“Maailmankaikkeudessa ei ole missään eikä koskaan vakautta ja liikkumattomuutta. Vaihtelu ja muutos ovat elämän olennaisia ominaisuuksia. Jokainen asiantila on ohimenevä; jokainen aikakausi on siirtymää. Ihmiselämässä ei ole koskaan tyyntä ja lepoa. Elämä on prosessi, ei pysyvyyttä tässä hetkessä.”
– Ludwig von Mises, The Anti-Capitalistic Mentality 1)s. 106
Suomessa ja muualla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti lohkoketjuteknologiaa niin liike-elämässä kuin julkishallinnossa ja korkeakouluissa. 2)Mattila, J. & Seppälä, T. (2015). “Blockchains as a Path to a Network of Systems: An Emerging New Trend of the Digital Platforms in Industry and Society“. ETLA Reports 45; Mattila, J. (2016). “The Blockchain Phenomenon The Disruptive Potential of Distributed Consensus Architectures“. ETLA Working Papers 38 Jotkut ovat jo ehtineet verrata lohkoketjua internetin kaltaiseen innovaatioon. Kiinnostus lohkoketjua ja sen soveltamista kohtaan on näkynyt myös Suomessa: teknologiayritys Tomorrow Labsin on kerrottu suunnittelevan asuntokauppaa helpottavaa ja fyysisten asunto-osakekirjojen korvaavaa lohkoketjupohjaista järjestelmää. Toisaalta VTT:n toteuttaman hankkeen tuloksena on muun muassa selvitetty lohkoketjuteknologian käyttömahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Käynnissä myös mielenkiintoisia pienempiä kokeiluja. Lohkoketjulle ja muille luottamusteknologioille on luvattu jo vuosia valtavia mahdollisuuksia, mutta tosiasiassa edessä on vielä moninaisia käytännön ongelmia. 3)Katso Thomas Brandin aiempi kirjoitus lohkoketjun käytännön haasteista.
Tutkimusyhtiö Juniper Researchin mukaan yli puolet maailman suuryrityksistä tutkii parhaillaan lohkoketjun soveltamista ja demovaiheen ylittäneistä lähes kaksi kolmesta uskoo jonkin lohkoketjuratkaisun järjestelmäintegraatioon vuoteen 2018 mennessä. Tutkimusyhtiö CB Insightin mukaan yksistään Yhdysvaltain kymmenen suurinta pankkia ovat sijoittaneet lohkoketjuteknologiayrityksiin satoja miljoonia euroja. CB Insightin mukaan finanssipalveluala on vasta alkua lohkoketjun maailmanvalloitukselle. Pankit ja muut finanssipalveluyritykset näyttävät olevan erityisen kiinnostuneita lohkoketjusta, kuten muun muassa Accenturen Jukka Myllyaho huomautti viime vuonna ilmestyneessä kirjoituksessaan.
Jokainen suomalainen yritysjohtaja on kuullut lohkoketjusta ja edistyneemmät ovat jo aloittaneet lohkoketjuteknologiaan liittyviä selvitystöitä, mutta lohkoketjun soveltaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ovat vielä monella tavoin lapsen kengissä. Esimerkiksi hiljattain julkaistussa Deutsche Bankin tutkimusyksikön Konzept–julkaisussa ruoditaan pörssien ja keskuspankkien kasvavaa kiinnostusta krypto-omaisuuslajeja kohtaan (esim. Fedcoin).
Tietyiltä osin lohkoketjulle näyttää kuitenkin löytyvän selkeitä käyttötapauksia muun muassa erilaisita kauppapaikoista, maksamisesta ja omaisuuserien siirtämisestä lohkoketjuihin (tilisaldoja). Suomalaisten yritysjohtajien tulee muodostaa kokonaiskäsitys siitä, mitä hyötyä lohkoketjusta voi olla – ja ennen kaikkea ymmärtää, miten lohkoketju voi vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. 4)Lohkoketjut ovat useimmiten turvallisia, mutta samaan aikaan ne voivat olla verrattain tehottomia. Bitcoin-lohkoketjuun liittyy joidenkin mukaan lukuisia erilaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi on ehdotettu monenlaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi Bitcoin-verkon tapahtumien varmennusnopeus on tällä hetkellä varsin vaatimaton.
