Monthly Archives: September 2019

Kirjoitin yhdessä Thomas Taussin kanssa viime viikolla Liberan blogiin lyhyen kirjoituksen paljon keskustelua herättäneestä professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan huipputuloisia koskeneesta tutkimuksesta. Voit lukea kirjoituksen kokonaisuudessaan Liberan blogista. — Kuvalähde: stevendepolo / Trendhype / CC BY

Edellisessä artikkelissani väitin, että lohkoketju ei oikeastaan sovi mihinkään muuhun käyttötapaukseen kuin rahaan. Lohkoketju, kuten sitä Bitcoinissa käytetään, on oikeastaan kokoelma erilaisia teknologioita (työntodiste, julkisen avaimen salaus, juoruverkko jne.), jotka saavat aikaan hajautetun järjestelmän. Järjestelmät, jotka yrittävät hyödyntää lohkoketjua, mutta säilyttää jonkin verran keskitettyä hallintaa, turmelevat samalla lohkoketjun houkuttelevimman ominaisuuden. 1)suom. huom. – Mediumissa monet lukijat ovat yliviivanneet/korostaneet tämän virkkeen, joten kääntäjän vapaudella korostin sen myös tähän. Tässä artikkelissa esittelen joitain vaihtoehtoja, joissa käytetään lohkoketjuteknologian piirteitä. Esittelen vaihtoehtoja, joista “lohkoketjun” puolestapuhujat puhumat, mutta nämä vaihtoehdot tekevät asian paljon halvemmalla. Kuitit Olen kuullut monta hissipuhetta “lohkoketjuteknologiasta”. Suurin osa niistä on suunnattu tietylle toimialalle, joilla kärsitään syyllisten nimeämisen ongelmasta. Ne yleensä alkavat jonkin toimialalle tyypillisen ongelman määrittelemisellä, jota seuraa, kuinka lohkoketju voi jotenkin ratkaista mainitun ongelman. Usein ongelmana on tietojen eheys. Toisin sanoen tietyn tapahtuman tai tapahtumajoukon osapuolet ovat eri mieltä siitä, kuinka täsmälliset tiedot ovat jollain tavalla ja tämä johtaa ristiriitoihin.…

Read more

Esittely Tässä ranskalaisen Angersin yliopiston professori Jörg Guido Hülsmannin (kotisivut, esittely) kirjassa tarkastellaan tärkeää asiaa: vallitsevaa näkemystä, jonka mukaan deflaatio (yleinen hintojen laskeminen ja/tai rahamäärän kutistuminen) on katastrofi, joka on pysäyttävä. Hülsmann osoittaa, että deflaatiossa ei ole mitään pelättävää. Valtion tulisi sallia, jotta talous elpyisi ja jopa uudistuisi. Deflaatiossa maksukyvyttömyyteen tai konkurssiin ajautuneet toimijat ovat selvitettävä ja lopetettava, ja niihin kuuluvat myös pankit ja muut rahoituslaitokset. 1)Tästä kirjoituksesta on ilmestynyt helpommin luettava versio Mediumissa. Tämä essee kattaa yllättävän laajan talousteoreettisen maaperän, mukaan lukien rahan ja koron luonteen, nousu- ja laskusuhdanteet (suhdannekiero), vakauttamistoimenpiteiden mahdottomuuden ja taantuman taloudellisen etenemisen. Hülsmann kuljettaa ajattelunsa häntä edeltäneitä tutkijoita pidemmälle ja esittää, ettei valtion tulisi ryhtyä minkäänlaisiin toimiin laskusuhdanteen korjaamiseksi rahaa luomalla. Ei edes silloin, kun hinnat laskevat jyrkästi ja rahamäärä kutistuu voimakkaasti. Hän perustelee ajatuksensa sekä taloustieteellisesti että poliittisesti. “Deflaatio ei ole luonnostaan paha asia, ja täten ei ole lainkaan itsestään selvää, että viisaalla rahapolitiikalla…

