Monthly Archives: October 2018

Suomessa peruspankki- ja rahoituspalveluita ovat varsin hyvin kaikkien saatavilla, vaikka muutama vuosi sitten Finanssivalvonta ilmaisi huolensa henkilöasiakaskonttorien vähenemisestä ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnitti huomiota asiakaskunnan jakautumiseen. Erilaisten itsepalveluratkaisujen – erityisesti käteis- ja tilisiirtoautomaattien – lukumäärä on konttorien tavoin vähentynyt, mutta samaan aikaan suomalaiset pankit ja rahoituslaitokset tarjoavat entistä laajemman kirjon muun muassa asiakkaiden suosimia verkko- ja mobiilipalveluita. Kivijalkakonttorien katoaminen katukuvasta on osa laajempaa pankki- ja rahoitustoiminnan digitalisaation aiheuttamaa murrosta. Lukuisat suomalaispankit ovat viime vuosina lopettaneet pankkikonttoreita ja supistaneet konttoriverkostoaan, mutta Finanssialan viimeisimpien tilastojen valossa konttorien lukumäärä ei ole juurikaan vähentynyt sitten 2000-luvun vaihteen. Kivijalkakonttorit, käteisautomaatit ja asiakaspäätteet ovat edelleen tärkeä osa pankkien palveluverkostoa, mutta verkkopankkipalveluiden suosion kasvu on ilmeistä. 1)Kaikista muutoksista huolimatta käteisen saatavuus on Suomessa edelleen hyvällä tasolla. Entistä useampi suomalainen hoitaa juoksevia pankkiasioitaan ajasta ja paikasta riippumatta verkko- ja mobiilipankissa, mutta kaikki eivät osaa näitä palveluita käyttää ja osaa pankkiasioista ei ainakaan vielä voi uusien palvelukanavien kautta hoitamaan. Mobiilipankin suosio on…

Read more

Käsittelimme toissa viikolla Thomas Taussin kanssa sitä, miten julkinen keskustelu maineriskeistä näyttää hyvin usein olevan tarkoitushakuista ja irrallista yritysjohtamisen sekä liiketalouden perusteista. Julkisessa keskustelussa ei ole meistä kiinnitetty riittävästi huomiota riskienhallinnan, yritysvastuun, omistajuuden ja organisaatioiden taloustieteen näkökulmiin. Pyrkimyksenämme oli muodostaa ymmärrystä näistä eri aihealueesta sekä pohtia näihin liittyviä moninaisia haasteita jatkamalla keskustelua muun muassa Oulun yliopiston viestinnän professorin Erkki Karvosen sekä Taloussanomien toimittajan Heidi Hagelinin esittämien ajatusten pohjalta. Toimme keskusteluun lisäksi mukaan joitakin omia havaintojamme lisääntyneistä politisoituneista vaatimuksista erilaisia organisaatioita kohtaan. 1)ks. esim. Scherer, A. G. & Palazzo, G. (2011). “The New Political Role of Business in a Globalized World: A Review of a New Perspective on CSR and its Implications for the Firm, Governance, and Democracy“. Journal of Management Studies 48(4): 899-931 Näkemyksemme mukaan uudet vaatimukset, oli kyse sitten poliittisesta korrektiudesta tai niin sanotusta jatketusta yhteiskuntavastuusta, vaikuttavat monilla aiemmin tuntemattomilla tavoilla organisaatioiden johtamiseen. Omien havaintojemme mukaan näitä teemoja koskevat keskustelut…

Read more

3/3