Lohkoketjut ja luottamusteknologiat teoriassa ja käytännössä
Lohkoketju, Tangle, Swirlds (Hashgraph) ja Hdac ovat esimerkkejä erilaisista luottamusteknologioista. 5)Suomalaisista muun muassa Mikko Särelä ja Janne Korhosen ovat käyttäneet käsitteitä “luottamuksen teknologia” ja “luottamusteknologia”. Käsite on meistä erittäin hyvä, mutta se pitää ymmärtää kaksinapaisesti: tavallaan yhteisesti jaettu vääristelemätön tilikirja on luottamustekijä, joka vähentää muiden toimintaan ja tilanteeseen liittyvää epävarmuutta ja -tietoisuutta. Toisaalta tällaiseen asetelmaan suostuminen vaatii jo itsessään luottamusta, koska läpinäkyvyys ja riippuvuus toisten toiminnasta tuo mukanaan itse dataan riippumattomia ulkopuolisia ja epäsuoria epävarmuuksia. Toisin sanoen luottamusteknologian käyttäminen tarkoittaa tiettyjen subjektiivisesti arvioitujen epävarmuuksien ja riippuvuuksien vähentymistä, mutta luo samalla uusia epävarmuuksia ja riippuvuuksia. Epävarmuus ei ole mitattavissa. Kyse ei ole yhdestä selkeästi nimettävästä ja tuotteistettavasta ratkaisusta, vaan erilaiset luottamusteknologiat taipuvat moneen eri käyttötarkoitukseen. Ne ovat kuin monikäyttöisiä linkkuveitsiä, jotka mahdollistavat muun muassa omaisuuserien kirjaamisen ja siirtämisen, älykkäät sopimukset ja yhteisesti jaetun tiedonhallinnan. Lohkoketju on luottamusratkaisuista tunnetuin ja se on synnyttänyt uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta, jonka seuraukset alkavat vähitellen näkyä myös uskaliaiden innovaattorien arjessa.
Lohkoketjut eivät ole Marco Iansitin ja Karim R. Lakhanin mukaan luonteeltaan disruptiivista teknologiaa, vaan erilaiset luottamusteknologiat ovat pikemmin uusia institutionaalisia ja teknisiä perusratkaisuja muodostavaa perustavaa teknologiaa (engl. foundational technology). Disruptiivisten teknologioiden – jotka valitettavan usein ymmärretään väärin – diffuusio on Iansitin ja Lakhanin mukaan välitöntä ja nopeaa, koska disruptiiviset innovaatiot voivat parantua nopeasti kuitenkaan menettämättä etulyöntiasemaansa. Perustavien teknologioiden diffuusio on puolestaan asteittaista ja hidasta, mutta loppujen lopuksi varsin tasaista. Iansiti ja Lakhani kuvaavat lohkoketjujen (ja muiden luottamusteknologioiden) hallitsemaa maailmaa seuraavasti:
“Lohkoketjun avulla voimme kuvitella maailman, jossa sopimukset sulautuvat digitaaliseen koodiin ja niitä säilytetään avoimissa ja jaetuissa tietokannoissa, joissa ne ovat suojassa poistamiselta, muokkaamiselta ja muutoksilta. Tällaisessa maailmassa jokaisella sopimuksella, jokaisella prosessilla, jokaisella tehtävällä ja jokaisella maksulla olisi digitaalinen tietue ja allekirjoitus, joka voitaisiin tunnisaa, varmentaa, tallentaa ja jakaa. Lakimiesten, välittäjien ja pankkiirien kaltaisia välimiehiä eivät ehkä enää ole välttämättömiä. Yksilöt, organisaatiot, koneet ja algoritmit kävisivät kitkatonta vaihdantaa vapaasti ja vuorovaikutteisesti toisten kanssa.”
