisuudessa kohdata nykyistä huomattavasti haastavamman kilpailuympäristön. Sijoituspalvelualalla on syytä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota siihen, miten uusi teknologia ja sen menestyksekäs käyttöönotto voivat muuttaa arvokäyriä ja lopulta johtaa erilaisiin strategiaprofiileihin: sinisen meren strategian (painopiste, erilaisuus ja motto), punaiseen mereen jääneen yrityksen (arvokäyrä muistuttaa liiaksi kilpailijoiden arvokäyriä), kannattamattoman liikatoimittajan (arvokäyrässä liian suuri ero), epäjohdonmukaisen strategian (arvokäyrä on spagettimainen), strategiset ristiriitaisuudet (tunnistamattomia alueita) ja sisäsyntyisyyden (kielelliset ilmaisut) pystyy jossain määrin lukemaan suoraan arvokäyrästä, joka ennakoi myös yrityksen merkityksellistä strategiaprofiilia.
Mandatum Trader edustaa uuden sukupolven ajattelua
Käsittelin aiemmassa kirjoituksessani Mandatum Lifen ja Saxo Bankin tänä vuonna julkaistavan Mandatum Trader -välityspalvelun strategiaprofiilia. Mandatum Traderin strategiaprofiilissa on nähtävissä merkkejä niin sinisestä kuin myös punaisesta merestä. Saxo Bankin kaupankäyntiteknologiaan perustuvan Mandatum Traderin ytimessä on silti arvonluonti, joten siitä pitää olla asiakkaille selkeästi koettavaa arvoa. Samaan aikaan Mandatum Trader avaa Mandatum Lifelle uuden liiketoiminta-alueen, jonka haltuunotto edellyttää liiketoimintamalli-innovaatiota. Mandatum Life ei ole vielä kertonut tarkemmin uuden palvelun sisällöstä, mutta uuden palvelun arvolupauksesta on saatavilla jotain perustietoa.
Mandatum Trader on joka tapauksessa hyvä esimerkki siitä, miten mahdollinen arvoinnovaatio voi syntyä myös yhteistyömallin tuloksena. Todennäköisesti molemmat osapuolet pystyvät hyötymään toinen toistensa vahvuuksia luodakseen uuden yhteisen arvokäyrän. Kyse ei ole vain Mandatum Lifen palvelusta, vaan kyse voi olla aivan uudenlaisesta kumppanuuteen perustuvasta palvelukokonaisuudesta. Mandatum Lifen ja Saxo Bankin yhteistyö herättää ainakin itselläni näin avoimen pankkitoiminnan, API-talouden ja ekosysteemiajattelun aikakaudella monenlaisia ajatuksia.
Ensinnäkin yhteistyö Saxo Bankin kanssa voi osoittautua pidemmällä aikavälillä yhdeksi Mandatum Lifen merkittävimmistä strategisista ponnistuksista. Tänä vuonna julkaistavan Mandatum Traderin kehittäminen on todennäköisesti vaatinut muun muassa toimintatapojen, liiketoimintamallien ja johtamistapojen merkittävää yhteensovittamista; Suomen paikallisista erikoisuuksista nyt puhumattakaan. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että Mandatum Life on tarttunut emoyhtiön ”koetteleman” kumppanin tarjoamaan vaihtoehtoon muiden potentiaalisten yhteistyökuvioiden sijaan. Erityiseksi tilanteen tekee se, että tällaisia yhteistyökuvioita ei sovita muutamaksi vuodeksi, vaan pikemminkin useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Saxo Bankissa yhdistyvät syvän toimialaymmärryksen luoma innovaatiokyvykkyys ja vahva yhteistyösuuntautuneisuus.
Toinen seikka on avoimen pankkitoiminnan peruslogiikan ilmeneminen Mandatum Lifen ja Saxo Bankin yhteistyössä. Saxo Bankille avoin finanssitoiminta on ollut liiketoiminnan ytimessä jo useamman vuoden ajan. Saxo Bank on tehnyt paljon töitä avoimien rajapintojen eli API:en kehittämiseksi, jotta vähittäisasiakkaita ja yhteistyökumppaneita voidaan palvella paremmin avoimen pankkitoiminnan hengessä. 14)Saxon Open API -liiketoiminnan vetäjän Benny Boye Johansenin mukaan Saxo Bank pyrkii tekemään avointa pankkitoimintaa koskevat päätökset perustellen. Saxo Bank selvittää Boye Johansenin saadun palautteen perusteella sen, että onko jollekin tuotteelle tai palvelulle kysyntää: onko se saatavilla markkinoilta, onko se ostettavissa jostain muualta liiketoiminnan tukemiseksi vai rakennetaanko se itse? Avoimet rajapinnat pitävät sisällään toki monenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita, mutta niihin liittyy vahvasti lupaus uusista palveluista, tuotteista ja jopa liiketoimintamalleista. Joitakin esityksiä Saxo Bankin ajattelumaailmasta löytyy verkosta kuten esimerkiksi lähes vuosikymmenen Saxo Banking teknologiajohtajana työskennelleen Michel Andrén muutaman vuoden takainen esitys goto;-konferenssista. Andrén esitys paljastaa hieman enemmän Saxo Bankin lähestymistavasta finanssialan suureen murrokseen. Myös Stefan Brylle Geislerin laadullinen opinnäytetyö Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta kertoo Saxo Bankin innovaatiolähtöisestä yrityskulttuurista.