Read more

Aivan kuten sanat ”lohkoketju”, ”tekoäly” ja ”pilvi”, ”älykäs sopimus” on yksi sellaisista sanapareista, joka aiheuttaa paljon pöhinää. 1)Suom. huom. – Suomalaisessa keskustelussa käytetään kahta eri termiä eli älykästä sopimusta ja älysopimusta. Tässä yhteydessä olen päätynyt käyttämään useammin käytettyä älykästä sopimusta, mutta tietyissä kohdin olen käyttänyt tyylisyistä myös sanaa älysopimus. 4)Suom. huom. – Lauslahti, K., Mattila, J. & Seppälä, T. (2016). “Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?“. ETLA Raportit No 57; Karhunen, S. (2018). “Lohkoketju ja älykkäät sopimukset“. Opinnäytetyö, Karelia-ammattikorkeakoulu Mikä voisi olla sittem parempaa kuin se, että pystyisimme luottamaan siihen, mitä tapahtuu sen sijaan, että käyttäisimme oikeusjärjestelmää. Älykkäät sopimukset lupaavat: Sopimusten täytäntöönpano automaattisesti, luottamuksettomasti ja puolueettomasti Välikäsien poistaminen sopimusten muotoilusta, toimeenpanosta ja valvonnasta (Epäsuorasti) lakimiesten poistaminen kuviosta Suhtaudun pöhinään myötämielisesti. Kuinka paljon tehokkaammin asiat voisivat olla, jos voisimme vain poistaa tarpeen luottaa siihen, että toinen osapuoli noudattaa sovittua? Mikä ihme älykäs sopimus edes on? Ja eikö se kuulu Ethereumin…

Read more

Nykyaikaisessa rahapoliittisessa ajattelussa vallitsee pakkomielle rahan rooliin vaihdon välineenä. 1900-luvulla valtiot ovat monopolisoineet rahan liikkeeseenlaskun ja heikentäneet jatkuvasti sen käyttöarvoa arvon säilyttäjänä luomalla väärän käsityksen siitä, että raha määritellään ensisijaisesti vaihdon välineeksi. Monet ovat arvostelleet Bitcoinia sopimattomuudesta rahana, koska sen hinta on ollut liian epävakaa, jotta se olisi sopiva vaihdon väline. Tämä kuitenkin valjastaa kärryt hevosen eteen. Raha on aina kehittynyt vaiheittain arvon säilyttämisestä kohti vaihdon välineen tehtävää. Eräs marginaalisen arvoteorian isistä, Stanley Jevons, selitti: Historiallisesti… kulta näyttää toimineen ensinnäkin arvokkaana koristeellisena hyödykkeenä, toiseksi arvon varastona, kolmanneksi vaihdon välineenä ja lopuksi arvon mittana. Nykyaikaista sanastoa käyttäen sana kehittyy aina seuraavissa neljässä vaiheessa: Keräilyesine. Rahan kehityksen ensimmäisessä vaiheessa rahan kysyntä perustuu yksinomaan sen ominaispiirtesiin, jotka yleensä liittyvät sen haltijan päähänpistoon. Simpukankuoret, helmet ja kulta olivat kaikki keräilyesineitä ennen siirtymistä tutumpiin rahan tehtäviin. Arvon säilyttäjä. Kun riittävän monet ihmiset haluavat rahaa sen ominaispiirteiden vuoksi, rahan tunnustetaan olevan keino pitää ja säilyttää arvoa…

Read more

Tämän artikkelisarjan aiemmista osista suurin osa keskittyi Bitcoinin rahamaiseen luonteeseen. Nyt voimme käsitellä joitakin yleisimmistä Bitcoinia koskevista väärinkäsityksistä. Bitcoin on kupla Bitcoinilla, kuten kaikilla markkinapohjaisilla rahahyödykkeillä, on rahallinen preemio. Rahallinen preemio on se, mikä on aiheuttanut arvostelua siitä, että Bitcoin on “kupla”. Kaikilla rahahyödykkeillä on kuitenkin rahallinen palkkio. Itse asiassa juuri tämä palkkio (kysyntähinnan ylittävä käyttö) on kaikkia rahoja määrittelevä piirre. Toisin sanoen raha on aina ja kaikkialla kupla. Paradoksaalisesti rahahyödyke on sekä kupla että sitä voidaan aliarvostaa, jos rahahyödyke on varhaisessa vaiheessa tullakseen käytetyksi rahana. Bitcoin on liian epävakaa Bitcoinin volatiliteetti eli hinnanvaihtelu johtuu sen nuoruudesta. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana Bitcoin käyttäytyi senttiosakkeen tavoin, ja kuka tahansa suurostaja – kuten Wiklevossin kaksoset – saattoi aiheuttaa suuren hintapiikin. Bitcoinin volatiliteetti on vähentynyt suhteessa sen vuosien varrella lisääntyneeseen käyttöönottoon ja likviditeettiin. Kun Bitcoin saavuttaa kullan markkina-arvon, sen hinnanvaihtelu on samaa luokkaa. Kun Bitcoin ylittää kullan markkina-arvon, sen volatiliteetti laskee tasolle, joka tekee…

Read more

6/6