Lohkoketjujen kaltaiset perustavat innovaatiot kohtaavat kirjoittajien mukaan monenlaista vastarintaa ja vastustusta, jonka vuoksi niiden mahdollisesti aiheuttamat perustavanlaatuiset muutokset voivat ilmaantua vasta vuosikymmenten kuluttua.
Kryptokolikot, maksuverkot ja luottamusteknologiat
Lohkoketjun toistaiseksi tunnetuin sovellus on Bitcoin, jonka ympärille on muodostunut monimutkainen ekosysteemi ja ekosysteemin rinnalle puolestaan lukemattomia vaihtoehtokolikoita ja -maksuverkkoja. 6)Bitcoinia voi pitää monella tavoin kryptomaailman omana reservikolikkona, joka toimii porttina muihin vaihtoehtoihin. Ks. Taleb, N. N. (2018). “Bitcoin“. Medium, 22.1.2018 Kryptomaailman satumaisista rikastumisista ja epäonnistumisista on uutisoitu kuluvien vuosien aikana laajasti. Amerikkalaisen Ari Paulin mukaan voisimme vuonna 2018 nähdä ei-lohkoketjupohjaisten kryptokolikoiden esiinmarssin. Bitcoin ja monet muut kryptokolikot ovat osoittaneet miten erilaisia luottamusteknologioita voidaan soveltaa nopeaan, vaivattomaan ja luotettavaan määrätyn arvon siirtoon ilman välikäsiä tai ulkoista valvontaa. Hajautetun luonteensa vuoksi lohkoketju tai oikeastaan julkisesti hajautetut tilikirjat tekevät lohkoihin kertaalleen kirjatun tiedon muuttamisen jälkikäteen äärimmäisen vaikeaksi, ellei käytännössä jopa mahdottomaksi. 7)Ks. Ateniese, G., Magri, B., Venturi, D. & Andrade, E. (2017). “Redactable Blockchain – or – Rewriting History in Bitcoin and Friends“. 2nd IEEE European Symposium on Security and Privacy—EuroS&P 2017; Acenture (2016). “Editing the Unedtiable: Blockchain needs to adapt to an imperfect world“; Nichol, P. B. (2016). “Why Accenture broke the blockchain with IBM’s help“. CIO, 22.9.2016; Moore, C. (2016). “How Accenture Hacked the Blockchain“. LinkedIn, 2.11.2016; Bennett, M. (2017). “Don’t Dismiss Accenture’s Blockchain Redaction Solution — You May Need It One Day“. Forrester, 19.4.2017; Higgins, S. (2017). “Accenture Awarded Patent for ‘Editable Blockchain’ Tech“. CoinDesk, 28.9.2017.
Kryptovaluutat toimivat myös vaihdannan välineinä, sillä niillä pystyy jo tänä päivänä ostamaan niin palveluita kuin tuotteita. Tämän lisäksi niitä voi nykyisin hyödyntää myös muun muassa yritysrahoituksessa. Suomessakin jonkin verran huomiota saaneet kolikkoannit (engl. Initial Coin Offering, ICO) ovat olleet nopeaan kansainvälistymiseen tähtäävien liiketoimintahankkeiden ohituskaista. Elämme Carlota Perezin kirjassaan Technological Revolutions and Financial Capital: The Dynamics of Bubbles and Golden Ages esittämää ajatuksenkulkuaa noudattaen mitä todennäköisimmn vasta teknologian “asennusvaihetta“, joten kaikkien yritysjohtajien on myös ymmärrettävä, mikä ero on kryptokolikoilla ja kryptoarvopapereilla, ja miten eri luottamusteknologiat asettuvat tarkemmin tähän kehykseen. Erot eivät aina ole selkeitä, joten niiden hahmottaminen vaatii ainakin vielä hieman työtä. Tärkeintä on siis pitää mielessä, että lohkoketjun ja muiden luottamusteknologioiden ansiosta meille on syntynyt uusi omaisuusluokka (“krypto-omaisuus”/”kryptovarallisuus”), joka eroaa merkittävästi osakkeista, kiinteistöistä, raaka-aineista ja velkakirjoista.