Saxo Bankin OpenAPI-toimintojen vetäjä Benny Boye Johansen julkaisi syyskuussa mielenkiintoisen kirjoituksen:
“Viimeksi kuluneiden 25 vuoden ajan olemme käyttäneet aikaa ja rahaa ja keskittyneet sellaisten komponenttien, järjestelmien ja palveluiden rakentamiseen, suunnittelemiseen ja integroimiseen jotta kolmannen osapuolen välittäjä, pankki tai teknologiayritys [mm. fintech, wealthtech, jne.] voi käyttää vain yhtä yrityksen palvelutarjoomaa yhtenäisen rajapinnan kautta tarjotakseen omille asiakkailleen pääsyn käydä kauppaa ja sijoittaa globaaleilla rahoitusmarkkinoille laajasta valikoimasta eri omaisuusluokkia. […] Näemme, että entistä suurempi joukko yrityksiä tekee uskon hypyn ja päättää “ostaa” (tai kumppanoitua) sen sijaan, että rakentaisivat [omat] kaupankäynti- ja sijoitusvalmiuksiaan.” 15)Käännös: TB
Monet finanssialan yritykset unelmoivat API-lähtöisestä liiketoiminnasta, mutta suuria odotuksia voi olla vaikeaa muuttaa mielekkäästi kannattavaksi liiketoiminnaksi. Saxo Bank on kuitenkin onnistunut luomaan API-liiketoiminnallaan kassavirtaa, sillä Saxon vähittäis- ja finanssiyritysasiakkaat ovat nähneet niissä mahdollisuuksia kasvattaa omaa liiketoimintaansa. Saxo Bankin Benny Boye Johansenin mukaan Saxo Bank toimii entistä enemmän teknologia- ja liiketoimintaintegraattorin ja -fasilitaattorin roolissa, sillä sijoittamisen ja varainhoidon arvoketjut muuttuvat ennakoimattomilla tavoilla. Osa finanssitoimijoista on toki jo ryhtynyt tekemään yhteistyötä erilaisten fintech-yritysten kanssa tarjotakseen muun muassa aiempaa nopeampia maksamisen ratkaisuja, parempaa henkilökohtaista palvelua ja uudenlaisia sijoitustuotteita. Monet finanssitoimijat ovat kuitenkin vasta kokeilemassa sitä, mitä avoimilla rajapinnoilla voidaan oikeastaan tehdä ja miten niillä voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvin usein näitä datalähtöisiä palveluita tarjotaan aluksi vain rajatulle asiakasjoukolle, mutta myöhemmin – jos ne osoittautuvat liiketoiminnallisesti mielekkäiksi – ne pyritään integroimaan osaksi perusliiketoimintaa. Kyse ei ole disruptiivisesta innovaatiosta, vaan arvokäyrän muuttamisesta ajan kuluessa.
Saxo Bank on vuosien varrella tehnyt paljon työtä tarjoomansa laajentamiseksi ja arvolupauksen kirkastamiseksi. Esimerkiksi hongkongilainen Options Dynamics -sovellus on integroitavissa Saxon kaupankäyntialustaan. Brittiläisen Updata-ohjelmistoyhtiön kehittämä Updata Analytics -ohjelmisto, josta löytyy kehittyneitä kuvaajia ja kaupankäyntisignaaleja tuottava Autochartist-palvelu, on integroitu kiinteäksi osaksi Saxon SaxoTraderGO-kaupankäyntialustaa. Vuonna 2017 Saxo Bank ja Hanweck toivat markkinoille uuden optiokaupankäynnin ratkaisun. Saxo Bank on hyvin mielenkiintoinen pohjoismainen esimerkki avoimen finanssialan toimijasta, jonka kyvykkyyksiä asiakkaat ja liiketoimintakumppanit voivat hyödyntää. Saxo Bank on monissa tapauksissa kuitenkin siirtynyt ilmeisen nopeasti erilaisista pienimuotoisista kokeiluista liiketoimintaintegrointiin; jos ratkaisu on hyvä, se otetaan osaksi Saxo Bankin tarjontaa tai jos kumppani haluaa hyödyntää Saxon kyvykkyyksiä, ne voidaan toteuttaa Open API -kumppanirajapintoja hyödyntäen.