Luottamusteknologiat ja luova tuho kulkevat käsi kädessä
Lohkoketju voi perustavalla tavalla muuttaa sitä, miten liike-elämässä, valtionhallinnossa ja kansalaisyhteiskunnassa asioita ylipäänsä tehdään. Lohkoketjun saaman runsaan huomion ei pitäisi yllättää, mutta samaan aikaan pitää kysyä, miten lohkoketju voi vaikuttaa yritysten käytännön liiketoimintaan ja toimintamalleihin? Toistaiseksi valtaosalla ihmisistä voi olla kiusaus niputtaa kaikki lohkoketjuun ja muihin luottamusteknologioihin liittyvät lupaukset yhteen nippuun aiempien mielikuviensa perusteella, ja sanoa, että kyse on liioittelusta. Ihmiset eivät yksinkertaisesti näe lohkoketjua muuna kuin teknisenä ratkaisuna. Tavallaan ”tolkun ihmiset” ovat oikeassa, koska teknologian kehitystä ja niiden vaikutuksia arkielämään on vaikea ymmärtää juuri nyt. ”Useimmiten ihmiset eivät tiedä, mitä he haluavat, kunnes näytät sen heille”, edesmennyt Steve Jobs totesi aikanaan. Me näemme luottamusteknologioista nyt vain jäävuoren huipun eli näkyvän teknologian ja sen välittömät sovellukset, mutta harvoin jäämme miettimään sitä, että olisiko lohkoketjussa sittenkin Don ja Alex Tapscottin sanoin kyse taloudellisesta ja institutionaalisesta innovaatiosta. Yritysjohtajan olisi hyvä kysyä itseltään mahdollisimman usein: ”Ratkaiseeko lohkoketju meille tärkeän liiketoimintahaasteen? Olemmeko lohkoketjun ansiosta lähempänä strategisia tavoitteitamme? Millaisia riippuvuuksia ja epävarmuuksia lohkoketju aiheuttaa?”
Viime kädessä lohkoketjun ja muiden luottamusteknologioiden kehitys ja laaja käyttöönotto riippuvat siitä, miten nopeasti korkealentoinen teoria ja arjen käytäntö kohtaavat. Lohkoketjun soveltamiseen liittyy toki lukuisia käytännöllisiä haasteita, mutta yritysten ja muiden organisaatioiden on kuitenkin sisäistettävä lohkoketjun strategiset vaikutukset jo nyt. Puheesta on siis siirryttävä tekoihin. Kaikki organisaatiot eivät välttämättä itse suoraan hyödy lohkoketjusta, mutta päätöksentekijöiden on ymmärrettävä, miten lohkoketju ja muut luottamusteknologiat voivat epäsuorasti vaikuttaa toimintaan.
Yksittäisten lohkoketjukokeilujen sijaan jokaisen suomalaisorganisaationkin pitää strategisella tasolla sisäistää, mistä lohkoketjusta on kyse ja miten lohkoketju voisi parantaa esimerkiksi kustannustehokkuutta. Nykyisten prosessien ja toimintatapojen arviointi eri luottamusteknologioiden valossa voi jo itsessään synnyttää arvokkaita näkemyksiä strategiatyön vauhdittamiseksi. MIT:n professori Christian Catalinin mukaan lohkoketju voi alentaa sekä tapahtumien varmentamisen, että verkostojen sisällä (ja välillä) tapahtuvan vaihdannan kustannuksia. Lupaavia käyttötapauksia on runsaasti, mutta mitkä niistä tulee priorisoida minkäkin edelle – ja miksi? Kaikki riippuu tilanteesta ja siihen liittyvistä subjektiivisista odotuksista, eikä yleispätevää ohjetta oikeastaan ole. 8)Erilaisia lähestymistapoja lohkoketjun soveltamiseen toki on.
Luottamusteknologiat voivat parantaa tehokkuutta, avoimuutta ja turvallisuutta, pienentää vaihdantakustannuksia ja lopulta muuttaa voimakkaasti liiketoimintamalleja eri toimialoilla. Organisaatioille luottamusteknologioissa kyse on ennen kaikkea strategisesta päätöksestä, ei teknisestä harjoituksesta. Luottamusteknologian sisäistäminen on organisaatioille yhtä suuri haaste kuin tekoälyn, kaiken internetin ja big datan ymmärtäminen. Yritysjohtajien pitää huomata, että luottamusteknologiat ovat monikäyttöisiä teknisiä ratkaisuja ja niiden vaikutukset voivat osoittautua huonosti valmistautuneille jopa haitallisiksi. Luottamusteknologioiden käyttöönotto vaatii kuitenkin luottamusta moninkeskeisiin suhteisiin osallistuvien toimintavarmuuteen (sopimusjärjestelyt, yksimielisyys ja reiluus), kompetenssiin (taidot, kyvyt ja toimintaedellytykset), uskollisuuteen (suhteet eivät ole vain ennakoitavia, vaan paranevat yli ajan) ja hyväntahtoisuuteen (suhteet ja niiden kehittäminen, suopeus, ja yhteiset arvot). 9)Mayer, R. C., Davis, J. H. & Shoorman, F. D. (1995). “An Integrative Model of Organizational Trust“. Academy of Management Review 20(3): 709-734; Das, T. K. & Teng, B.-S. (2001). “Trust, Control and Risk in Strategic Alliances: An Integrated Framework“. Organizationl Studies 22(2): 251-283; Handfield, R. (2006). Supply Market Intelligence: A Managerial Handbook for Building Sourcing Strategies. Boca Raton, FL: Auerbach Publications, Taylor Francis, 357-358; Pirson, M. & Malhotra, D. (2008). “Unconventional Insights for Managing Stakeholder Trust“. MIT Sloan Management Review, 1.7.2008
Lohkoketju ja muut luottamusteknologiat ovat myös luovan tuhon lähde, jonka tuloksensa organisaatioiden toimintaympäristön luonne voi muuttua merkittävästi ja voi vaatia uudenlaisia johtamis- ja strategianäkemyksiä. Luottamusteknologioihin voidaan kuitenkin jo nyt soveltaa johdonmukaisesti strategiatutkimuksen ja organisaatioanalyysin työkaluja, joiden avulla sovelluskohteita on mahdollista asemoida tarkemmin suhteessa tiettyyn tilanteeseen. Lohkoketjun hyödyntämistä harkitsevan organisaation on ymmärrettävä tarkasti, miten tietty teknologia tai sen sovellutus sopii tiettyyn kulttuuriin.
Lohkoketjujen ja luottamusteknologioiden hyödyntäminen vaatii strategista ajattelua
Lohkoketju on saavuttanut sellaisen suosion, että mitä erilaisempia kokeiluja on käynnissä. Pörssit ympäri maailmaa ovat jo tehneet erilaisia lohkoketjuratkaisuja, BP ja Shell ilmoittivat viime vuoden lopulla kokeilevansa lohkoketjupohjaista ratkaisua hyödykekaupankäynnissä ja American Express ilmoitti viime vuonna yhteistyöstä Santanderin ja Ripplen kanssa. Yksittäistapauksista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, että lohkoketju kaikissa tapauksissa olisi paras ratkaisu, vaan vain, että ainakin tällä hetkellä erilaiset kaupankäynti-, selvitys- ja siirtoprosessit vaikuttavat monien mielestä lupaavalta lohkoketjun soveltamiskohteelta. Toisaalta näiden vakiintuneiden arvoketjujen parissa nykyisin toimivat tahot voivat kokea luottamusteknologiat sekä uhkana että mahdollisuutena tämänhetkiselle liiketoiminnalleen.