Finanssialan tulevaisuus on kumppanuuksissa
Saxo Bank on osoittanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, että sen luomille teknisille kyvykkyyksille, palveluille ja käytännöille on maailmanlaajuista kysyntää. Mandatum Life ei siis ole Saxo Bankin ensimmäinen yhteistyökumppani. Sinänsä ei ole kovin yllättävää, että Saxo Bank rantautuu Suomeen juuri paikallisen kumppanin tukemana, sillä tässä yhtälössä molemmat voivat olla voittajia: Mandatum Life tuntee Suomen finanssimarkkinat ja Saxo Bank tarjoaa Mandatum Lifelle kaupankäyntiteknologian ja -kyvykkyydet. Kyse ei siis ole kilpailuasetelmasta, vaan kahden potentiaalisen kilpailijan välisestä yhteistyöstä; tietysti on olemassa riski, että suorasta sijoittamisesta tulee aiempaa yleisempää ja Mandatum Life saattaa epähuomiossa kannibalisoida nykyistä liiketoimintaansa, mutta toisaalta Mandatum Life saattaa pidemmällä aikavälillä hyötyä yhteistyöstä jotain muuta kautta.
Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa finanssialalla on useammin kyse laaja-alaisista kumppanuuksista, verkostoista ja yhteistyöstä, ei niinkään suorasta kilpailusta. Miksi vain syödä markkinakakku, kun sitä voisi samalla vaivalla yrittää kasvattaa yhdessä jonkun kanssa? Ne, jotka eivät syystä tai toisesta uskalla tai halua tehdä uudenlaista yhteistyötä, eivät pysty pitkällä aikavälillä kilpailemaan sellaisten finanssitoimijoiden kanssa, jotka ovat muuttaneet ydinliiketoimintaansa entistä yksinkertaisemmaksi, tehokkaammaksi ja läpinäkyvämmäksi toteuttamalla rohkeita liiketoimintamalli-innovaatioita. Toisaalta uudet tuotteet ja palvelut tai yritysyhteistyö ja avoimien rajapintojen rakentaminen eivät yksinään saa aikaan muutosta. Finanssialalla tarvitaan myös laaja-alaista kulttuurista muutosta, jossa huomio siirtyy omien seinien sisäpuolelta asiakkaiden arkipäiväiseen elämään ja ennen kaikkea arvolupaukseen.
Vain ne sijoituspalveluyritykset ja varainhoitajat menestyvät, jotka uskaltavat myöntää puutteensa, lopettaa yritykset tehdä kaiken yksin ja pyrkivät etsimään uusia innovatiivisia kumppaneita ja liiketoimintamalleja. Tämä tietysti vaatii sitä, että teknologiayritysten (esim. Saxo Bank) ja uutta liiketoimintaa rakentavien (esim. Mandatum Life) yritysten pitää kyetä tekemään saumatonta yhteistyötä. Yhtä lailla liiketoimintapäättäjien on uskallettava sallia riittävä määrä vapautta ja joustavuutta, jotta saadaan aikaiseksi jotain sellaista, jonka asiakas ostaa arvolupauksen muodossa.
Yksityissijoittajana ja varainhoitotoimialaa seuraavana toivotan Mandatum Traderin tervetulleeksi Suomeen. Tänä vuonna nähdään hieman tarkemmin, millaisen arvolupauksen ja palvelukokemuksen Mandatum Life ja Saxo Bank ovat yhdessä onnistuneet kehittämään suomalaisille yksityissijoittajille. Mandatum Traderin lähtökohdat vaikuttavat minusta lupaavilta. Toivon, että kaikki suomalaiset sijoituspalvelualan yritykset – mukaan luettuna Mandatum Life – tekevät kaikkensa sijoittamisen ja säästämisen arkipäiväistämiseksi. Kyse ei ole yksinomaan siitä, mitä osakekauppa maksaa, mistä löytyy parhaat kurssikuvaajat tai oliko robovarainhoitoa. 16)Robovarainhoitokin on lopulta vain työkalu. Se ei ole uusi finanssi-innovaatio tai ”jakelukanava”. Se on keino viedä arvolupaus sijoittaja-asiakkaan elämään. Huomion pitää jatkossa – ja etenkin osakesäästötilien tullessa – kiinnittyä siihen, miten jokainen suomalainen innostuisi jatkossa entistä enemmän vaurastumisesta.
Mandatum Trader on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen finanssitalo voi hahmottaa liiketoimintakenttänsä uudelleen sinisen meren hengessä: tärkeintä ei ole Mandatum Life, vaan se erityinen finanssipalvelu, jonka he pystyvät tarjoamaan asiakkailleen, asiakkaiden asiakkaille ja muille.
—
Tämän kirjoitussarjan viimeisessä osassa vedän yhteen ajatukseni Mandatum Lifen ja Saxo Bankin kumppanuudesta. Mitä suomalaiset finanssitoimijat voivat oppia näiden kahden yhteistyöstä?
—
Lue myös edelliset kirjoitukseni (1) Mandatum Traderin strategiaprofiilista, (2) Mandatum Lifen ja Saxo Bankin uudesta välityspalvelusta ja (3) sinisen ja punaisen meren strategiasta.
—
Kiitän kirjoituksen etukäteen lukeneita kommenteista ja ajatuksista.
Kuvalähde: Semevent / Editorial use only
References