Yritysjohtajille on edessään käyännössä kolme strategista vaihtoehtoa: yliampuva teknologiainnostus, jossa liiketoimintahyödyt jäävät realisoitumatta, olla tekemättä mitään ja ihmetellä vielä vuosien kuluttua, mistä tässä nyt on kyse, tai nöyrä kiinnostus, jossa kaikki luottamusteknologioita koskevat päätökset perustuvat kirkkaaseen strategiaan ja ilmiön eri osatekijöiden tarkkaan taloustieteelliseen ymmärrykseen. Myös muun muassa lainsäädännön ja sääntelijöiden on kyettävä muodostamaan näkemys siitä, miten esimerkiksi älykkäitä sopimuksia tulkitaan eri yhteiskunnan osa-alueilla ja millaisia mahdollisuuksia ja epävarmuuksia uuteen teknologiaan voi liittyä.
Johtaja, kokoa ympärillesi luotettavia ihmisiä, joiden seurassa koet olosi ennen kaikkea innostuneeksi. Tarvitset heitä, jotka ovat kiinnostuneita lohkoketjusta sekä nykyhetken liiketoimintahyödyistä, että tulevaisuuden strategisista suuntaviivoista. Teknologiajohtaja, talousjohtaja, tietoturvajohtaja ja kehitysjohtaja kykenevät tiimeineen vauhdittamaan ajatustenvaihtoa ja luomaan selkeämpää näkemystä siitä, mistä ilmiössä on tarkemmin ottaen kyse. Tarvitset mukaan myös niitä, jotka ymmärtävät palvelumuotoilua ja niitä, jotka tietävät mitä organisaation lattiatasolla tapahtuu. Myös osaavan tietosuojavastaavasi pitää olla mukana. Etsi yhdessä muiden kanssa organisaatiollesi sopiva tapa selvittää ja selventää lohkoketjun ja muiden luottamusteknologioiden mahdollisuuksia ja rajoitteita. 10)Yksityisten lohkoketjujen tulevaisuudesta on olemassa monenlaisia näkemyksiä, mutta ne onkin suunniteltu eri käyttötarkoitukseen kuin julkiset lohkoketjut ja näin ollen lohkoketjut pitää jakaa useampaan eri kategoriaan niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Esimerkiksi Ripplen tai R3-konsortion tuottamat lohkoketjusta inspiraatiota saaneet “luottamustuotteet” eivät ole de facto lohkoketjuja, vaan tavallisuudesta poikkeavia tietokantaratkaisuja. Nick Szabon on esittänyt kaksi vaihtoehtoista skaalautuvaa hallintamallia: keskitetty välitysjärjestelmä tai julkiset lohkoketjut.
Pyri alkuvaiheessa koostamaan mielekäs kuva luottamusteknologioiden tämänhetkisestä tontista, muodosta seurantaryhmä ja validoi ilmeiset käyttötapaukset suhteessa liiketoiminnan arvoajureihin, yrityksen liiketoiminta – ja teknologiastrategiaan ja liiketoiminnan laajempiin tavoitteisiin. Erottele toisistaan lohkoketju hajautettuna tietorakenteena eli hajautettuna kirjanpitona, lohkoketju erilaisina teknologiaratkaisuina ja lohkoketju laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. 11)Standardointia pohdittiin jo lyhyesti aiemmassa Thomaksen kirjoituksessa. Ainakin eräät lohkoketjujen parissa työskentelevät näyttävät olevan sitä mieltä, että (a) pakonomainen standardointi ei välttämättä sovellu monikäyttöisen “teknologialinkkuveitsen” hyödyntämisen edistämiseksi ja (b) vain avoimen lähdekoordin hankkeet vievät lohkoketjun teknologista kehitystä eteenpäin. Esimerkiksi NEOn ja Microsoftin ja IBMn ja Stellarin yyhteistyökuviot viittaavat alustavasti siihen, miten ainakin eräät yritykset pyrkivät integroimaan avoimen lähdekoodin lohkoketjuja omaan toimintaansa. Kiitos standardointia ja yhteistyötä koskevista huomioista nimettömälle lukijalle. Kiinnitä huomiota myös jo käytössä olevien erilaisten toteutusten haasteisiin ja ehdotettuihin ratkaisuehdotuksiin.
Tässä yhteydessä voi soveltaa myös esimerkiksi jo edellä mainitun Iansitin ja Lakhanin artikkelissaan esittämää alle laitamaani nelikenttää. Käytännössä helpointa lienee aloittaa mahdollisimman yksinkertaisesta ja ilmeisestä yksittäisestä käyttötapauksesta, joka ei vaadi ylenmäärin koordinaatiota. Käytännössä yksinkertaisinta on selvittää esimerkiksi kryptokolikoiden käyttöä maksamisessa tai hyödyntää lohkoketjua vaikkapa palkkahallinnossa. Iansitin ja Lakhanin mukaan että perustavien teknologioiden käyttöönotto on verrattain hidasta ja tapahtuu pistemäisesti, mutta lohkoketjujen tapauksessa monta asiaa tapahtuu Robert Mellenin mukaan samanaikaisesti ja useammassa nelikentän eri kolkassa 12)Bernard Goldenin mukaan Iansiti ja Lakhani ovat väärässä. Goldenin mukaan lohkoketjujen ja luottamusteknologioiden transformatiiviset puolet voivat ilmaantua jo noin 5-10 vuoden kuluessa.
Iansitin ja Lakhanin malli kehottaa samalla pohtimaan sitä, miten lohkoketjut ja luottamusteknologit asettuvat isoon kuvaan ja eri käyttötapauksiin, jotta mahdolliset skenaariot voidaan jollain tavoin priorisoida (Käyttötapaus 1 – PRIO 1, Käyttötapaus 2 – PRIO 3, Käyttötapaus 3 – PRIO 1, … > Kumpi PRIO 1 käyttötapauksista on syytä toteuttaa? Kumpi on kannattavampi investointi nyt ja pidemmällä aikavälillä?)). Olisi myös hyvä muodostaa alustava luottamusteknologioiden roadmap, eli visuaalinen kuvaus tästä hetkestä tulevaisuuteen; ja tämä tietysti vaatii jo jonkin verran yksityiskohtia ja tarkempaa selvitystyötä. 13)Pidemmälle katsovat voivat pohtia muun muassa skenaariomallinnuksen ja reaalioptioiden käyttöä harkittaessa tulevaisuuden investointeja. Ehkä olisi syytä perustaa jonkinlainen itsenäinen seuranta- ja kokeiluryhmä, joka voisi riittävän hyvin resursoituna ja valikoiduilla ulkoisilla kumppaneilla varustettuna toteuttaa design sprint -henkisiä lähtöjä. Tärkeintä onmahdollisimman aikaisessa vaiheessa osoittaa valikoiduin ja strategiseen ajatteluun kytkeytyvin irtiotoin lohkoketjun ja mahdollisten muiden luottamusteknologioiden hyödyt ja haasteet. Lohkoketju ei kuulu vain toimitusjohtajan tontille, vaan sen pitää olla osa laajempaa strategista ajattelua – ja jotta kokeilut eivät jää vain kokeiluiksi, esimerkiksi luottamusteknologioiden ympärille muodostuneet yhteenliittymät ovat yksi keino hyödyntää laajamittaista yhteistyötä ja oppimista eri toimijoiden välillä.
Jokaisen suomalaisen yritysjohtajan tulee ymmärtää, mistä luottamusteknologioissa on kyse, miten ne vaikuttavat liiketoimintaan ja miten niitä voi hyödyntää. “Ehkä lohkoketju demokratisoi, muuttaa prosesseja avoimemmiksi ja voimistaa kaikkia ihmisiä”, eräs lohkoketjuista kiinnostunut kommentoi. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa strateginen ajattelu tänään, ei huomenna.
—
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Aalto-yliopistossa johdon ohjausjärjestelmistä väitöskirjaa valmistelevan Thomas Taussin kanssa. Kirjoittajat valmistelevat yhteisartikkelia luottamusteknologioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä.
Kuvalähde: geralt / CC0 Creative Commons
References
